Keslan Joensuun tehtaalla kokoonpanoasentajana työskentelevä Joona Tanskanen on pohjoiskarjalaisten metalliyritysten yhteistyön ensimmäisiä "opetuslapsia". Hän oli kevätkesällä lainassa John Deere Forestryn metsäkonetehtaalla.
Työkomennus kesti yhdeksän viikkoa. Tanskanen kasasi Deerellä kardaaneja ja vaihdelaatikoita.
– Olihan se melko erilaista kuin Keslalla. Täällä meillä on pelkästään kuormaimet. Siellä on kokonainen kone kuormaimineen päivineen. Se on isompi yhtiö, erilaiset toimintatavat, Joona Tanskanen kertoo.
En ole päivääkään katunut että lähin hommaan mukkaan. Joona Tanskanen
Kokemus oli niin antoisa, että Tanskanen suosittelee lainaan lähtöä myös työkavereilleen.
– En ole päivääkään katunut että lähin hommaan mukkaan. Näki millaista muissa tehtaissa on työskentely. Totta kai sain paljon erilaisia kokemuksia.
Jos kutsu kuuluu, Tanskanen on oitis valmis uuteen resurssilainaan. Hänellä on myös viesti nuorille, jotka harkitsevat kone- ja metallialaa omakseen.
– Tämä on paljon kehittynyt vuosien saatossa. Työturvallisuus on parantunut huomattavasti ja työmenetelmät ovat menneet etiä päin. Ei tää ole yhtään huono paikka, Keslan kokoonpanoasentaja Joona Tanskanen kertoo.
Töitä tulee eri sykleissä
Ajatus työntekijöiden lainaamisesta firmalta toiselle syntyi John Deeren henkilöstön ja työnjohdon palaverissa. Tämän jälkeen tunnetut metallialan vientiyritykset - Deere, Mantsinen, Outotec ja Kesla - alkoivat vääntää rautalangasta omaa yhteistyömalliaan eli resurssilainausrinkiä.
Pohjois-Karjalassa ei kuitenkaan ole keksitty höyrykonetta uudelleen.
Resurssilainaus on ollut käytössä esimerkiksi Ylä-Savon ja Kainuun rajalla. Siellä iisalmelainen Normet ja kajaanilainen Transtech ovat lainanneet tarpeen mukaan toistensa työntekijöitä.
Asiakastarpeet vaihtelevat vuodenajasta riippuen eri yhtiöissä. Ari Toivanen
John Deere Forestryn tuotantopäällikkö Ari Toivanen kertoo, että eri liiketoiminta-alueilla toiminen helpottaa yritysten resurssien lainaamista.
– Osa meistä on kaivosalueella, osa materiaalin käsittelyssä ja loput metsäsektorilla. Eli toimitaan eri liiketoimintasyklissä ja asiakastarpeet vaihtelevat vuodenajasta riippuen eri yhtiöissä.
– Tulee hetkellisiä tai pitempiaikaisia resurssitarpeita. Ja toisella yrityksellä voi olla resursseja vapaana, niin sieltä saadaan ammattitaitoista työvoimaa toisen yrityksen käyttöön. Samalla perehdytysaika lyhenee huomattavasti, tuotantopäällikkö Ari Toivanen kertoo.
"Saadaan miehet töihin"
Kesla lähti mukaan rinkiin keväällä, kun Deereltä otettiin yhteyttä.
– Meillä oli vähemmän töitä täällä Joensuun tehtaalla, niin päätettiin miksei. Ei tarvitse lomauttaa ihmisiä sitten, Keslan tuotantopäällikkö Ari Pirhonen kertoo.
Pirhosen mukaan työpooli on Keslalle aitoa win-win -yhteistyötä.
– Me saadaan miehet töihin. He eivät välttämättä lähde hakemaan muita työpaikkoja. Ja totta kai saamme puolin ja toisin kokemusta omista tuotannoistamme.
Voidaan opetella toistemme tehtäviä tulevaisuutta varten. Ari Pirhonen
Ari Pirhonen odottaa, että jatkossa komennusmiehiä tulee toisista firmoista töihin myös Kessalle.
– Nythän meillä on tarkoitus laajentaa tätä. Seuraava steppi on, että ihan normiaikana vaihdetaan miehiä keskenään. Voidaan opetella toistemme tehtäviä tulevaisuutta varten.
Keslan työtilanne on muuttunut keväästä. Nyt ei ole tarjolla ylimääräistä resurssia.
– Tällä hetkellä ei ole varaa antaa kellekään lainaan. Nyt on meilläkin hyvä tilanne työssä, tuotantopäällikkö Ari Pirhonen sanoo.
Opiskelijoista on pula
Kaiken takana on huoli ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta. Tästä syystä metalliyritykset ovat ottaneet vastuuta myös koulutuksesta.
Pohjois-Karjalan ammattiopiston kone- ja metallialan perustutkinnon aloitti syksyllä vain 36 opiskelijaa, kun aloituspaikkoja oli tarjolla 60.
Nyt nämä nuoret ovat maakunnan kovien vientiyritysten suojeluksessa. Edellä mainittu yritysnelikko, Abloylla vahvistettuna, aloitti syksyllä kummiluokkatoiminnan.
Yritykset esimerkiksi järjestävät nuorille harjoittelupaikkoja ja kesätöitä. Opiskelijat ovat lisäksi saaneet yrityksiltä omaksi työvaatteet.