Kriisinhallintakortti on lähetetty viime viikolla yli 30 000 kriisinhallintaveteraanille. Lisäksi yli 60-vuotiaille rauhanturvaajille lähetetään kortit huhtikuuhun mennessä.
Puolustusvoimien vanhemman osastoesiupseerin Mika Peltoniemen mukaan kortti on kansainvälisen mallin mukainen tunnustus tehtävissä palvelleille henkilöille.
– Kortti on yhteinen merkki, joka tähän mennessä on puuttunut eli tunnus kriisinhallintaveteraaneille, Peltoniemi vahvistaa.
Kriisinhallintaveteraanikortti on käytössä jo monessa muussa Pohjoismaassa.
– Päädyimme korttimalliin, joka on niin Ruotsissa, Norjassa kuin Baltian maissakin yleinen tapa.
Kriisinhallintaveteraaneilla on arvokasta osaamista. Kokemus voi olla hyvinkin yhtäläinen sotaveteraanien kanssa
Rauhanturvaoperaatiot ovat tukeneet kriisialueiden vakuuttamista ja neuvotteluratkaisun saavuttamista. Myös rauhanvälityksellä on ollut merkitystä monilla kriisialueilla.
– Kriisinhallintaveteraaneilla on arvokasta osaamista. Kokemus voi olla hyvinkin yhtäläinen sotaveteraanien kanssa.
Peltoniemen mukaan kriisinhallintaveteraanikortilla voi olla mahdollista saada erilaisia etuuksia. Tämä on kuitenkin vielä alkutekijöissään. Rauhanturvaajaliitto ja kriisinhallintaveteraanit pyrkivät nyt löytämään yhteistyökumppaneita.
– Yleensä jos alueelta löytyy puuhamies tai puuhanainen, uskoisin, että taloudellisen puolen etuja alkaa ajan myötä löytymään.
Kriisinhallintatehtävät muuttuneet vaativammiksi
Peltoniemen mukaan yhteiskunta ja viranomaiset ovat vasta pikkuhiljaa alkaneet ymmärtää, että rauhanturvaamisen kriisinhallintatehtävät ovat muuttuneet huomattavasti vaativimmiksi kuin 50- ja 60-luvuilla.
– Vuonna 2002 alkanut Afganistanin operaatio oli vaativampi kuin aikaisemmin. Siellä silmät avautuivat nykyaikaiseen kriisinhallintaan. Minkälaisissa olosuhteissa ollaan, jos todella halutaan vaikuttaa alueen turvallisuuden kehittymiseen.
Fyysiset vammat ja psykosomaattiset oireet vakavia
Rauhanturva- ja kriisinhallintatehtävissä palvelleilla on jonkun verran fyysisiä vammoja. Lisäksi heillä esiintyy myös psykosomaattisia oireita, jotka saattavat nousta esiin vasta vuosien jälkeen.
Psykosomaattisiin traumoihin ja fyysisiin vammoihin osataan nyt puuttua paremmin kuin aikaisemmin.
– Jos tienvarsipommi räjähtää, siinä voi tulla ruumiin vammoja ja kuulo voi mennä. Traumaattiset kokemukset voivat nousta esiin vasta eläkkeellä ja häiritä unta. Ihminen saattaa elää asiat moneen kertaan uudelleen.
Varsin monella on ajattelua, että mitäpäs lähdit, syytä itseäsi. Tätäkin ajattelua halutaan nyt hälventää
Peltoniemen mukaan kaikki eivät ymmärrä rauhanturvaajien tilannetta.
– Varsin monella on ajattelua, että mitäpäs lähdit, syytä itseäsi. Tätäkin ajattelua halutaan nyt hälventää.
Viime vuosina asiantuntijat ovat käyneet Libanonissa ja Afganistanissa tutustumassa olosuhteisiin, jotta toiminnasta syntyisi selkeämpi kuva käytännössä.
– Tämä on auttanut ymmärtämään, miten vammat ovat syntyneet.
Rauhanturvaajaliitolla on vertaistukiprojektina palveleva puhelin, johon voi soittaa ja keskustella psyykkisen puolen ongelmista. Lisäksi psyykkisellä puolella on sopimus psykiatrisen osaston kanssa.
– 40 000 henkilöstä kahdella prosentilla eli 800:lla esiintyy ongelmia eli ei puhuta edes pienestä joukosta, Peltoniemi kertoo psykosomaattisten oireiden esiintyvyydestä.
Elämme toivossa, että lainsäädäntö saadaan ajan tasalle ja se vastaa koventuneisiin palvelusolosuhteisiin
Sotilastapaturmalaki käsittelyssä eduskunnassa
Kriisinhallintaveteraanien tuen ja hoidon kehittämiseen on sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla laki tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä.
– Sotilastapaturmalain uudistus on nyt käsittelyssä eduskunnassa. Elämme toivossa, että lainsäädäntö saadaan ajan tasalle ja se vastaa koventuneisiin palvelusolosuhteisiin, Peltoniemi sanoo.