Opiskelijat ovat kumartuneina näyttöpäätteidensä ääreen. Taustalla hurisee seinällinen laitekaappeja ja suurella näytöllä pyörii ohjelma, joka kertoo muun muassa kyseisen tilan kosteuden, lämpötilan ja hiilidioksidimäärän.
Ohjelma liittyy Green Datacenter -hankkeeseen, jolla Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto pyrkii edistämään kestävää kehitystä – aivan kuin Datacenterin esikuva, viiden kilometrin päässä sijaitseva Googlen palvelinkeskus.
Riku Kujala on kolmannen vuoden datanomi-opiskelija Etelä-Kymenlaakson Haminan kampuksella. Tietotekniikka on kiehtonut Kujalaa pienestä pitäen.
– Peruskoulun jälkeen oli ihan selvä, mihin lähden opiskelemaan. Tietokoneiden parissa menee koulun lisäksi päivittäin muutama tunti vireystasosta riippuen, laskeskelee Kujala.
Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston ylimmäiseen kerrokseen Haminaan noin kolme vuotta sitten rakentunut Datacenter toimii oppimisympäristönä muun muassa tuleville sähkö-, automaatio- ja ICT-asentajille sekä datanomeille.
Datacenterin toiminnan on mahdollistanut suurelta osin Google, joka on rahoittanut mm. laitehankintoja. Tukisummat ovat olleet 10 000–50 000 euroa projektia kohden. Viime vuonna rahaa tuli yli 70 000 euroa.
– Rahoitus mahdollistaa meille nykytekniikan ottamisen opetukseen mukaan, ja näin saamme hyvän yhteyden yrityksiin. Ilman Googlen tukea meidän opetustilamme olisi varmasti pienimuotoisempi, valottaa ICT-puolen lehtori Kalevi Laine.
Verkko laajenee
Datacenter on yksi esimerkki siitä, mitä Google on tuonut Haminan alueelle seitsemässä vuodessa. Hakukoneyhtiö on toiminut Haminassa vuodesta 2011 lähtien, ja se on vuosien mittaan laajentanut verkkojaan alueen yrityksiin ja yhteisöihin.
Se on viimeisten seitsemän vuoden aikana jakanut noin 1,7 miljoonaa euroa tukea yhteisöprojekteille, jotka ovat teknologia- tai matemaattispainotteisia, tai sitten ympäristöhankkeita.
Hakukoneyhtiön satsaukset alueelle ovat merkittäviä, sillä keväällä Google ilmoitti 600 miljoonan euron investoinnista uuteen palvelinkeskukseen Haminassa. Rakentaminen työllistää parhaimmillaan jopa 1700 henkilöä.
Mutta kuinka tähän on oikein tultu?
Vuoden 2009 alussa pieni Haminan kaupunki oli ahdingossa. Se yritti toipua edellisen vuoden kovasta iskusta, jolloin Stora Enso oli lakkauttanut Summan paperitehtaan ja irtisanonut 450 työntekijää.
Paperitehdas ehti toimia Summassa yli 50 vuotta.
– Se koettiin turvalliseksi, koska se oli ison metsäyhtiön omistuksessa ja vakaa. Tehdas työllisti paljon ihmisiä myös sen ulkopuolella. Lakkauttaminen oli valtava järkytys, muistelee Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen.
Järkytyksen keskellä kaupunki alkoi pohtia yhdessä Storan Enson ja kehitysyhtiö Cursorin kanssa, mitä tehtaan tilalle. Ideoita oli paljon. Tehtaan tiloihin kaavailtiin muun muassa teollisuuskylää.
Aluksi ei tiedetty edes nimeä
Sitten tuli tieto, että myös yksittäinen yritys on kiinnostunut tehtaan ostamisesta. Alueen kehittämisen kannalta kuulosti hyvältä, että tilat olisivat yksissä käsissä.
– Aluksi ei tiedetty, mikä yhtiö se oli. Oli konsultteja välissä ja ensimmäiset tapaamiset olivat sellaisia, joissa ei käyntikortteja vaihdettu, kertoo Muhonen.
Sitten Googlen nimi selvisi ja alkoi valtava selvitystyö. Lopulta kaupat Stora Enson ja hakukoneyhtiön välillä syntyivät. Haminan kaupunki tunnisti heti hakukoneyhtiön potentiaalin aueelle.
– Se oli kansainvälinen yhtiö, joka tunnettiin jo merkittävänä kasvuyrityksenä ja taloudellisesti vakaana. Tietysti sillä oli myös myönteinen vaikutus kaupungin imagolle.
Google kertoi myöhemmin etsineensä sopivaa paikkaa palvelinkeskukselle eri puolilta pohjoismaita. Suomen sen toi tuolloin työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toiminut Invest in Finland.
Helmikuisena aamupäivänä vuonna 2009 moni suomalainen hieraisi silmiään, kun kuuli päivän uutiset.
Hakukoneyhtiö Google ilmoitti perustavansa Suomeen tärkeän hermokeskuksen.
– Se on aika pitkälle tämän meidän tekemisemme selkäranka. Se tarkoittaa palvelinpuistoja, joissa käyttäjien tietoja pidetään ja ohjelmia ajetaan, kertoi Googlen silloinen Suomen maajohtaja Petri Kokko.
Sijoituspaikka oli pieni Hamina. Asukkaiden korviin uutinen kuulosti lähinnä aprillipilalta.
– Asukkaat olivat hyvin yllättyneitä. Ajateltiin, että eihän Google voi tulla näin pieneen kaupunkiin, kertoo kaupunginjohtaja Hannu Muhonen.
Muhonen muistaa itsekin tunteneensa suurta iloa.
– Minulla oli hymy naamalla. Googlen tulo kaupunkiin edusti tulevaisuutta. Sitä, että nyt lähdetään eteenpäin.
Uuden polven "tehdas"
Googlessa oli Muhosen mielestä paljon samaa kuin paperitehtaassa, mutta se oli osittain myös ikäpolvikysymys. Etenkin lapset ja nuoret ymmärsivät, että kyseessä oli jotain suurta.
– Kaikki olivat iloisia siitä, että tulee työtä. Mutta Google herätti eri tavalla eri sukupolvia. Google oli uuden polven tehdas, jos näin voi sanoa.
Vuonna 2019 Google on Muhosen mukaan toteutunut huomattavasti isompana kuin alussa informoitiin.
– Silloin luvattiin ainakin 50 työpaikkaa. Nyt siellä on noin 300 vakituista. Isot rakentamisvaiheet tuovat elinvoimaa, tuloja ja toimintaa hyvin laajalla sektorilla.
Yksi esimerkki siitä on uudenlainen pubikulttuuri, jonka edellisen rakennusvaiheen mukana Haminaan tulleet britin ja irlantilaiset toivat mukanaan.
– Pubikulttuuri koki ihan uuden kukoistuksen Haminassa ja myös Kotkassa. Olutmerkkejä tuli paljon lisää.
Nyt Googlen uuden palvelinkeskuksen rakennustyöt ovat alkamassa. Jännitystä on ilmassa, sillä yhtiön toimitusjohtaja Sundar Pichai saapuu perjantaina Helsinkiin. Hän pitää aamupäivällä lehdistötilaisuuden yhdessä pääministeri Antti Rinteen (sd.) kanssa.
Tilaisuuden sisällöstä ei ole tietoa. Se saattaa kuitenkin liittyä esimerkiksi Googlen Haminassa sijaitseviin palvelinkeskuksiin.
Muhosen mukaan uusin palvelinkeskus on suurin koskaan tehty yksittäinen investointi Haminan historiassa. Google on investoinut Haminaan kokonaisuudessaan 1,4 miljardia euroa.
– Kaupungissa on ollut aina kolme elinvoiman kivijalkaa: satama, puolustusvoimat ja Summan tehdas. Nyt voi sanoa niin, että Google on ehdottomasti korvannut paperitehtaan.
Yhtiö on Muhosen mukaan tehnyt kaupungille myös paljon taloudellista hyvää, joka ei näy suoraan ulospäin. Kun yhtiö rakentaa, kiinteistöverot tulevat suoraan kaupungille. Iso firma ei myöskään tarvitse taloudellisia tukia.
– Kun uusi, iso rakennus on valmistunut, se näkyy aina kertymässä. Teemme myös hirveän paljon isoja kaava-, viemäröinti ja energiaratkaisuja. Rahavirrat sitä kautta ovat massiivisia ja meille merkittäviä.
Ei ketään töissä
Google on pidetty alueella hieman salamyhkäisenä paikkana, sillä sen tiloihin ei ulkopuolisilla ole asiaa. Alkuvuosina oli vaikea saada ketään myöntämään olevansa Googlella töissä.
Muhosen mielestä Google on muuttunut avoimemmaksi vuosien myötä. Viime viikolla se kiersi Kaakkois-Suomea esittelemässä toimintaansa.
– Enää se ei ole vain työpaikkojen tuoja vaan osa yhteisöä.
Etelä-Kymenlaakson ammattiopistolle Google on tarjonnut rahan lisäksi laitelahjoituksia, ohjausta, koulutusta ja tietoa uusista tekniikoista ja tulevaisuuden näkymistä. Niistä ovat hyötyneet niin opettajat kuin oppilaatkin.
Suuri osa koulun opiskelijoista voi hyödyntää Data Centeriä opinnoissaan.
– Myös tekninen puoli on meille tärkeää, eli miten meidän pitäisi rakentaa ja millainen työnjälki oppilailla on. Lisäksi Google luo meille tavoitteita ja päämäärän, sanoo lehtori Kalevi Laine.
Google ei suoraan työllistä opiskelijoita Ekamista, mutta heitä työllistyy jonkin verran sen alihankkijoille. Opiskelijoita on työssäoppimassa esimerkiksi sähköasennusyrityksissä, turvatekniikka-alan yrityksissä, sekä myynnin ja asiakaspalvelun yrityksissä.
Osa Ekamin opiskelijoista jatkaa opintojaan ammattikorkeakoulussa.
– Viime keväänä puolet valmistuvista opiskelijoista lähti jatko-opintoihin eli tämä Data Center toimii hyvänä innostajana ja oppimisympäristönä opiskelijoille, ICT-puolen lehtori Kalevi Laine kehuu.
Kestävän kehityksen kampus
Viime vuonna Google allekirjoitti kolme uutta uusiutuvan energian hankintasopimusta kolmen suomalaisen tuulipuiston kanssa.
Kestävän kehityksen ajatusmaailma on pinnalla tällä hetkellä, eikä sitä voi sivuuttaa myöskään oppilaitoksessa. Etelä-Kymenlaakson ammattiopistokin haluaa profiloitua Googlen avulla nimenomaan kestävän kehityksen kampukseksi.
ICT-puolen tuntiopettaja Jukka Ylipiha on vastuussa Haminan Ekamin Green Data Centeristä, joka on kansainvälinen yhteistyöhanke Googlen kanssa. Suomen lisäksi mukana ovat Hollanti,Tanska ja Unkari.
– Kaikki palvelinkeskukset ympäri maailmaa kiinnittävät huomioita kestävään kehitykseen. Kun kulutetaan sähköä ja tuotetaan lämpöä, niille on tehtävä jotain eikä antaa mennä taivaan tuuliin, sanoo Ylipiha.
Green Data Center -hanke luo siis oppimisympäristön opiskelijoille, mutta myös hyödyttää koulun energiankulutusta.
– Meillä on täällä aurinkopaneeleita ja tuulivoimala, sekä maalämpö. Näistä kaikista kerätään dataa, seurataan kulutusta ja tietysti mietitään, voisiko jotain tehdä paremmin, luettelee Ylipiha.
Datanomiksi opiskelevan Riku Kujalan ammattihaaveet eivät tässä vaiheessa opintoja ole vielä tarkentuneet. Opinnot ovat kuitenkin valmentaneet vahvasti työelämään.
– Koulu on antanut kyllä valmiuksia itsenäiseen työskentelyyn. Se toimii, jos taustalla on tarpeeksi hyvät ohjeistukset, mutta kyllä lähiopetus on vielä tässä vaiheessa se mistä itse pidän enemmän, kertoo Kujala.
Koulu tekee paljon yhteistyötä eri yritysten kanssa. Löytyisikö niistä mahdollisesti myöhemmin työpaikka?
– Mahdollisesti. Mehän teemme paljon projekteja eri yritysten kanssa, joten eihän se mahdottomalta tunnu, pohtii Kujala.