Keminmaan kunta ei edes harkitse vastaanottokeskuksen perustamista, koska sille ei ole tiloja, sanoo kunnanjohtaja Mauri Posio. Tiloja etsittiin, kun sisäministeriö pyysi kuntia käymään läpi tiloja ja asiasta tehtiin myös valtuustoaloite.
– Selvityksessä meiltä löytyi noin kymmenen vapaata vuokrahuoneistoa, Posio sanoo.
Vain harva kunta vastaa vastaanottokeskuksen pyörittämisestä: kunnan tai kaupungin pyörittämiä vastaanottokeskuksia on kymmenkunta. Niitä hoitaa edelleen pääosin Punainen Risti.
Uusia vastaanottokeskuksia tarvittaisiin kovasti
Maahanmuuttovirasto on yrittänyt patistella kuntia perustamaan vastaanottokeskuksia koko syksyn ajan. Pyyntö on yhä voimassa.
Vaikka Ruotsin tiukentunut maahantulopolitiikka vähentäisi Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrää, paikkojen tarve ei poistu, sanoo Maahanmuuttoviraston tiedottaja Verna Leinonen.
– Meillä ei ole syytä odottaa, että turvapaikanhakijoiden tulo loppuisi kokonaan. Kun vanhat paikat ovat pääsääntöisesti täynnä, uusia paikkoja tarvitaan edelleen.
Etenkin yksin tulleiden alaikäisten paikoista on pula, Leinonen sanoo.
– Voisi ajatella, että kyseessä ovat talkoot. Meille tulee turvapaikanhakijoita, ja meidän velvollisuutemme on tarjota heille katto pään päälle. Totta kai Maahanmuuttovirasto ottaa hyvin mielellään kunnilta tarjouksia ylläpitää vastaanottotoimintaa.
Kuluja ei pitäisi tulla – kunnanjohtaja: totta kai tulee
Kulut vastaanottokeskuksen pyörittämisestä hyvittää valtio.
Niinpä vastaanottokeskuksen sijoittumisesta kuntaan aiheutuvat tulot ja menot ovat kunnan kannalta melko lailla samanlaiset riippumatta siitä, pyörittääkö se itse vastaanottokeskusta tai onko keskuksen perustanut yksityinen toimija tai Punainen Risti.
Tulopuolella on se, että vastaanottokeskus tuo kuntaan työpaikkoja. Vaikka kuluja – kuten terveyspalvelujen lisääntynyttä tarvetta – korvataan kunnille, esimerkiksi lasten valmistavan opetuksen kuluja on jäänyt myös kuntien vastuulle.
Keminmaan kunnanjohtaja Mauri Posio uskoo, että vastaanottokeskuksesta seuraa kunnalle enemmän menoja kuin tuloja.
– Totta kai, hän sanoo.
Turvapaikanhakija ei välttämättä jää kuntaan
Kulut tulevat Posion mukaan muutaman vuoden viiveellä, kun turvapaikanhakijoista osa saa turvapaikan ja jää alueelle asumaan ja tarvitsee palveluita.
Myös Kuntaliitosta juuri kotoutumisvaihe nähdään kuntien kannalta isompana kysymyksenä kuin vastaanottokeskuksesta välittömästi tulevat kulut.
– Oleskeluluvan saamisen jälkeen päädytään kuntiin ja tarvitaan toimia ja resursseja kotouttamiseen, sanoo erityisasiantuntija Anu Wikman-Immonen.
Maahanmuuttoviraston Leinonen kuitenkin huomauttaa, että turvapaikanhakija ei välttämättä päädy asumaan samalle paikkakunnalle kuin missä vastaanottokeskus on.
Hän kuitenkin ymmärtää, että Suomessa vähän jokainen on huolissaan maahanmuutosta aiheutuvista kuluista.
– Totta kai siitä, että tänne tulee turvapaikanhakijoita, on suomalaiselle yhteiskunnalle kuluja. Kyse on kuitenkin siitä, kuinka hyvin pystytään organisoimaan asiat ja pitämään kulut kurissa.