Lähes puolet manner-Suomen 20 sairaanhoitopiiristä suhtautuu pikemmin suopeasti kuin kriittisesti sote- ja maakuntauudistuksesta tehtyyn esitysluonnokseen. Reilu kolmasosa näkee ehdotuksessa enemmän kritisoitavaa kuin kannatettavaa ja noin viidesosa on melkoisen sekä/että lausunnossaan: haukuttavaa ja kehuttavaa on kutakuinkin yhtä paljon.
Tulos selviää lausunnoista, jotka sairaanhoitopiirit ovat antaneet sote- ja maakuntauudistuksesta. Lausuntokierros päättyi keskiviikkona. Yle uutiset luki lausunnot ja annetut vastaukset kysymyksiin, ja jakoi niiden pohjalta sairaanhoitopiirit kolmeen "leiriin": suopeisiin, kriittisiin ja neutraaleihin. Sairaanhoitopiirit eivät siis ole itse luokitelleet itseään mihinkään ryhmään, vaan kyse on Yle uutisten tulkinnasta. Suopeasti suhtautuneiden lausunnoissa oli runsaasti myös kritisoitavaa ja korjausehdotuksia ja toisaalta kriittiset löysivät lakiluonnoksesta yleensä myös hyvää sanottavaa. Ryhmityksessä oli siis kyse painotuseroista.
Väkirikkaat alueet kannattavat
Maan runsasväkiset sairaanhoitopiirit suhtautuvat muita jonkin verran myötämielisemmin lakiluonnoksen ehdotuksiin. Esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri katsoo, että esityksen mukaisella uudistuksella voidaan hillitä kustannusten kasvua, mikä on yksi uudistuksen keskeisitä tavoitteista. Pirkanmaa kuitenkin muistuttaa, että pelkkä järjestämisvastuun siirto kunnilta maakunnille ei vielä riitä kustannusten kasvun hillintään.
Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hus pitää myös kustannusten kasvun hillintää mahdollisena. Husin mielestä se saattaa kuitenkin edellyttää maakuntien lukumäärän vähentämistä.
Päijät-Häneen sairaanhoitopiirin mielestä uudistus antaa mahdollisuuksia tehostaa toimintaa ja lisätä tuottavuutta. Lapin sairaanhoitopiirin mielestä säästöjä ei synny: "Päinvastoin, hallintoon tarvitaan runsaasti uuta henkilöstöä, osaamista ja tekniikkaa valvomaan tuottajia."
Vaasan sairaanhoitopiirin mielestä lakiesitys tekee joustavan palvelutuotannon mahdottomaksi ja nostaa kuluja. Vaasa suhtautuu lakiehdotukseen muutenkin selvästi muita kriittisemmin. Se ei näe lakiluonnoksessa juuri mitään hyvää ja ehdottaa lakiluonnoksen muokkausta olennaisilta osin uudelleen.
Tyytymättömiä on muallakin. Esimerkiksi Kainuun ja Satakunnan sairaanhoitopiirit arvioivat, että maakuntien edellytykset selvitä lakisääteisistä tehtävistä ovat heikot uudistuksen tultua voimaan. Itä-Savon sairaanhoitopiiri on niinikään pessimistinen.
Pakkoyhtiöitys ei maistu
Uudistukseen olennaisesti liittyvä palvelujen yhtiöittämisvelvollisuus maistuu huonosti sairaanhoitopiireille. Monenkin lausujan mielestä valinnanvapaus ja siihen liittyvä yhtiöittämisvelvoite on ongelmallinen ja vaikea ratkaista kestävästi. Etelä-Karjalan Eksote toteaa, että yhtiöittämisvelvoite hankaloittaa integraation (palvelujen yhdentymisen) toteuttamista, lisää byrokratiaa ja hallinnollisia kustannuksia. Kainuun mielestä tarkoituksenmukaisinta on, ettei julkista valtaa käytettäisi yhtiömuotoisessa organisaatiossa.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin mielestä taas yhtiöittäminen on perusteltua, ettei julkinen palvelutuottaja saa kilpailuetua, vaan että kaikki ovat samalla viivalla.
Valtion rooli nakertaa demokratiaa
Lakiluonnoksen mukaan valtiovallan määräysvalta maakuntien suuntaan kasvaa merkittävästi uudistuksen toteuduttua. Iso osa sairaanhoitopiireistä arvostelee tätä aietta.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin mielestä valtiovallan rooli kasvaa osin kohtuuttomaksi: "Suomessa ei sosiaali- ja terveydenhuoltoon/maakuntahallintoon tarvita kela- tai armeijatyyppistä keskusjohdettua virastoa. Jo käsite itsehallintoalue edellyttää alueella olevan merkittävää autonomiaa".
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri huomauttaa, että valtion ohjauksen toteutus esitetysti merkitsee, että valtion olisi merkittävästi lisättävä resursseja ohjaukseen, mikä nostaisi hallinnon kustannuksia.
Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä katsoo, että maakunnan kannalta demokratia toteutuu heikosti esitetyssä mallissa. "Tärkein itsehallintoa rajoittava tekijä on, että maakunnilla ei tulisi olemaan verotusoikeutta." Keski- ja Etelä-Pohjanmaankin sairaanhoitopiirit ovat huolissaan demokratian toteutumisesta. Kymenlaakson sairaanhoitopiirin mukaan "pahimmillaan kyse on maakunnallisesta näennäisdemokratiasta." Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin mielestä maakunnan verotusoikeus tulisikin toteuttaa, myös Etelä-Savo perää verotusoikeutta. Eikä ole ainut.
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin mielestä lakiesitys antaa hyvät mahdollisuudet maakunnan asukkaiden suoriin vaikutusmahdollisuuksiin. Etelä-Karjalan Eksote taas ymmärtää valtioneuvoston vahvaa roolia, koska valtio rahoittaa koko maakunnan toiminnan.
Kiiitosta lakiluonnos saa laajalta rintamalta henkilöstön asemaa ja eläkkeiden rahoitusta koskevista ehdotuksista. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri kuitenkin huomauttaa, että "riskinä on henkilöstön, erityisesti avainosaajien, siirtyminen julkiselta yksityiselle sektorille."
Valinnanvapaus pian lausunnoille
Sote-uudistuksen lausuntokierrokset jatkuvat pian. Ns. valinnanvapauspaketti lähtee lausunnoille marras-joulukuun vaihteessa ja maakuntauudistuksen muita kuin sote- ja pelastustoimen tehtäviä koskeva lakiluonnos on tarkoitus saada lausujien arvioitavaksi kevättalvella.
Eduskunnan on määrä saada lakipaketit käsistään ennen kesätaukoa ja uudet 18 maakuntaa aloittavat tällä tietoa 2019 alusta. Tuolloin maakuntien palvelukseen siirtyy kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö ja osa tukipalveluiden työntekijöistä sekä noin 5000 työntekijää valtion aluehallinnosta. Yhteensä yli 220 000 henkilöä siirtyy maakuntien palvelukseen.