KOUVOLA Lieskat lyövät läpi oven raosta pulppuavan paksun palokaasuverhon. Viimeiset käskyt kajahtavat ja pelastajat iskevät sisälle savua ja tulta täynnä olevaan hylättyyn ratavartijan asuntoon.
Käynnissä on pelastuslaitoksen kuumaharjoitus Kouvolan Vuohijärvellä. Harjoituksen vetäjä on tyytyväinen sopimuspalokuntien sammuttajien toimintaan.
– Harjoitus on onnistunut hyvin. Rakennus toimii paremmin kuin ajattelin, sanoo palomestari Antti Tenhunen Kymenlaakson pelastuslaitoksesta.
Sisällä mökissä sammutuspari löytää liekkien lähteen. Hetken päästä ulos astuu savusta höyryävä hahmo täydessä palovarustuksessa.
– Hikistä ja kuumaa. Vähän kuin pistäisi jätesäkin päähän ja lähtisi konttamaan tuntemattomaan. Sellaista siellä on, toteaa Jaalan VPK:n Mikko Laurema riisuessaan paineilmalaitteiden maskia kasvoiltaan.
Halu auttaa ja olla hyödyksi
Sopimuspalokunta on esimerkiksi vapaaehtoinen palokunta, joka on tehnyt alueellisen pelastuslaitoksen kanssa palokuntasopimuksen. Sopimuspalokunnat pitävät yllä hälytysvalmiutta harjoittelemalla säännöllisesti.
Kuumaharjoitus on tärkeä, koska sillä treenataan ihmisten ja eläinten pelastamista palavasta rakennuksesta. Jokaisen savusukeltajan, ammattilaisen ja sopimuspalokuntalaisen, pitää osallistua harjoitukseen kerran vuodessa.
– Sisällä tehdään havaintoja tulipalosta. Siellä pitää osata kuunnella, jos vaikka ihminen huutaa tai eläin ääntelee. Vettä käytetään vain sen verran, että saadaan palo sammutettua niin, ettei rakennus mene pilalle, sanoo harjoituksen kouluttaja Ilpo Kopra.
Kopra on ammatiltaan palomies, joka harrastaa vapaa-ajallaan sopimuspalokuntatoimintaa. Hän on mukana Vehkalahden vapaaehtoisessa keskuspalokunnassa ja Virolahden VPK:ssa.
– Minä vain tykkään tästä. Kaikki jotka tälle alalle hakeutuvat, niin heillä on halu auttaa ja olla yhteiskunnalle hyödyksi. Kai siinä on suuri filosofia taustalla.
Kansallinen turvallisuus
Harvaan asutussa maassa vapaaehtoisuuteen vahvasti nojaavalla toiminnalla onkin keskeinen merkitys suomalaisten turvallisuudelle. Sopimuspalokunnat huolehtivat pelastustehtävistä noin 90 prosentin alueella Suomen pinta-alasta. Tällä alueella asuu noin 46 prosenttia suomalaisista.
Vapaaehtoisilla on myös merkittävä ennaltaehkäisevä merkitys, koska he neuvovat esimerkiksi perheenjäseniään toimimaan oikein. hallitusneuvos Ilpo Helismaa
– Ei tämän maan kansallista turvallisuutta voida hoitaa pelkästään ammattipalomiehillä jo taloudellisten kysymysten vuoksi, sanoo sisäministeriön pelastusosaston hallitusneuvos Ilpo Helismaa.
Tällä hetkellä Suomessa on 112 ammattipalokuntaa ja 709 sopimuspalokuntaa. Ammattipalomiehiä on puolestaan vajaat 5 000, hälytyskelpoisia sopimuspalokuntalaisia noin 15 000. Pelastustoimen toimintamenoista sopimuspalokunnat vievät vajaan viidenneksen.
– Sopimuspalokunnilla on myös merkittävä ennaltaehkäisevä merkitys, koska niiden jäsenet neuvovat esimerkiksi perheenjäseniään toimimaan oikein, kertoo Ilpo Helismaa.
VPK on elintärkeä maalaispitäjälle
Savusukeltaja Mikko Laurema siemailee juotavaa kuumaharjoituksen jäljiltä ja katselee silmiensä edessä roihuavaa rakennusta. Hän lähti mukaan VPK:n toimintaan kuusi vuotta sitten muutettuaan Kouvolassa sijaitsevaan Jaalaan.
– Oma vaimo oli jo mukana. Tunsin myös kavereita, jotka olivat palokunnassa, hän kertoo.
Laurema tietää, että maalaispitäjälle oma VPK on elintärkeä.
– Maaseudulla sitä haluaa antaa oman panoksensa, kun välimatkat ja etäisyydet ovat pitkät. Lähin ammattipalokunta on 20 minuutin päässä.
Mikko Lauremalle sopimuspalokuntatoiminta sopii hyvin vuorotyön vuoksi. Se mahdollistaa hälytyksiin osallistumisen päiväaikaan vapaapäivinä.
– Vaimot ja lapset tässä eniten kärsivät. Sen verran harrastus ottaa aikaa.
Haasteena saada nuoria mukaan
Enempää Laurema ei ehdi keskustella, sillä kouluttaja Ilpo Kopra kutsuu kuumaharjoitukseen osallistuneet koolle palautetta varten. Mukana on savusukeltajia kolmesta eri VPK:sta Iitistä, Jaalasta ja Elimäeltä.
Vaikka harjoitus on sujunut mallikkaasti, on pelastustoimintaan intohimoisesti suhtautuvalla kouluttajalla myös huolenaiheita.
– Minun mielipiteeni on se, että sopimuspalokuntien toiminnalla on suuria haasteita. Maailma on nykyään täynnä harrastuksia. VPK:t saavat olla todella kekseliäitä houkutellakseen nuoria harrastuksen piiriin, sanoo Ilpo Kopra.
Suomen Sopimuspalokuntien Liitosta kerrotaan, että pahin osallistujapula ohitettiin pari vuotta sitten. Sen jälkeen sopimuspalokunnat ovat löytäneet uusia sammuttajia aiempaa aktiivisemmalla jäsenhankintatyöllä.
– On ihan selvää, että meidän pitää tehdä hyvää nuorisotyötä, että saadaan uusia jäseniä hälytysosastoihin. Myös yhä enemmän pitäisi mahdollistaa naisille tulo hälytysosastoihin, sillä vain seitsemän prosenttia hälytyskelpoisista on naisia, sanoo Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry:n toiminnanjohtaja Isto Kujala.
Ratavartijan vanha asunto on muuttunut liekkien lyömänä keltaisesta melkein mustaksi. Vaikka haasteita riittää, on ammattipalomies ehdottomasti sitä mieltä, että ilman sopimuspalokuntia ei tultaisi toimeen.
– Se on välttämätön osa pelastustoimea. Suomi on niin laaja ja harvaan asuttu, että ammattipalokuntia ei riitä joka paikkaa. Se olisi taloudellisesti mahdotonta toteuttaa, sanoo Ilpo Kopra.