Nopeusrajoitukset eivät perustu tieteeseen, sanoo 14 vuotta liikenneonnettomuustutkinnassa mukana ollut professori Timo Tervo. Hänen mukaansa nopeusrajoituksen liikennemerkki ei tarkoita sitä, että nopeudet rajoituksen alapuolella olisivat turvallisia ja heti sen yläpuolella vaarallisia.
Liikkuvan poliisin perinneyhdistyksen kokouksessa perjantaina puhunut Tervo on tyytymätön siihen, miten paljon Suomessa panostetaan ylinopeusvalvontaan, kun onnettomuuksien taustalla on yleensä ihan muuta kuin pelkkää ylinopeutta.
– Eivät ihmiset välttämättä tiedä ajaessaan mikä nopeusrajoitus on voimassa ja siitä tulee se pieni paniikki. Se rasittaa autolla ajamista. Koko ajan lisääntyy nopeussakkojen määrä. Mieletön määrä viattomia ihmisiä maksaa ylinopeusakkoja, vaikka valtaosaa kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista ei ajeta ylinopeudella. Kannattaako näin massiivista resurssia pitää vain tähän riskiin?
Selvin päin ylinopeudella ajanut tavallinen autoilija onkin vuosien 2010-2014 tilastojen mukaan ollut harvoin syyllinen kuolemaan johtaneeseen onnettomuuteen.
Kun autolla ajettujen onnettomuuksien tilastoista puhdistetaan sairauskohtauksista ja itsemurhista johtuneet ylinopeudet, oli vähintään yhden kilometrin ylinopeus pääasiallinen kuolinsyy 64 kertaa. Kaikkiaan viidessä vuodessa moottoriajoneuvoissa kuoli 1 007 ihmistä.
”On todistettu, että nopeus ei ole se riski”
Timo Tervon sanoo, että Suomessa ei jostakin syystä haluta muuttaa vanhoja käsityksiä. Niiden mukaan liikennevirran keskinopeuden kasvu lisää suoraan liikenneonnettomuusriskiä.
– On todistettu, että nopeus ei ole se riski. Ei törmäysvoima ja –energia synny keskinopeudesta vaan törmäysvoimasta. Se takiahan moottoritiet ovat kaikkein turvallisimpia teitä ajosuoritteeseen nähden. Moottoritiellä ei ole törmäyskohteita, vaikka nopeus on suuri. Vaarallisimpia ovat tiet, joissa on puita ja vastaantulevia ajoneuvoja.
Tervo muistuttaa, että uudet henkilöautot ovat jo niin turvallisia, että niissä ei juuri koskaan kuole ihmisiä, ellei sitten vastaan tule linja- tai kuorma-auto. Ajoneuvojen väliset massaerot tekevät pahaa jälkeä.
Ylinopeudet merkitys nousee selvemmin esiin, kun tutustutaan moottoripyöräilijöiden kuolemiin. Kun vuosien 2010-2014 ylinopeuskuolemiin lisätään myös sellaiset ajoneuvot, joissa ei ole edessä rekisterikilpeä, nousee lukema 64 kuolleesta 98 kuolleeseen. Ylinopeus pääasiallisena syynä on moottoripyörällä ajomääriin suhteutettuna huomattavasti yleisempi kuin autolla.
”Automaattivalvonta on suoraan 90-luvun puolivälistä”
Juuri moottoripyöriä nykyinen automaattivalvonta ei tavoita. Timo Tervon mukaan se on ”perustuslain vastaista”. Muutenkin professori on sitä mieltä, että Suomen automaattinen liikennevalvonta on jäänne menneisyydestä.
– Automaattivalvonta on suoraan 90-luvun puolivälistä. Se on huonoa, alkeellista ja kehittäminen on laiminlyöty. Ja tätä nykyjärjestelmää puolustetaan.
Sen sijaan, että ylinopeutta pelkäävät suomalaiset pumppaavat jarrua kameratolppien kohdalla, haluaisi Tervo meille espanjalaistyylisen keskinopeuteen perustuvan valvonnan. Keskinopeusvalvontaosuuden alkamisesta pitäisi myös ilmoittaa isosti liikennemerkillä. Silloin kiinni jäisivät lähinnä ne, joilla on todellisia ongelmia.
– Ja jos ei noudata rajoituksia, niin ansaitsee saadakin sakot. Ne isot nopeusylitykset ovat vaarallisia. Niihin liittyy usein humalainen, huumeissa oleva tai itsemurhaa tekevä kuski.
Tervon toivelistalla on vielä, että Suomessa automaattivalvonta lukisi tauotta rekisterikilpiä. Silloin lähin poliisipartio saisi automaattisesti tiedon, kun valvontapaikan ohittaa katsastamaton ja vakuuttamaton ajoneuvo tai auton omistajalla ei ole ajokorttia tai hän on etsintäkuuluttu.
– Silloin tiedettäisiin ketä täällä liikkuu ja millä asioilla eli yleinen liikennevalvonta palvelisi siten myös kansalaisturvallisuutta. Ymmärrykseni mukaan poliisien keskuudessa on hyvin pitkälle yksimielisyys, että järjestelmää pitää muuttaa, Tervo sanoo.