Presidentti Martti Ahtisaaren mukaan Syyrian presidentin Bashar al-Assadin syrjäyttämiseen neuvottelemalla oli vuonna 2012 tilaisuus, johon länsimaat eivät tarttuneet, koska luulivat konfliktin olevan pian ohi.
Tuolloin Syyriassa oli kuollut 7 500 ihmistä. Nyt neljä ja puoli vuotta myöhemmin kuolleiden määrä on ylittänyt 220 000. Kodeistaan on paennut 11 miljoonaa ihmistä, ja Euroopan valtiot ovat joutuneet viime viikkoina miettimään, miten suhtautua Eurooppaan pakenevien kasvavaan joukkoon.
– Olisimme voineet estää tämän, sillä pakolaisten virta on omaa tekoamme. En näe mitään muuta mahdollisuutta, kuin pitää hyvää huolta näistä ihmisparoista. Maksamme laskua, jonka itse aiheutimme, Ahtisaari sanoo brittiläisen The Guardian -lehden haastattelussa.
Ahtisaari keskusteli vuonna 2012 YK:n turvallisuusneuvoston viiden pysyvän jäsenmaan kanssa Syyrian kriisistä. Hän kertoo Venäjän lähettilään Vitali Tšurkinin ehdottaneen kolmikohtaista suunnitelmaa, johon sisältyi al-Assadin luopuminen vallasta, kunhan hallituksen ja opposition neuvottelut olisi saatu käyntiin.
Yhdysvallat, Britannia ja Ranska – kuten monet muutkin – olivat kuitenkin vakuuttuneita, että al-Assadilta oli muutoinkin menossa valta muutamassa viikossa, joten ne sivuuttivat tarjouksen, ja tilaisuus menetettiin, Ahtisaari sanoo.
– En välttämättä ole Tšurkinin kanssa samaa mieltä monista asioista, mutta pystymme keskustelemaan avoimesti. Selitin hänelle, mikä tehtäväni oli, ja hän sanoi: "Istu alas, Martti, niin minä kerron, mitä meidän pitäisi tehdä", Ahtisaari muistelee.
Hänen mukaansa Tšurkin luetteli kolme kohtaa: oppositiota ei pidä aseistaa, opposition ja al-Assadin välille on saatava välittömästi puheyhteys, ja al-Assadille on löydettävä tyylikäs tapa luopua vallasta.
Venäjän julkinen tuki ei ole horjunut
Tšurkin ei ole halunnut vahvistaa keskustelun sisältöä, mutta Ahtisaaren mukaan siitä ei ole epäilystäkään. Tšurkin oli juuri palannut YK:n päämajaan Moskovasta, joten Ahtisaari piti lisäksi varmana, että ehdotus oli lähtöisin Kremlistä.
Julkisesti Venäjä on ollut koko ajan al-Assadin vankkumaton tukija ja sanonut toistuvasti, ettei hänen syrjäyttämistään voida sisällyttää mihinkään rauhansuunnitelmaan. Al-Assad puolestaan on sanonut, ettei Venäjä ikinä hylkää häntä.
Venäjä on myös lähettänyt lentokoneita, panssarivaunuja ja muuta aseistusta Syyrian hallituksen joukoille. Venäjän mukaan vain ne kykenevät nujertamaan islamistisen Isis-järjestön, joka on Syyrian sisällissodan kolmas osapuoli hallituksen ja kapinallisten lisäksi.
Brittiasiantuntija epäilee
Britannian ulkoministeriön Lähi-idän-osaston entinen johtaja Sir John Jenkins, josta oli Ahtisaaren kuvaamaan aikaan tulossa maansa suurlähettiläs Saudi-Arabiaan, suhtautuu Ahtisaaren kertomaan epäillen.
Jenkinsin mukaan Venäjä vastusti johdonmukaisesti kaikkia yrityksiä panna al-Assadin kohtalo pöydälle. Häntä epäilyttää myös väite, että Britannia olisi noin vain torjunut mahdollisuuden al-Assadin nopeaan syrjäyttämiseen, vaikka hänen kohtalonsa vaikuttikin sinetöidyltä.
– Heikoin kohta Ahtisaaren väitteissä on, että Tšurkinilla olisi ollut Moskovan valtuutus. Jos hän olisi kertonut minulle Tšurkinin puheista, olisin halunnut kuulla ehdotuksen presidentti Putinilta, ennen kuin olisin ottanut sen vakavasti.
Jenkins sanoo, että olisi vielä sittenkin epäillyt, että kyseessä oli Putinin yritys säilyttää valta Syyriassa jollakulla al-Assadin hengenheimolaisella.