Kolme parkkipaikkaa muotoutui täysin uuteen uskoon, kun pyysimme kaupunkilaisia ideoimaan niille käyttötarkoituksia. Kysely poiki eri väyliä pitkin satoja vastauksia ja useita kymmeniä uusia ideoita Etelärannan, Mäntymäen ja Lintulahdenkujan parkkipaikoille.
Kokosimme alle tiivistetyn koosteen kaupunkilaisten mielissä syntyneistä ideoista ja ajatuksista.
”Antakaa tuulen ja vihreyden säilyä!”
Moni kaupunkilainen näkee keskusta-alueet liian harmaina ja kaipaa betonirakennusten väliin lisää puistoja. Parkkipaikkojen tilalle ehdotetaankin muun muassa viherkeitaita, rantabulevardeja ja kasvihuoneita.
”Tärkeintä on, että kaikkia rantoja kiertämään rakennetaan viihtyisät kävelytiet penkkeineen ja istutuksineen. Samaan tapaan kuin etelän maissa, joissa elämä keskittyy rannoille. Ympärillä voi olla ravintoloita, kahviloita ja kulttuuriin liittyviä rakennuksia. On häpeällistä, että Helsingin upeimmat rannat on varattu autojen ja veneiden säilytykseen!”
”Eteläranta voisi olla ikään kuin Kauppatorin jatke, vihreä tori. Ei isoja rakennuksia vaan vihreää ja vehreää tilaa.”
Perusteluna toistuu se, ettei kaikkia tontteja tarvitse rakentaa täyteen. Välillä kiireinen kaupunkilainen haluaa vain oikaista itsensä ruohokentälle ja nauttia avarasta maisemasta. Sekaan toivottiin myös pieniä kahviloita ja kioskeja.
Voisiko satavuotias Suomi muuttaa Etelärantaan?
Guggenheimin tilalle Etelärantaan toivotaan eritoten suomalaisuuden pyhättöä. Moni haluaisi rakentaa rantatontille turistikohteen, josta löytyisi palasia Suomen historiasta ja mahdollisuus kokea maamme erikoisuuksia.
”Minä rakentaisin "suomi kylän" saunat, savusaunat, maalaistorin ja ihan kaikkea mitä Suomesta löytyy. Mielenkiintoinen alue, joka yllättää mutta ei ole pelkkä kyhäelmä.”
"Avantouintia, mölkkyä ja pikkukojuja, joissa saisi maksusta osallistua karjalanpiirakoiden tekoon, huovutukseen yms."
Myös suomalaisen taiteen toivottiin saavan omaa tilaa meren rannalta. Paraatipaikalle ehdotetaan useita erilailla suomalaista taidetta käsitteleviä museoita ja gallerioita.
”Kaikille avoin Suomi100 veistospuisto, johon tulisi vain suomalaisten kuvanveistäjien töitä.”
”Ehkäpä Guggenheimin hengessä kotimaisille taiteilijoille voisi tehdä kohtuuhintaista galleria- tai ateljeetilaa.”
Etelärantaan ehdotetaan myös ympärivuotista hiekkarantaa, tanssilavaa ja luistinrataa. Osa näki sijainnin hyvänä moskeijalle, loistohotellille tai venesatamalle. Myös lasten oma puuhapuisto nousee esille vastauksissa.
Työ, tiede ja tekniikka
Taiteen lisäksi omaa paikkaa kaivattiin myös tieteelle ja työelämälle. Varsinkin Etelärantaan toivottiin uudenlaista startup-kampusta tai tiedekeskusta.
”Eteläsatamaan voisi sopia tiiviisti useita pieniä palvelu- ja ravintola-alan startup-yritysten liiketiloja. Ne voisivat muodostaa ikään kuin oman pienen kävelykaupunkinsa.”
”Tieteen popularisointikeskus vaihtuvilla ja yhteiskunnallisesti merkittävillä teemoilla. Suuri osa tieteestä rahoitetaan julkisin varoin, joten miksei tuloksia myös tuotaisi julkiseen keskusteluun?”
”Miten olisi virtuaalimuseo vaikkapa Louvresta tai MoMasta tai vaikka sukututkijoille suunnattu virtuaali-Karjala."
Itämeri inoitti kaupunkilaisia ehdottamaan paikalle myös meriakvaariota tai ulkoilmakulttuurikeskusta.
Mäntymäestä urheilun kehto
Mäntymäen parkkialue muotoutui kaupunkilaisten mielissä urheilun monitoimipaikaksi. Vastauksissa toistuivat muun muassa erilaiset ilmaiset liikuntapuistot ja koko perhettä palvelevat urheiluhallit.
”Monitoimihalli on tervetullut, mutta sinne pitää saada sisävelodromi, joka mahdollistaa ratapyöräilyn ympärivuoden sekä ratakilpailujen järjestämisen. Lisäksi halliin voisi suunnitella paikkoja muillekin marginaalilajeille.”
”Kiipeilytelineitä, tasapainolaitteita ja vaikka skeittiramppeja. Ilmaisia rakenteita joissa kaikki voisivat ilmaiseksi viettää aikaa liikunnan merkeissä.”
Alueelle suunniteltiin myös vesieläinpuistoa ja tapahtumatoria, jossa voisi järjestää urheilukisoihin liittyvät suuret juhlatapahtumat.
”Miksi autoja aina vihataan?”
Kaikista autopaikoista ei olla valmiita luopumaan. Yksi suosituimmista vastauksista oli yksinkertaisesti se, ettei parkkipaikoille tehtäisi mitään, vaan ne jätettäisiin autoilijoiden käyttöön. Tulevaisuutta silmälläpitäen heitettiin ilmaan myös oma parkkipaikka ja latauspiste sähköautoille.
”Todellakaan ei mitään. Olen eläkeläinen, joka ei pärjää ilman autoa. Olisiko aika ymmärtää että kaikki eivät enää voi pyöräillä, saati kuljettaa tavaroita sillä.”
”Meitä vuorotyöläisiä edes pääkaupungin kattava joukkoliikenne ei riitä palvelemaan läheskään aina. Tästä syystä minä pidän mieluummin sen parkkipaikan.”
Osa vastaajista myös kasvattaisi parkkipaikkamääriä monikerroksisella parkkihallilla tai jatkaisi autopaikkoja maan alle. Etenkin Lintulahdenkujalla Sörnäisten rantatien varrella olevan parkkipaikan toivottiin säilyvän autoilijoiden käytössä.
”Monikerroksinen ilmainen parkkihalli tekisi myös gutaa alueen yrittäjille, kun ihmiset pääsisivät helpommin alueelle."
”Rakennetaan sitä, mistä on huutava pula!”
Kaikille kolmelle parkkipaikalle ehdotettiin myös asuntoja. Etelärantaan kaavailtiin hirsikerrostaloja, ökyasuntoja ja jopa pilvenpiirtäjää. Lintulahteen ja Mäntymäkeen puolestaan ehdotettiin tiivistä kaupunkirakentamista, jossa olisi asuntojen lisäksi myös liiketiloja.
”Mäntymäelle ja Sörnäisten rantatien reunaan rakentaisin asuntoja. Keskikorkeita umpikortteleita, joiden kivijalat rajautuvat kadun viereen.”
"Parkkipaikoille voi rakentaa kolmekerroksisia elementtitaloja vaalealla levyllä päällystettynä. Vuokratalo hyvillä paikoilla ei lisää eriarvoistumista. ”
Miten olisi kullattu patsas tai joulupukin paja?
Kysely keräsi myös ison liudan astetta villimpiä ehdotuksia. Etenkin Etelärannan parkkipaikka sai monen mielikuvituksen kukkimaan.
Paikalle suunniteltiin muun muassa lukuisia patsaita aina satametrisestä suomineidosta Timo Soiniin. Yksi toivoi paikalle Trump-hotellia, toinen pyramidia ja kolmas joulupukin sivukonttoria.
Erään ehdotuksen mukaan voitaisiin saman tien lapata maa-aines kokonaan pois ja päästää laineet liplattamaan parkkipaikan tilalle.