BRYSSEL EU:ssa ei ole vieläkään heitetty lopullisesti toivoa vapaakauppasopimuksen neuvottelemisesta Yhdysvaltain kanssa, vaikka maan presidentiksi valittiin tiistaina protektionistina tunnettu Donald Trump.
Komissio on kuitenkin valmis myöntämään, että sopimuksen eteneminen ei ole näköpiirissä.
– TTIP tulee olemaan nyt hyvän aikaa pakastimessa. Mitä tapahtuu sitten kun se sulatetaan, sitä emme vielä tiedä, sanoi kauppakomissaari Cecilia Malmström kauppaministerien kokouksen jälkeen Brysselissä.
Komissaari sanoi, että uusia neuvottelukierroksia Yhdysvaltain kanssa ei ole enää mielekästä järjestää. Teknisellä tasolla käydään keskustelua siitä, miten tähän asti saavutetut neuvottelutulokset voidaan säästää odottamaan neuvotteluiden mahdollista jatkumista joskus hamassa tulevaisuudessa.
– En usko, että tulemme näkemään TTIP-neuvottelujen jatkamista pitkään aikaan, Malmström sanoi.
Hän kuitenkin huomautti, että Trump ei ole kampanjan aikana maininnut TTIP-neuvotteluita lainkaan, vaikka onkin ilmoittanut kumoavansa Tyynenmeren vapaakauppasopimuksen TPP:n ja neuvottelevansa uusiksi Pohjois-Amerikan maiden Naftan.
Nämä neuvottelut ovat ohi Matthias Fekl
Suomi jakaa komission viran puolesta ylläpitämän optimismin.
– Trumpin vapaakaupan vastainen liikahdus ei välttämättä kohdistu Euroopan kanssa kumppanuuden syventämiseen. Me ei olla tulilinjalla tässä, sanoi ulkomaankauppaministeri Kai Mykkänen (kok.).
Ranska ehdotti jo syyskuussa TTIP-neuvotteluiden lopettamista. Kauppaministeri Matthias Fekl vaikutti nyt tyytyväiseltä siihen, että sopimus on jäissä.
– Nämä neuvottelut ovat ohi. Nyt tarvitaan kokonaan toisenlainen tapa neuvotella. Tässä tarvitaan täydellistä läpinäkyvyyttä, Fekl sanoi kokouksen jälkeen.
Suojatulleista yhä erimielisyyttä
Vapaakaupan kannalta TTIP:tä kiireellisempi kysymys ovat EU:ssa sovellettavat suojatullit, jotka ovat komission ja osan jäsenmaista mielestä liian matalat. Tulleja määrätään tilanteissa, joissa esimerkiksi Kiina dumppaa markkinoille keinotekoisen halpaa terästä.
Sääntöjä halutaan muuttaa siten, että EU voisi jatkossa määrätä korkeampia polkumyyntitulleja. Suomi ja joukko muita maita on vastustanut mahdollisuutta korottaa tulleja. Ryhmä on tähän asti onnistunut estämään asian etenemisen ministerineuvostossa.
Suomen mielestä keinovalikoimaan ei pidä ottaa mahdollisuutta käyttää hyvin korkeita suojatulleja edes poikkeustapauksissa, sillä poikkeuspykälään voitaisiin vedota myös normaalioloissa.
– Silloin mennään överiksi ja aletaan muodostaa vääränlaista signaalia USA:lle, Kiinalle ja muille että me halutaan korottaa panoksia kauppasodissa. Ja se on väärä viesti tässä maailmantilanteessa, Mykkänen sanoi.
"Korkeintaan kaksinumeroisia" polkumyyntitulleja
Yhdysvallat kykenee määräämään kiinalaiselle teräkselle jopa 200 prosentin suojatulleja, jos kyse on polkumyynnistä. Mykkäsen mielestä satojen prosenttien taso on kohtuuton, ja EU:n pitäisi pysytellä korkeintaan kymmenien prosenttien lukemissa.
Vapaakauppaan liittyvän periaatteellisen kiistan ohella tullikysymyksessä ovat vastakkain isot teräksen tuottajamaat ja toisaalta maat, jotka hyötyvät halvasta kiinalaisteräksestä. Jälkimmäisen ryhmän etujen mukaista on, että teräksen hinta pysyy edullisena, kun oma vienti ei suoraan kilpaile kiinalaisen raaka-aineen kanssa.
– Suomen kantaan vaikuttaa se, että meillä pääsääntöisesti tuotetaan ja viedään korkean jalostusarvon teknisiä tuotteita ja palveluita, Mykkänen sanoo.
Toisaalta Mykkänen on myös sitä mieltä, että osa maista näkee suojatullikeskustelussa tilaisuuden vahvistaa oman teollisuutensa asemia pysyvästi, ei vain suhteessa polkumyyntiin. Kannattamattomia tehtaita ei hänen mukaansa pidä pönkittää muuttamalla ulkomaankaupan sääntöjä.