Yle keräsi vuosina 1940–1998 syntyneiden tietoja muun muassa taloudellisesta tilanteesta, siviilisäädystä ja koulutuksesta. Palvelusta voi tarkistaa esimerkiksi oman ikäluokkansa keskiansiot, avioitumisprosentin tai koulutustason. Syntymävuosikone on alun perin julkaistu Svenska Ylen verkkosivuilla aiemmin tänä vuonna.
Kyseessä ei ole sukupolvitutkimus vaan läpileikkaus vuonna 1940–1998 syntyneiden tilanteesta vuonna 2014. Perinteisessä sukupolvitutkimuksessa seurataan yksittäistä sukupolvea kauan ja tutkitaan, millaiseksi tiettynä ajanjaksona syntyneiden elämä muotoutuu.
Sukupolvitutkija, Helsingin yliopiston emeritusprofessori Jeja-Pekka Roos sanoo, että sukupolvet vaihtuvat nykyään paljon entistä nopeammin.
– Saman vuosikymmenen aikana voi olla nykyään kolme sukupolvea, Roos kertoo. Yhteiskunta kehittyy niin nopeasti, että 1980-luvun jälkeen syntyneet eivät ole enää leimallisesti syntymävuosikymmenensä lapsia. Heitä muovaavat heti syntymävuotta edeltäneiden ja seuranneiden vuosien tapahtumat.
– Maailmankuvaan ja valintoihin vaikuttavat ikävuosien 15–30 tapahtumat, sanoo Roos.
90-lukulaiset laman lapset
90-luvulla syntyi ennätyksellisen vähän lapsia, vain runsaat 625 000. Tämä on vähemmän kuin yhtenäkään muuna sodanjälkeisenä vuosikymmenenä. 90-lukulaiset ovat nyt 16–26-vuotiaita. Ikäluokan syntyvyys oli alhainen, mutta vahvistuksia on tullut ulkomailta. Suomessa asuu nykyään yli 660 000 90-luvulla syntynyttä
90-luvulla maailma oli vielä analoginen, mutta se on ikäluokan varttuessa digitalisoitunut eivätkä 90-lukulaisten media- ja kulutustavat noudata aiempia kaavoja.
– Sukupolvet vaihtuvat nykyään entistä nopeammin. 90-lukulaisten joukossa voikin olla useita sukupolvia, sanoo J.P. Roos.
Digitalisoinnin lisäksi myös vuoden 2008 talouskriisi on vaikuttanut 90-lukulaisiin paljon.
– Vuoden 2008 laskusuhdanne on ilman muuta lyönyt leimansa 90-lukulaisiin, sanoo Roos. 1990-luvulla laman jälkeinen epävarmuus sai panostamaan koulutukseen. Nyt kaikista halutaan yrittäjiä eikä koulutus enää ole yhtä tärkeää, sanoo Roos, joka on tutkinut sodanjälkeisiä sukupolvia.
90-lukulaiset ansaitsevat keskimäärin runsaat 11 000 euroa vuodessa. Suurella osalla ei ole mitään tutkintoa. Se selittyy sillä, että moni opiskelee edelleen. Kymmenen prosenttia on työttöminä ja 20 prosentilla on asuntolaina. 90-lukulaiset asuvat usein yksin tai avopuolison kanssa.
90-lukulaisten kuolleisuus on alhainen. Kuolleita on vain prosentti eli vajaat 4 000, joista kaksi kolmasosaa on miehiä. Ikäryhmän tavallisimmat kuolinsyyt ovat itsemurha, liikenneonnettomuus ja myrkytys. Myrkytystapauksissa on yleensä kyse yliannostuksista tai alkoholimyrkytyksistä.
80-lukulaisten määrä kasvaa
80-lukulaiset ovat nykyään 26–36-vuotiaita. 80-luvulla syntyi enemmän lapsia kuin 70- ja 90-luvulla. 80-lukulaisten määrä on kasvanut vuosikymmenen päättymisen jälkeenkin. Vuonna 2014 heitä oli lähes 700 000 eli 60 000 enemmän kuin 80-luvulla ylipäänsä syntyi lapsia.
Maahanmuuttajat ovat lisänneet eniten juuri 80-lukulaisten määrää ja kasvu on ollut suurinta ikäluokassa 1986. Suomessa asuu nyt 71 482 vuonna 1986 syntynyttä, kun heitä syntyvyystilastojen mukaan oli alun perin 60 632.
– Tietynikäisten ihmisten muutto Suomeen vaikuttaa aivan varmasti sukupolveen kokonaisuutena. En vain tiedä vielä miten, Roos toteaa.
Moni 80-lukulainen on jo saanut opintonsa päätökseen. Vuonna 1981 syntyneistä puolet on naimisissa ja 8 prosenttia on ehtinyt jo erota.
Ikäryhmän keskiansiot vaihtelevat suuresti. 1980-luvun alussa syntyneet ansaitsevat keskimäärin reilut 36 000 euroa vuodessa. Sen sijaan vuonna 1987 ja sen jälkeen syntyneet tienaavat vain 23 600 euroa vuodessa.
70-lukulaiset hyvin koulutettuja
Sotavuosien jälkeisen ajan pienin ikäluokka polveutuu 70-luvulta. Vuonna 1973 syntyi vain 56 787 lasta. Vertailun vuoksi todettakoon, että huippuvuonna 1947 syntyi yli 100 000 lasta. 70-lukulaiset ovat nykyään 36–46-vuotiaita.
70-lukulaiset ovat ehkä harvalukuisia, mutta he ovat panostaneet koulutukseen eniten. Etenkin vuosikymmenen loppupuolella syntyneet ovat koulutettuja. 17 prosenttia vuosina 1977–79 syntyneistä on hankkinut ylemmän korkeakoulututkinnon ja vain 13 prosenttia on vailla minkäänlaista tutkintoa. Suuri osa 70-lukulaisista on työelämässä ja työttöminä on vain 9 prosenttia. 70-lukulaiset ovatkin onnistuneet välttämään työttömyyden parhaiten.
– 90-luvun alun lama löi leimansa 70-luvulla syntyneisiin, sanoo Jeja-Pekka Roos. Lama iski 70-lukulaisten kehitysvuosina ja vaikutti heihin ilmiselvästi. Into kouluttautua voi olla laman oire tai suora seuraus, Roos pohtii.
70-lukulaiset ansaitsevat keskimäärin noin 40 000 euroa vuodessa. He ovat saaneet maksettua asuntolainojaan. Vuonna 1976 ja aiemmin syntyneillä on asuntolainaa keskimäärin 65 000 euroa, kun taas 1977–79 syntyneillä on lainaa keskimäärin yli 80 000 euroa. Yli puolella 70-lukulaisista on asuntolainaa.
Nuorempiin verrattuna 70-lukulaiset ja etenkin ikäluokan naiset kuolevat yhä useammin sairauksiin. Miesten yleisimmät kuolinsyyt ovat itsemurha, onnettomuus ja väkivalta.
1980- ja 1990-luvulla syntyneiden tavallisimmat kuolinsyyt ovat itsemurha, liikenneonnettomuus ja myrkytys. Vuosina 1972–1976 syntyneet kuolevat useimmin syöpään, itsemurhaan tai myrkytykseen, kun taas 1970 ja 1971 syntyneet kuolevat sydän- ja verisuonitauteihin, syöpään sekä vatsa- ja suolistotauteihin. Ikävuoteen 45 asti suurin osa suomalaisten kuolemantapauksista johtuu siis henkisestä pahoinvoinnista ja päihteiden väärinkäytöstä. 70-lukulaisista on kuollut 2 prosenttia.
60-lukulaiset vauraimpia
60-lukulaiset ovat nyt 46–56-vuotiaita. 60-luvulla syntyneillä oli vuonna 2014 vertailun korkeimmat tulot, vaikka he eivät ole läheskään samassa määrin korkeakoulutettuja kuin esimerkiksi 70-lukulaiset. Suurella osalla on ammattikoulututkinto.
Sen lisäksi että 60-lukulaiset ansaitsevat noin 40 000 euroa vuodessa, heillä on paljon vähemmän asuntolainaa kuin 70- ja 80-lukulaisilla. Asuntolainaa on ylipäänsä vain 40 prosentilla 60-lukulaisista. Ne joilla lainaa on, ovat pankille velkaa keskimäärin runsaat 51 000 euroa. Velkaantunein ryhmä on 80-lukulaiset. Kaiken kaikkiaan 60-lukulaisilla on siis eniten rahaa käytettävänä, etenkin kun monien lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa.
Hieman yli puolet 60-lukulaisista on naimisissa ja yli 80 prosentilla naisista on lapsia. Kolmasosa asuu yksin, joka viides on eronnut. Avoliitot eivät ole 60-lukulaisten keskuudessa tavallisia.
50-lukulaisilla vaikeuksia työmarkkinoilla
50-luvulla syntyneet ovat nykyään 56–66-vuotiaita. Lähes 60 prosenttia on naimisissa, ja lapsia on 85 prosentilla naisista eli valtaosalla. Vanhimmat 50-lukulaiset ovat jo eläkkeellä. Kahdeksan vuoden kuluttua suuret ikäluokat ovat käytännössä eläköityneet kokonaan.
Kouluttautuminen ei ole ollut 50-luvulla syntyneille erityisen tärkeää. Alle 10 prosenttia on hankkinut ylemmän korkeakoulututkinnon, kouluttautumattomia on lähes kolmasosa. Alhainen koulutustaso voikin olla osasyy siihen, että 50-lukulaiset ansaitsevat vähemmän kuin 60- ja 70-lukulaiset. Toinen selitys on, että moni on jo eläkkeellä tai osa-aikaeläkkeellä. 50-luvulla syntyneet ansaitsevat keskimäärin 30 000 euroa vuodessa.
Yhä työelämässä olevilla 50-lukulaisilla tuntuu olevan vaikeaa työmarkkinoilla. Työttömiä on eniten juuri 50-lukulaisten joukossa, sillä joka kymmenes on työtön.
Syöpä, sydän- ja verisuonitaudit ja onnettomuudet ovat 50-luvulla syntyneiden yleisimmät kuolinsyyt, mutta itsemurhatilastoissa mennään jopa 90-lukulaisten ohi. Vuonna 2014 itsemurhan teki 125 1950-luvulla syntynyttä suomalaista. Kaiken kaikkiaan 50-lukulaisista on kuollut jo 10 prosenttia.
50-lukulaisia on paljon, jopa 30 prosenttia enemmän kuin 90-lukulaisia. Rivit harvenevat. Maahanmuuttajien joukossa on paljon 80- ja 90-luvulla syntyneitä, mutta moni 50-lukulainen on ilmeisesti muuttanut Suomesta pois, koska pelkkä kuolleisuus ei selitä ikäluokan ripeää kutistumista.
40-lukulaiset eläkkeellä
40-lukulaiset ovat jo ehtineet siirtyä eläkkeelle. Ikäluokka on suuri. Ennätysvuonna 1947 syntyi peräti 108 168 lasta, joista asuu Suomessa yhä runsaat 66 000. Vuonna 1947 syntyneistä on kuollut 18 000 ja yli 20 000 on muuttanut Suomesta pois. 40-lukulaisten joukossa on ylipäänsä paljon ulkomailla asuvia.
Maastamuuton ohella myös vanhuus ja suuret kansantaudit verottavat 40-lukulaisten määrää. Ennen vuotta 1944 syntyneistä on kuollut jo kolmasosa - valtaosa syöpään, sydän- ja verisuonitauteihin ja neurologisiin sairauksiin. Näistä syistä 40-lukulaisia oli vuonna 2014 suunnilleen yhtä paljon kuin pienimmän ryhmän eli 90-lukulaisten edustajia.
Reilut 10 prosenttia 40-luvulla syntyneistä naisista on jo leskiä. Moni on pienituloinen. 40-lukulaisten vuosiansiot ovat keskimäärin hieman yli 24 000.
Yli 60 prosenttia 40-luvulla syntyneistä on naimisissa ja kolmasosa asuu yksin. Toisin kuin voisi luulla, 40-lukulaisista asuu yksin yhtä suuri osa kuin 60- ja 70-lukulaisista. 40-luvulla syntyneiden avioliitot tuntuvat toimivan, sillä vain 17 prosenttia on eronnut.
*Ennen vuotta 1940 ja vuoden 1998 jälkeen syntyneet eivät ole mukana vuosilukukoneessa. Alaikäiset asuvat pääosin vielä vanhempiensa luona, eikä heillä ole työelämään kuulumattomina tuloja. Moni vertailussa painotettu tekijä ei siis koske vuoden 1998 jälkeen syntyneitä. Ennen vuotta 1940 syntyneistä taas ei löytynyt kaikkia vertailussa tarvittuja tietoja.
Lähteet: Tilastokeskus, Kela (FPA), Verohallinto ja Väestöliitto
Alkuperäisen ruotsinkielisen jutun toimittajat Malin Ekholm ja Peter Sjöholm, käännös Arto Paljakka.