Suomen Voimisteluliitto ja Syömishäiriöliitto ovat tiivistämässä yhteistyötään syömishäiriöiden tunnistamiseksi. Siihen voi liittyä tulevaisuudessa vaikkapa valmentajien koulutusta, kertoo Voimisteluliiton pääsihteeri Maria Laakso.
– Me olemme tiedostaneet, että kovasti treenaavilla urheilijoilla on mahdollisuus sairastua.
Näin kävi esimerkiksi joukkuevoimistelua harrastaneelle Annille ja kahdelle hänen joukkuetoverilleen. Yksi heistä menehtyi tänä syksynä. Lue heidän tarinansa.
– Meidän tehtävä on huolehtia, että valmentajat ja ohjaajat saavat tarpeeksi tietoa näistä asioista, Laakso sanoo.
Yhteistyösuunnitelmat tarkentuvat syksyn aikana.
Esteettisiä urheilulajeja, esimerkiksi voimistelua, harrastavien naisten on todettu olevan suuremmassa vaarassa sairastua syömishäiriöön, lähinnä anoreksiaan. Joidenkin tutkimusten mukaan eroa koko väestöön ei ole pystytty osoittamaan.
Ylen tekemän kyselyn mukaan Suomen suurimmissa voimisteluseuroissa ravitsemusasiat otetaan vakavasti. Kyselyyn vastasivat Espoon Telinevoimistelijat, Joensuun Kataja, Kotkan Kiri, Kuopion Reippaan Voimistelijat, Seinäjoen Voimistelijat, Tampereen Voimistelijat, Tapiolan Voimistelijat ja Voimisteluseura Helsinki. Huipulle tähtäävät voimistelijat ovat usein nuoria tai juuri täysi-ikäiseksi tulleita nuoria aikuisia.
Syömishäiriötapauksia silloin tällöin
Syömishäiriöepäilyjen tunnistaminen on vastausten perusteella lähtökohtaisesti valmentajien tehtävä. Nuorten laihtumisesta seurat raportoivat vanhemmille. Espoon Telinetaitureissa valmentajat kiinnittävät huomiota myös urheilijan väsymiseen ja harjoituskestävyyden heikkenemiseen.
Muun muassa Tapiolan Voimistelijoissa tehdään aina vanhempien kanssa suunnitelma hoidosta. Vanhemmat ovat kuitenkin viime kädessä vastuussa nuoren voimistelijan hoitoon saamisessa.
Monet seurat kertovat, että sairaana kisaaminen on kielletty.
Seurat kertovat yksittäisistä sairastuneista
Kirjallisia ohjeita syömishäiriöiden tunnistamiseen valmentajille ei ole seuroissa tehty, mutta Kuopion Reippaan Voimistelijat kertoi aikovansa tehdä ohjeet syömishäiriöepäilyihin puuttumiseksi.
Missään kyselyyn vastanneista seuroista ei tehdä säännöllisiä punnituksia tai kehonkoostumusmittauksia, mutta osa seuroista tekee mittauksia urheilijoille heidän omasta pyynnöstään.
Muun muassa Joensuun Katajassa ravinnosta keskustellaan ainoastaan niissä tilanteissa, joissa vanhemmat tai urheilija ovat pyytäneet apua ja tukea tai jos valmentaja on huolissaan urheilijan liian vähäisestä ravinnosta.
Muutama kyselyyn vastannut seura kertoi avoimesti, että heidän seuransa urheilijoita on sairastunut vuosien saatossa syömishäiriöön.
Ravinto on tärkeä osa kilpavalmennusta
Kaikissa vastauksissa painotettiin ajatusta siitä, että urheilijan kehittymisen kannalta harjoittelu, lepo ja ravitsemus ovat tärkeitä asioita. Terveellinen ruokavalio on seurojen vastausten mukaan edellytys pärjätä, ja osa seuroista tekeekin yhteistyötä ravitsemusterapeuttien kanssa.
Ravinnosta puhutaan, mutta esimerkiksi laihduttamista ei vaadita. Tavoitteellisesti treenaaville urheilijoille seurat järjestävät luentoja terveellisestä ruoasta. Esimerkiksi Kotkan Kirin tarkoituksena on valistaa urheilijoita terveellisistä ruokavalinnoista, jotta ei tulisikaan syömishäiriöitä. Tarkkoja ruokavalioita seurat laativat pyydettäessä vain aikuisille.
Lasten ja nuorten kohdalla ohjeistus ruokailuista keskittyy seurojen mukaan leireihin ja kisapäiviin. Kisamatkoille ohjeistetaan ottamaan mukaan muun muassa ”hedelmiä, maitoja, rahkaa, hedelmä-/marjasosetta ja ruokaisaa salaattia”.
"Teidän pitää laihtua"
Ylen haastattelema "Anni" kertoo, miten hän sairastui anoreksiaan 19-vuotiaana.
– Meidät laitettiin riviin ja osalle kerrottiin ilman mitään ohjeita, että teidän pitää laihtua. Minä olin yksi heistä, Anni kertoo. Lue hänen tarinansa tai katso video.