"Nyt on aika presidentilliselle salamurhalle", twiittasi muuan Monisha Rajesh pian Yhdysvaltain presidentinvaalien tuloksen selvittyä.
Twitter on toki täynnä vieläkin rajumpia kommentteja vaalien tuloksesta. Rajeshin twiitin teki täysin poikkeukselliseksi se, että hän on brittilehti Guardianin toimittaja.
Pian twiitin lähdettyä leviämään Rajeshin tili poistui vähin äänin Twitteristä.
Palataan vuoteen 1994.
"Huomenta Suomi. Tänään annetaan ääni tulevaisuudelle. Kyllä.
Turvaa tulevaisuutesi. Valitse EU."
Suomessa heräsikin keskustelu siitä, onko oikein, että suuri ja sitoutumaton lehti ottaa kantaa EU-vaaleissa.
Näin kampanjoi Suomen suurimman sanomalehden Helsingin Sanomien kustantaja etusivun kokoisella ilmoituksella äänestyspäivänä 1994. Myös Aamulehti ja Turun Sanomat olivat mukana kampanjassa.
"Ilmoitukset olivat tökeröitä – kuin jostain propagandanteon alkeisoppikirjasta", muistelee ex-päätoimittaja Janne Virkkunen Päivälehden mies -kirjassaan.
EU-mainonta oli silloisten omistajien ja kustantajien hanke, mukana oli muun muassa Sanoma.
Päätoimittaja Janne Virkkunen vastusti etusivun ilmoitusta. Hän kertoo kirjassaan, että Hesarin toimitus oli tehnyt integraation eteen lujasti töitä vaikeassa mielipideilmastossa. Virkkunen ei kuitenkaan halunnut tehdä asiasta suurta numeroa ja myöntyi kustantajan vaatimuksiin.
Tällainen kampanjointi oli Suomessa ainutkertaista. Lehtitaloilla ei ole ollut tapana lähteä näin suoraan ottamaan kantaa äänestystulokseen tai lobbaamaan tietyn kannan puolesta. Suomessa heräsikin keskustelu siitä, onko oikein, että suuri ja sitoutumaton lehti ottaa kantaa EU-vaaleissa.
No, kansa äänesti Hesarin kannalta “oikein” ja tässä ollaan.
Lehdistön lobbaus ei auttanut: Ruotsidemokraatit sai 5,7 prosentin ääniosuuden.
Ruotsissa nähtiin samanlainen näytelmä 2010, kun maahanmuuttovastainen Ruotsidemokraatit pyrki valtiopäiville. Riippumaton lehdistö lähti joukolla kampanjaan uusnatsitaustaista puoluetta vastaan.
"Ei! Äänestä ei vihalle!" jyrisi iltapäivälehti Expressen ja kuvitti viestinsä katuun tallotulla Ruotsidemokraattien ehdokaslistalla. Viikkolehti Fokus taas perusteli pääkirjoituksessaan, "miksi sinun ei pidä äänestää Ruotsidemokraatteja".
Kuinkas sitten kävikään?
Lehdistön lobbaus ei auttanut: Ruotsidemokraatit sai 5,7 prosentin ääniosuuden ja pääsi 330 000 äänellään heittämällä valtiopäiville.
Yhdysvallat ja koko maailma saivat rajun herätyksen, kun muuan miljardööri äänestettiin USA:n 45. presidentiksi. Eihän tässä näin pitänyt käydä!
Huffington Post sijoitti kampanjan aikana Trump-juttujensa yhteyteen julistuksen, jossa todettiin Trumpin olevan valehtelija, rasisti ja naistenvihaaja.
Jenkkilehdistö oli lähtenyt massiiviseen kampanjaan Trumpia vastaan – valtaosa suurimmista sanomalehdistä ilmoitti kannattavansa Hillary Clintonia.
Esimerkiksi Washington Post on julistanut Trumpin olevan uhka demokratialle. Huffington Post taas sijoitti protestin vuoksi kaikki Trump-juttunsa muutamaksi kuukaudeksi viihdeosastoon. Sen lisäksi Huffington Post sijoitti kampanjan aikana Trump-juttujensa yhteyteen julistuksen, jossa todettiin Trumpin olevan valehtelija, rasisti ja naistenvihaaja.
Ja kuinkas sitten kävikään? Äänestäjät eivät korvaansa lotkauttaneet median vaikutusyrityksille vaan äänestivät Trumpin presidentiksi.
Lehti voi toki valita missionsa vapaassa maailmassa, mutta samalla lehden johto tekee karhunpalveluksen oman journalisminsa ja journalistiensa uskottavuudelle.
Vielä EU-vaalien alla 1994 median vaikutusyritykset saattoivat upota kansaan, joka oli informaatiossaan pitkälti suurten viestimien varassa. Vuonna 2016 asia on kääntynyt päälaelleen. Median yritykset vaikuttaa äänestystulokseen kääntyvät helposti itseään vastaan. Äänestäjät saavat tietonsa paitsi viestimistä myös sosiaalisesta mediasta. Eivätkä he pidä siitä, että heitä yritetään ohjailla. Tämä kannattaisi myös meidän toimittajien muistaa.
Sanna Ukkola
Kirjoittaja on Ylen aamu-tv:n juontaja
Korjaus 11.11. klo 20:05. Tekstiin on täsmennetty Helsingin Sanomien kustantajan ja toimituksen roolia EU-kansanäänestyksessä.