Ensiavun tehtäväkirjo on laajentunut viime vuosina. Vuoden Ensihoitajaksi valittu, yli 40 vuotta alalla töitä tehnyt Juhani Seppälä kertoo, ensihoitajalta vaaditaan nykyään hyvin tarkkaa silmää asioihin, jotka eivät perinteisesti ole olleet koulutuksessakaan etusijalla.
Akuuttia hoidontarvetta ei aina ole. Silloin ensihoitajien on osattava arvioida tilanne ja ohjeistaa ambulanssin soittanutta jäämään kotiin ja ratkomaan asioita siellä.
– Ensihoito arvioi, onko esimerkiksi puutteita ravitsemuksessa, kyvyssä huolehtia itsestä tai onko jotain, joka liittyy lapsiin. Yksi yleinen tilanne on, että henkilön kunto on heikentynyt pitkän ajan kuluessa. Tällaiseen voi liittyä syrjäytymistä tai päihdeongelmaa, Seppälä kertoo.
Ensihoidon pitää kuitenkin osata tunnistaa sellainen avuntarve, josta henkilö ei selviä yksin ja välittää siitä tietoa sosiaali- ja kriisipäivystyksen asiantuntijoille. Tällaista avuntarvetta kutsutaan sosiaaliseksi hädäksi.
– Näiden tilanteiden tunnistaminen on parantunut ensihoidossa ja niistä koetaan myös vahvaa vastuuta. Sosiaalisen päivystyksen ja ensihoidon yhteistyö on tässä hyvin tärkeää.
Sosiaalisen hädän tunnistaminen vaatii taitoa
Vuonna 1971 palokunnan kesäsijaisena uransa aloittanut Seppälä on ollut merkittävässä roolissa sosiaalisiin hätätilanteisiin liittyvän toiminnan kehittämisessä.
Seppälä on ollut muun muassa määrittelemässä yhdessä sosiaalityön asiantuntijoiden kanssa tilanteita, jolloin ensihoidon tai hätäkeskuksen pitää tunnistaa sosiaalinen hätätilanne ja välittää se sosiaalipäivystyksen tietoon.
– Sosiaalinen hätäapu on arjesta selviytymistä, iäkkään ihmisen kotona olon mahdollistamista, lapsen hädän tunnistamista ja kaikkea sitä, missä asiat ja ongelmat ovat kasautuneet. Se on apua ja tukea esimerkiksi silloin, kun kohdataan ihmisiä traumaattisessa tilanteessa, Seppälä luettelee.
Traumaattisessa tilanteessa puolestaan pitää keskustella avoimesti tunteista ja hakea apua. Kriisiavun kynnys pyritään pitämään erittäin matalana.
Maininta sosiaalisesta hädästä saatiin lakiin
Seppälän yli 20 vuotta kestänyt työura ambulanssissa alkoi syksyllä 1973. Hän toimi yli kymmenen vuotta hätäkeskuksessa sosiaali- ja terveystoimenasiantuntijana. Nykyään hän on Kymenlaakson ammattikorkeakoulun lehtori.
Vuoden Ensihoitajan tunnustuksen Seppälä sai huhtikuussa. Hän kokee, että tunnustus on antanut mahdollisuuden tuoda ammatillisesti tärkeää asiaa esille.
– Tämän kautta ensihoitajan kohtaamat sosiaaliset hätätilanteet ovat nousseet hyvin esille ja asiaa on saatu vietyä eteenpäin. Lisäksi nämä asiat mainitaan myös muun muassa uudessa sosiaalihuoltolaissa, Seppälä iloitsee.
Itsenäisyyspäivänä Juhani Seppälä osallistuu tiistaina linnan juhliin yhdessä vaimonsa kanssa.