Kiljunen aloitti väittelyn toteamalla, että nykyiset työeläkeläiset ovat ainoa tulonsaajaryhmä, joka lakisääteisesti köyhtyy.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) Niku Määttänen tyrmäsi Kiljusen näkemyksen, ja sanoi, että nykyinen järjestelmä nimenomaan turvaa eläkeläisten elintason, koska työeläkkeiden taso on suurelta osalta sidottu hintakehitykseen.
Kiljusen mukaan kyse on kuitenkin siitä, että suhteessa palkansaajiin nykyeläkeläisillä menee huonommin.
Näkemysero kustannuksista suurin
Kiivain taistelu keskustelijoiden välillä käytiin siitä, miten työeläkejärjestelmän kustannukset muuttuisivat, jos nykyisestä taitetusta indeksistä luovuttaisiin.
Etlan Määttänen ruoski kansalaisaloitteen laskelmia väitteistä, että uudistuksen kustannukset olisivat vain 300 miljoonaa euroa vuodessa.
– Tämä on aika hämmentävää ja todella harhaanjohtavaa. Katsotaan vain, mikä olisi indeksin muuttamisen vaikutus ensimmäisenä vuonna, eikä ymmärretä, että indeksimuutoksen vaikutukset kasaantuvat vuodesta toiseen. Kymmenien vuosien kuluessa kustannukset kasvavat miljardeihin, Määttänen totesi.
Kiljunen puolustautui sanomalla, että työeläkkeiden tason nostaminen toisi talouteen mukanaan dynaamisia vaikutuksia.
– Valtava ostonvoiman lisäys Suomeen! 50 000 työpaikkaa enemmän. Oletteko te laskeneet Etlassa, mitkä uudistuksen dynaamiset vaikutukset olisivat, Kiljunen tivasi.
Määttänen perusteli puolestaan, että hyöty ostovoimalle kuivuisi kokoon, koska samaan aikaan eläkemaksuja pitäisi indeksimuutoksen takia nostaa.