Kysymyksiä aiheuttavia poliittisia virkanimityksiä, epäselviä hankintakilpailuja, lähipiirin petaama urakka tai hyvä veli -verkostot ovat kansalaisten huulilla toistuvasti. Puhutaan hyvä veli -verkostojen toiminnasta tai rakenteellisesta korruptiosta. Vaikka ilmiötä ei voida rajata tai määritellä tarkasti, on kansalaisilla mielikuva siitä, että kyseinen tapa on maassa yleinen.
– Kun tehtiin kansalaiskysely vuosina 2008–2009, oli kansalaisten mielestä hyvä veli -verkosto pahin korruption muoto Suomessa, kertoo Vaasan yliopiston hallintotieteen ja julkisjohtamisen professori Ari Salminen avaten Vaasan yliopiston tekemää kyselyä.
– Kun kansalaiset siitä kertovat, on se heidän oma kokemuksensa ja sen on täytynyt tulla esiin esimerkiksi kunnallishallinnossa tavalla tai toisella, Salminen jatkaa.
Asiasta ei ole tuoreempaa tutkimustulosta, mutta Salmisen käsityksen mukaan kansalaisten mielikuva siitä, että hyvä veli -verkostot ovat yhä yleisin korruption muoto, on sama. Hän kuitenkin huomauttaa, että sen vaikutukset Suomessa ovat pienet.
– Ei voi sanoa, että se on räikeä korruption muoto – vaan sellainen, jonka kautta syntyy korruptiivisia tai ainakin epäeettisiä haittoja.
On ihan totta, että pienellä paikkakunnalla on varmaankin voitu leikkiä samalla hiekkalaatikolla tai harrastaa samassa urheiluseurassa. Mika Kilpeläinen
Salmisen mukaan hyvä veli -verkostot toimivat monilla ammattialoilla, eikä hän usko minkään alan täysin jäävän sen lonkeroiden ulottumattomiin. On kuitenkin olemassa aloja ja toimintoja, jotka altistuvat sille muita herkemmin.
– Voi ajatella, että poliittiset virkanimitykset ovat sen tyyppisiä, jos ne ovat suunnitelmallisia. Siellä saatetaan sopia järjestelyistä, joissa käytetään epätervettä verkostoitumista hyväksi. Väitetään, että julkisissa hankinnoissa myös tapahtuu tällaista, jos tietyt tahot saavat aina nämä hankinnat. Pärjäävät siis kilpailuissa ja voittavat ne, Salminen avaa.
Hyvä veli -verkoston nimi on historiallinen nimitys. Sillä viitataan aatteellisiin kerhoihin, esimerkiksi vanhojen herrojen klubeihin. Esimerkiksi Britanniassa kun samaa koulua käyneet ovat tavanneet myöhemmin, on puhuttu hyvien veljien tapaavan uudestaan.
Epätervettä yhteenkuuluvuutta
Siitä, kuinka laajaa ja missä kaikkialla hyvä veli -verkosto näkyy, ei ole olemassa tutkimustulosta, sillä kyseessä on abstraktio eli se ei ole suoranaisesti havaittavissa. Edes sen rajaaminen ei ole yksiselitteistä. Missä vaiheessa verkostoituminen sitten oikein muuttuu epäeettiseksi hyvä veli -verkostoksi?
– Hyvä veli -verkostossa lähdetään siitä liikkeelle, että se ei tietenkään ole julkinen vaan salainen. Siinä on tietynlainen sulkeutuneisuus ja suojelevaisuus mukana, Ari Salminen aloittaa.
– Siihen kuuluu myös tietynlainen vastavuoroisuus. Verkostoon tulevat toimijat, jos ne järjestelevät tämän verkoston kautta toimijaan taloudellisia tai poliittisia päätöksentekoasemia joillekin jäsenille, niin ne toiset jäsenet jäävät ikään kuin tekevät vastapalveluksia ja se on tällaista epätervettä kiitollisuudenvelkaa, joka jää verkoston jäsenten kesken, hän jatkaa.
Kun tällainen verkosto syntyy, keskittyy valta joidenkin käsiin ja muut jäävät taloudellisen tai poliittisen vaikutusvallan ulkopuolelle.
Suhmurointi ja normaali päätöksenteko sekaisin
Kuntaliitossa ei tunnisteta korruptoituneen hyvä veli -verkoston olemassa oloa kuntakentällä. Kuntaliiton lakiasiain johtaja Arto Sulosen mukaan asiasta ei ole olemassa tutkimustietoa, mutta hän uskoo, että kansalaiset sekoittavat asioita keskenään.
– Poliittinen kanssakäyminen kulissien takana ja korruptoitunut toiminta sekoitetaan usein, Sulonen arvelee.
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom puolestaan kertoo, että ylipäänsä kriittinen suhtautuminen päätöksentekoon on länsimaalainen ilmiö ja demokratian merkki.
– Kuntalaiset suhtautuvat ennemmin kriittisesti kuin positiivisesti päättäjiin ja päätöksentekoon. Vaihtelut ovat valtavan suuret kunnasta toiseen ja ne vaihtelevat kyselyhetkestä. Jos jokin asia on noussut esiin lehtien palstoilla liittyen päätöksentekoon, niin silloin kuntalaisten mielikuva päätöksenteosta rakentuu niiden juttujen perusteella.
Kainuussa ei veljeillä
Kainuussakaan kuntapäättäjät eivät allekirjoita epäeettisten verkostojen olemassa oloa. Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen kuitenkin toteaa, että niissä harvoissa tapauksissa, kun sitä on haistettu, on siihen voitu vaikuttaa.
Tolosen mukaan näissä harvoissa tapauksissa on yritetty vaikuttaa päätöksentekoon, mutta asia on huomattu varhaisessa vaiheessa eikä sillä ole ollut vaikutusta.
– Yleensä kun puhutaan kaupunkirakenteesta voi olla, että yritetään vaikuttaa joihinkin asuinoloihin. Ei voi sanoa, että suoranaisesti olisi tällaisia pahoja intressijuttuja, mutta ilmeisesti jotkin kokevat, että kun oma intressi on jonkin asian muuttamiseen tai eri lailla esittämiseen, niin yritetään turvautua johonkin verkostoon, joka on käytettävissä, Tolonen pyörittelee, millaisissa tapauksissa epätervettä verkostoa on havaittu.
Tolosen mielestä jo se, että kyseessä on kaupunki ja päättäjäjoukko on iso ja joukossa ihmisiä erilaisista taustoista, arvomaailmoista ja erilaisista poliittisista ryhmistä tulevia ihmisiä kitkee se hyvä veli -verkostojen syntymistä.
– Siellä jää aika yksin, jos edustaa jotain hyvä veli -verkostoa. Toivottavasti näin on asian tila.
Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläisen mukaan epäterveitä verkostoja ei näy Sotkamon kuntasektorilla lainkaan. Miten se on mahdollista?
– Kunnan päätöksenteossa pyritään avoimuuteen. Esityslistat ovat julkisesti nähtävillä kuten laki käskee ja päätökset ovat julkisesti nähtävillä, Kilpeläinen painottaa.
Etenkin pienen paikkakunnan kohdalla epäilykset erilaisten verkostojen toiminnasta istuvat kuitenkin tiukassa.
– On ihan totta, että pienellä paikkakunnalla on varmaankin voitu leikkiä samalla hiekkalaatikolla tai harrastaa samassa urheiluseurassa. Ja näin ihmiset tietenkin tuntevat toinen toisensa, mutta pitää pystyä hoitamaan asiat asioina ja tekemään päätökset siltä pohjalta, Kilpeläinen huomauttaa.
Poliittinen kanssakäyminen kulissien takana ja korruptoitunut toiminta sekoitetaan usein. Ari Sulonen
Sekä Tolosen ja Kilpeläisen mukaan puhetta asian ympärillä on enemmän kuin varsinaista toimintaa. Kummankin mielestä internet ja sosiaalinen media luovat epäilyille rehevän kasvualustan.
– Internet on myös yksi hyvä kanava, miten läpinäkyvyyttä voi tuoda. Kuntakin voi tuoda esimerkiksi hyväksymänsä laskut näkyville nettiin ja esityslistat ja päätöksenteon. Nämä kun ovat näkyvillä, se myös avaa minusta sitä päätöksentekoa kuntalaisille, Kilpeläinen huomauttaa.
Miten hyvät veljet karsitaan?
Hallintotieteen ja julkisjohtamisen professori Ari Salmisen mukaan hyvä veli -verkoston kitkemiseen on kaksi tapaa, jotka voivat toimia yhtä aikaa tai erikseen: kuntapäättäjien eettisen tietoisuuden lisääminen ja paremmin valvova lainsäädäntö.
– Eettisen tietoisuuden lisäämisellä, koulutuksella vaikutetaan siihen, että hyvät käytännöt tulevat kunnalliseen päätöksentekoon etukäteen. Tulee parempaa hallintoa, johon pystytään valmistautumaan etukäteen.
Voi ajatella, että poliittiset virkanimitykset ovat sen tyyppisiä, jos ne ovat suunnitelmallisia. Ari Salminen
Ongelma on se, että hyvä veli -verkoston toimintaa on vaikea näyttää toteen. Niinpä Salmisen mukaan esimerkiksi kuntasektorilla ainoa oikea lääke on läpinäkyvä toiminta, jos kuntalaiset epäilevät päätöksen teon eettisyyttä.
Kajaanissa ja Sotkamossa ollaan samoilla linjoilla.
– Kyllä avoimuus on se ykkösasia, jolla niitä pystytään kitkemään. Ja tuomaan asiat lähelle kuntalaista ja myös kuuntelemaan kuntalaista, Mika Kilpeläinen toteaa.