Torppari, joka oli niittämässä heinää joen lähellä hukkasi solkensa työn touhussa. Se voi olla yksi selitys, miksi 900-luvun pronssikoru löytyi Pedersöressä.
Tore Stenmark löysi soljen kun hän oli tasoittamassa navetan rakennustyömaalla käyttämäänsä hiekkaa.
– Tasoitin kädellä hiekkaa kun sormeeni juuttui jotain. Luulin sitä pieneksi hevosenkengäksi.
Stenmark laittoi esineen taskuunsa eikä ajatellut sitä sen enempää. Jonkun ajan päästä hän näki ruotsalaisesta viikinkikaupunki Birkasta tv-ohjelman, jossa oli samanlainen esine, ja otti sen uudestaan esiin.
Arkeologi: Yllättävä löytö
Stenmark otti yhteyttä kylässä asuvaan arkeologiaharrastajaan Hans Myhrmaniin, ja lopulta sitä näytettiin myös Pohjanmaan museon maakunta-arkeologi Pentti Rislalle.
– Hämmästyin todella paljon. Paikka on yllättävä.
Rislan mukaan löytö merkitsee, että Pedersöressä on ollut pysyvää asutusta 900-luvulla.
– Aiemmin vastaavia löytöjä keskeisten asutuskeskusten ulkopuolella on tulkittu niin, että ne ovat kätköjä, tai että joku on kulkenut ohi ja hukannut esineen. Mutta tämä on harhaanjohtavaa.
Todennäköisesti Purmon alueella puhutaan kuitenkin yksittäisestä talosta 1000-luvulla. Tuohon aikaan varsinaisia kyliä sijaitsi Pohjanmaalla Kyrönmaalla, Vöyrillä ja Maalahdessa.
Vastaavia löytöjä on tehty alueella ennenkin: Pedersören Ähtävästä ja aivan vastaava solki on löytynyt Ähtäristä.
Suomen mittakaavassa viikinkiajan soljet ovat melko tavanomaisia löytöjä. Niitä on löydetty Rislan mukaan reilusti yli sata Pori-Turku-Tampere -kolmion sisältä.
Tärkein tieto onkin löytöpaikka, Pedersören Purmo. Jos solki olisi löytynyt Varsinais-Suomesta, löytö ei olisi ollut niin merkittävä.
Miehen statussymboli
Pyöreä solki on tehty pronssista tai kuparisekoituksesta. Muotoilu on tyypillisesti suomalainen, mutta vastaavia löytöjä on tehty myös Ruotsissa, mikä vihjaa kaupankäynnistä ja lahjojen vaihdosta.
Rislan mukaan Suomessa solkia pitivät miehet, mutta Ruotsissa niitä oli myös naisilla.
Viikinkiaikaan Purmo sijaitsi jo kaukana merestä. Lähellä löytöpaikkaa virtaava joki on mahdollistanut asutuksen, vaikka maasto on muuten soista.
– Hän on luultavasti asunut täällä torpparina. Paikalla on ollut hyvät olosuhteet hirvijahtiin ja viljelykseen ja hyvät rantaniityt.
Risla ei osaa sanoa, onko solki mahdollisesti ollut haudassa.
Asuinpaikka tuhoutunut
Soljen kiinnikkeessä on jälkiä koristelusta.
– Se näkyy hailakasti, mutta puhdistuksen jälkeen se voi tulla paremmin esiin.
Valitettavasti alueelta on otettu hiekkaa 1960-luvulla, todennäköisesti paikasta jossa talo on voinut sijaita. Paikalla on syvä kuoppa, ja mahdolliset löydöt ovat menneet hiekan mukana.
– Tällaisen asian selvitessä arkeologin tekisi mieli vain huutaa, Risla toteaa.
Mahdollisesti esille Purmoon
Museovirastolla on viimeinen sana siitä, mihin löytö sijoitetaan, mutta löytäjällä on mahdollisuus esittää siitä toive.
Stenmark toivoo, että paikallinen kotiseutuyhdistys voisi ottaa sen haltuunsa, tai sijoituspaikka voisi olla Purmon koulu.
– Lain mukaan tällaiset löydöt kuuluvat valtiolle. Vastaavia solkia on Suomessa kuitenkin paljon, enkä näe mitään syytä, miksei sitä voisi laittaa näytille täällä. Se ei tuo lisäarvoa Kansallismuseon kokoelmiin, Risla pohtii.
Tore Stenmark asuu vain muutaman kilometrin päässä löytöpaikasta, ja on iloinen löydöstä.
– Se on mahtavaa. Se osoittaa että tämä on hyvin vanha asuinpaikka.
Viikinkiaika alkoi 800-luvun tienoilla ja päättyi 1100-luvulla.
Artikkeli on käännetty Ida-Maria Björkqvistin artikkelista: Här tappade en man sitt spänne för 1 000 år sedan – smycke från vikingatiden hittades i Purmo
Lue lisää: