Äänekoskella on viimeisen kuukauden ajan kamppailtu poikkeuksellisen sitkeiden vesijohtoverkoston ongelmien kanssa.
Ongelmat alkoivat, kun Honkolan, Hietaman, Parantalan ja Koiviston alueella havaittiin lokakuun puolivälissä vesijohtoverkostoon päässeen kolibakteereita. Saastumisen syy oli aiemmin tapahtunut ja jo korjattu putkirikko, jonka yhteydessä verkostoon pääsi varotoimista huolimatta.
Kolibakteerit vesijohtoverkossa ovat kiusallisia, mutta niistä pääsee suhteellisen helposti eroon klooraamalla vesijohdot.
Kolibakteeriongelma olikin väistymässä jo muutaman päivän kuluttua. Silloin törmättiin uuteen ongelmaan: vesijohtovedestä löytyi sapovirusta. Se sairastutti ilmeisesti pitkälti toista sataa ihmistä.
Sapovirus viihtyy viileässä ja kosteassa - juuri sellaisessa ympäristössä, kuin vesijohtoverkosto. Jos mitään ei tehdä, sitkeä virus elää verkostossa viikkoja.
Ikään kuin kolibakteerissa ja sapoviruksessa ei olisi ollut tarpeeksi, löydettiin muutamasta alueen asukkaasta loinen, alkueläimiin kuuluva ameeba dientamoeba fragilis.
Näytteitä on otettu lisää, ja tähän mennessä tartuntoja on löytynyt 23, kaikki sairastuneet ovat saastuneen vesijohtoverkoston alueelta. Yli 70 näytettä on osoittautunut puhtaiksi. Näytepurkkeja on haettu pari sataa, joten uusia tartuntoja saattaa vielä ilmetä. Ameebatartuntaan on olemassa toimiva lääkehoito.
Oman ongelmansa ameeban kanssa muodostaa se, että Suomessa ei THL:n mukaan ole laboratoriota, joka voisi sen verkostovedestä todeta.
– Olemme melko varmoja sitä, että ameebatartunnat ovat peräisin saastuneesta vedestä. Olisi uskomaton sattuma, jos erikoisempi alkueläin sairastuttaisi ihmisiä jostain muusta lähteestä juuri sillä alueella, jossa vesijohtoverkosto on saastunut, sanoo Äänekosken ympäristöterveydenhuollon johtaja Jukka Lappalainen.
Ameeba vesijohtoverkostossa on siitä hankala, että kloori ei pure siihen. Mahdollisuuksia häätää alkueläin vesijohtoverkosta kartoitetaan parhaillaan.