Kajaanin Montessoripäiväkodin 5- ja 6-vuotiaiden ryhmän huoneen pöydän ääressä leikataan kartonkia ja liimataan silkkipaperia. Pienissä käsissä syntyy kynttilä, jonka jokainen lapsi saa viedä oman kotinsa ikkunaan koristeeksi. Tonttulakki päässään puuhasteleva Eveliina kertoo, että päiväkodissa askarrellaan paljon.
– Joo, mutta ei ihan joka päivä. Me on tehty joulukalenterit, siihen laitetaan partapalleroita, ja sitten kun se on valmis, niin sitten on jo joulu, Eveliina kertoo ja osoittaa ylhäälle seinälle, missä jokaisella lapsella on oma kalenteri.
Saman pöydän ääressä istuvat Unna, Pihla, Teppo ja Lotta esittelevät omia töitään. Hienoja ovat, kehuvat vieressä istuvat aikuiset. He eivät johda toimintaa vaan tarjoavat apua lapsille silloin, kun he sitä tarvitsevat.
Siinä lapsi saa olla oma itsensä ja saa tehdä mahdollisimman paljon itse. Teresa Tuikka
Montessoripedagogiikka on maantieteellisesti laajimmin levinnyt kasvatusmenetelmä. Sen ydinajatuksena on "Auta minua tekemään itse".
– Esimerkiksi jos lapsi pesee pöytää, niin todennäköisesti se on 3-vuotiaan jäljiltä likaisempi kuin ennen pesua. Siinä on enemmän saippuaa, vettä, saippuavaahtoa ja lattiakin saattaa olla märkä ja likainen. Tärkein asia on kuitenkin se, että lapsi saa toimia ja kokea onnistumisen iloa, kertoo montessoriohjaajia kouluttava Marja-Leena Tyrväinen.
– Samalla motoriset taidot ja keskittymiskyky kehittyvät. Tulos ei ole samanlainen kuin aikuisella, joka siivoaa sen takia, että tulee siistiä. Pieni lapsi opettelee asioita, Tyrväinen lisää.
Päiväkotijonoon suoraan synnytyslaitokselta
Tyrvänen kertoo, että Suomen Montessoriliittoon kuuluu noin 50 montessoripäiväkotia ja -koulua, mutta kaikkia ei välttämättä tiedetä.
– Yksittäisiä montessoriohjaajia voi toimia kunnallisissa päiväkodeissa eivätkä kaikki päiväkodit ole liiton jäseniä, joten niitä voi olla hieman enemmän. Suurta dramaattista muutosta määrissä ei ole mielestäni tapahtunut, mutta kiinnostus on ehdottomasti lisääntynyt.
Suomeen montessoripedagogiikka rantautui todenteolla 1980-luvulla. Tyrväsen mukaan silloin tapana oli, että lapset ilmoitettiin päiväkotijonoon suoraan synnytyslaitokselta, jos lapselle haluttiin paikka montessoripäiväkodista 3-vuotiaana.
– Tilanne ei ole enää yhtä hankala. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, missä itse työskentelen, paikkoja voi vapautua yhtäkkiä, kun perheet muuttavat vanhempien töiden perässä ulkomaille.
Kiinnostuksen kasvu on huomattu myös kajaanilaisessa Montessoripäiväkoti Kiva Paikassa. Yrittäjät Teresa Tuikka ja Sari Räty kertovat, että päiväkodissa on tällä hetkellä 78 lasta. Ryhmiä on kuusi, joista kaksi on alle 3-vuotiaille ja neljä hieman isommille.
– Lapsia on koko ajan jonossa, mutta paikkamäärät ovat rajalliset. Valitettavasti emme pysty kaikkia vastaanottamaan. Tilanne elää kuitenkin koko ajan, koska perhetilanteet muuttuvat, Tuikka kertoo.
– Tietysti on järkevää olla ajoissa liikenteessä, mutta meillä on jonossa myös sellaisia lapsia, jotka eivät ole vielä syntyneetkään, Räty jatkaa.
Tuikka ja Räty työskentelivät aikaisemmin montessoriohjaajina. Yhteisen päiväkodin he perustivat 11 vuotta sitten. Tuikka ja Räty kertovat, että montessoripedagogiikka tuntui juuri heille sopivalta toimintamallilta.
– Siinä lapsi saa olla oma itsensä ja saa tehdä mahdollisimman paljon itse. Lapsen itsenäisyyttä ja omatoimisuutta tuetaan. Toki aikuinen asettaa rajat toiminnalle, mutta lapsi pääsee kokeilemaan ja tekemään itse, Tuikka kertoo.
Montessoriryhmissä on käytössä oma opetus- tai toimintavälineistö, mikä poikkeaa perinteisten päiväkotien välineistä.
– Meillä on aika paljon käytössä esimerkiksi ryynejä ja helmiä. Niitä käyttävät isommat lapset, pienemmille on erilaiset välineet ihan turvallisuussyistä. Montessorivälineitä voi kehitellä myös itse, vain mielikuvitus on rajana, Räty naurahtaa.
– Nimenomaan. Meillä on käytännön elämän välineitä, joilla harjoitellaan esimerkiksi kaatelua ja lusikointia. Sitten on välineitä, missä käytämme aistejamme. Sitten on myös matematiikkaa, äidinkieltä ja kulttuuria, Tuikka lisää.
Montessorista vihjeitä myös muualle
Italialainen pedagogi Maria Montessori kehitti toimintamallin alun perin eritystä tukea tarvitsevien lapsien tarpeisiin. Montessoriohjaajia kouluttava Marja-Leena Tyrväinen sanoo, että tulokset olivat niin hyviä, että malli lähti leviämään.
– Malli käy kaikille lapsille, mutta ei suinkaan kaikille perheille ja vanhemmille, koska vanhemmilla on omat näkemyksensä ja arvomaailmansa. He valitsevat lapsilleen hoitopaikan sen mukaan, mutta kyllä tämä kaikille lapsille sopisi.
Meillä on aika paljon käytössä esimerkiksi ryynejä ja helmiä. Sari Räty
Miksi se ei ole käytössä kaikissa päiväkodeissa? Tyrväisen mukaan Saksasta Suomeen tullut perinteinen päivähoidon malli on hyvin vahva. Lisäksi montessoriohjaajakoulutus ei ole tutkintokoulutuksena yliopistolla vaan täydennyskoulutuksen puolella.
– Tämän hetken opetussuunnitelmissa on otettu hyvin paljon vihjeitä montessoripedagogiikan puolelta. Esimerkiksi perusopetuksen puolella ilmiöpohjainen oppimisen ajatus, eli ilmiöitä voidaan tutkia monelta kantilta, on ollut montessoropedagogiikassa aina, Tyrväinen sanoo.
Palataan takaisin Kajaaniin ja Montessoripäiväkoti Kiva Paikkaan. Päiväkoti muutti reilu viikko sitten uusiin, tarkoituksiinsa paremmin paremmin sopiviin tiloihin. Nyt kaikki tavarat ovat paremmin lasten ulottuvilla ja ryhmillä on selkeästi omat tilat.
– Jokaisella ryhmällä on omat eteistilat, wc ja ryhmähuoneet, jotka ovat lähellä toisiaan. Se on toimimisen kannalta luontevaa. Entisissä tiloissa joku ryhmä joutui kulkemaan toisen ryhmän läpi, mikä aiheutti hieman levottomuutta. Vaikka talo on nyt suuri ja ihmisiä on päiväsaikaan paljon, niin ryhmät ovat pieniä ja jokaisella on oma pesä, missä toimia, kertoo yrittäjä Teresa Tuikka.
Kotona jatketaan
Kajaanilainen Sirpa Haataja toi päiväkotiin 1- ja 5-vuotiaat lapsensa, 3-vuotias lapsi jäi vielä kotiin, sillä hän on vesirokossa. Päiväkodin ajatusmalli miellyttää.
– Montessori tuntuu luontevalta ja hyvältä periaatteelta. Se oli helppo valinta. Päiväkoti oli aikaisemmin meidän lähin päiväkoti, joten tietenkin myös se vaikutti asiaan, mutta mitä olen tutkinut montessoria, niin se vaikuttaa hyvältä, Haataja kertoo.
Tämän hetken opetussuunnitelmissa on otettu hyvin paljon vihjeitä montessoripedagogiikan puolelta. Marja-Leena Tyrväinen
Paras puoli montessoripäiväkodissa on Haatajan mukaan se, että lapsen annetaan tehdä itse.
– On uskomatonta huomata, miten 1-vuotias jo kasaa palikoita yhteen. Voi olla, että jokaisessa päiväkodissa tehtäisiin näin, mutta tämä sopii meille todella hyvin.
– Kotona lapset sitten tekevät samaa, mitä ovat täällä oppineet. Itse saa vain katsoa, että ai, lapset osaavat tuollaistakin, Haataja jatkaa nauraen.