Pohjoismaiset mobiilipelaajat vaikuttavat olevan maailman mittakaavassa erinomaisia suunnistajia. Tähän viittaavat tiedot, joita on kerätty tutkimuskäyttöön valjastetussa Sea Hero Quest -mobiilipelissä.
Selitystä pohjoismaalaisten hyvään suuntavaistoon ei vielä ole.
Erilaisia teorioita on toki heitelty: Pohjoismaissa asuvien hyvä terveydentila saattaa säilyttää navigaatiotaitoja pidempään kuin muissa maissa. Rannikkokansat voivat tuottaa parempia navigaattoreita.
Onpa ilmaan heitetty ajatus geneettisestä viikinkiperimästäkin.
Tutkijoiden tarkoitus ei kuitenkaan ole selvittää eri kansojen merenkulullista kyvykkyyttä vaan hakea keinoja dementiaa aiheuttavien sairauksien varhaiseen havaitsemiseen.
Merikarhun kadonnut muisti
Sea Hero Quest -pelissä pelaaja yrittää auttaa vanhaa merenkävijää ja tutkimusmatkailijaa löytämään kadonneen päiväkirjansa sivut.
Kunkin tason alussa pelaajalle esitellään kartta pelimaastosta.
Pelaajan on suunnistettava kolmiulotteisissa labyrinteissä, ammuttava hätäraketteja alkuperäistä lähtöpistettään kohti ja napattava valokuvia erilaisista merenelävistä ja muista otuksista.
Peli on pyritty suunnittelemaan mahdollisimman viihdyttäväksi, mutta taustalla on vakava tarkoitus.
Tavoitteena on kehittää keinoja diagnosoida dementiaan johtavia sairauksia jo varhaisessa vaiheessa.
Peli kerää tietoa tutkimukseen
Kyseessä on brittiläisten Alzheimer-tutkijoiden, Saksan Deutsche Telekomin ja peliyhtiö Glitchersin yhteistyöhanke.
Ilmaiseksi ladattavalla mobiilipelillä kerätään informaatiota ihmisten tilallisesta suunnistuskyvystä.
Maailman terveysjärjestön WHO:n arvioiden mukaan dementiasta kärsi vuonna 2015 47,5 miljoonaa ihmistä ja määrä kasvaa nopeasti eliniän odotteen noustessa ja yhteiskuntien ikääntyessä. Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa aiheuttava aivosairaus.
Dementia nimittäin vaikuttaa muistin lisäksi siihen, miten hyvin ihmiset kykenevät suunnistamaan.
Suuntatajun menetys merkkinä
Muistin heikkeneminen on melko tavallinen ikääntymisen osa, mutta täydellinen suuntavaiston menetys ei. Se voi viitata kehittyvään dementiaan.
Tutkimusryhmää johtava Hugo Spiers Lontoon University Collegesta sanoo, että peli tarjoaa tutkimuskäyttöön ennennäkemättömän laajaa ja tarkkaa tietoa.
Viime toukokuussa julkaistua peliä on maailmanlaajuisesti pelattu 2,4 miljoonaa kertaa, mikä tutkijoiden mukaan vastaa yli 9 400 vuoden verran vastaavia laboratoriokokeita.
Pelillä ei paljasteta Alzheimeria
Pelin tekijät korostavat, että Sea Hero Questia ei ole suunniteltu paljastamaan Alzheimerin tautia. Pelillä kerätään tietoa siitä, miten ihmiset eri ikäryhmissä hahmottavat tilaa.
Lisäksi pelin tekijät painottavat, että pelin kautta ei kerätä henkilökohtaisia tietoja pelaajista. Pelaajat voivat vapaaehtoisesti kertoa ikänsä, sukupuolensa ja asuinmaansa, mutta kerättyjä tietoja ei tallenneta esimerkiksi pelaajan laitteen tunnistetietojen kanssa.
Internet-ajan mahdollisuudet kerätä massamittaista tietoa ihmisistä, niin sanottua big dataa, ovat jo herättäneet pohdintaa tämänkaltaisiin terveyshankkeisiin liittyvistä eettisistä kysymyksistä.
Suunnistamisen kyvyt heikkenevät
Pelin avulla kerätyn informaation avulla voidaan kartoittaa ihmisten suunnistuskyvyn keskimääräistä kehitystä, jolloin poikkeamat olisi helpompi havaita.
Ihminen suunnistaa laajasti ottaen kahden viitekehyksen perusteella, psykologi Peter Etchells kirjoittaa blogissaan Guardianin sivuilla.
Egosentrisessä viitekehyksessä ihminen muistaa maanmerkit suhteessa omaan kehoonsa – esimerkiksi kääntyy vasemmalle kaupan kohdalla, oikealle huoltoaseman nähdessään. Allosentrisessä kehyksessä ihminen rakentaa mielessään kartan, jossa maanmerkit muistetaan suhteessa toisiin maanmerkkeihin.
– Näiden molempien navigaatiojärjestelmien puutteita ilmenee Alzheimerin sairauden varhaisissa vaiheissa mutta niiden rappeutumisen täsmällistä tapaa ei vielä täysin ymmärretä, Etchell kirjoittaa.
Navigaatiokyvyt heikkenevät koko aikuisiän
Pelin kautta kerätty informaatio viittaa siihen, että ihmisen suunnistamiskyvyt heikkenevät jo varhaisesta aikuisiästä asti.
Esimerkiksi 19-vuotiaat pelaajat osuvat pelissä maaliin 74 prosentin todennäköisyydellä, kun taas 75-vuotiaat pelaajat 46 prosentin todennäköisyydellä.
Hugo Spiersin mukaan löydökset ovat ristiriidassa aiempien tutkimusten kanssa, joiden mukaan suunnistamiskyvyn heikkeneminen alkaa paljon myöhemmin.
Lisäksi pelin keräämä informaatio viittaa siihen, että miehet ovat naisia hieman parempia navigoijia.
Ensimmäisistä tutkimustuloksista uutisoivat muun muassa BBC ja The Guardian.