Perussuomalaisten kansanedustajan Laura Huhtasaaren keskiviikkoinen lausunto siitä, että Suomeen saapuvat turvapaikanhakijat on käännytettävä keinolla millä hyvänsä ja että Suomen ei olisi nykytilanteessa pakko noudattaa kaikkia kansainvälisiä sopimuksia, on oikeudellisesti "täysin vastuuton", katsoo kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen Turun yliopistosta.
– Jos [kansanedustajalla] on tällainen käsitys oikeusjärjestelmän ja oikeusvaltion merkityksestä, niin onhan se aika huolestuttavaa, Korhonen sanoo Ylelle.
– Oikeusvaltiossa lähdetään siitä, että säädettyä oikeutta noudatetaan. Valtionjohto ei missään tapauksessa ala linjata eikä rohkaista oikeuden noudattamatta jättämiseen vaan pyrkii vaikuttamaan siihen, että sellaista oikeutta muutetaan mitä ei pidetä optimaalisena nykytarpeiden kannalta.
Oikeusvaltiossa ei voi kannustaa oikeuden rikkomiseen, Korhonen tähdentää. Jos niin tehdään, on hänen mukaansa syytä kysyä, "kuinka pitkälle olemme oikeusvaltio".
"Panikointi on turhaa, maailmassa tulee kriisejä"
Korhonen pitääkin Huhtasaaren kannanottoa panikointina. Tämä on seurausta siitä, että Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä on nopeasti moninkertaistunut aiemmasta.
– Panikointi on kuitenkin turhaa. Pakolaismäärät ovat promilleja meidän väkiluvustamme.
– Maailmassa tulee kriisejä, ja köyhemmätkin valtiot kuin Suomi joutuvat taistelemaan ison luokan kriisien hallinnassa.
Poliitikkojen tehtävänä on näyttää, miten tilanteesta selvitään – ei kyseenalaistaa jo tehtyjä sopimuksia ja "pitkästi yli puoli vuosisataa voimassa ollutta kansainvälistä oikeutta", Korhonen toteaa.
Milloin kansainvälistä sopimusta ei tarvitse noudattaa?
Kansainvälisessä sopimusoikeudessa on Korhosen mukaan määritelty ne mahdollisuudet, jolloin sopimusta ei tarvitse noudattaa.
Nuo mahdollisuudet ovat suuren luokan tapauksia, esimerkiksi sellaisia, joissa muut osapuolet ovat petkuttaneet valtiota tai valtio on erehdyksessä liittynyt sopimukseen eli on erehtynyt sen sisällöstä, hän sanoo.
– [Tilanteet, joissa kansainvälisiä sopimuksia voi jättää noudattamatta,] eivät ole sellaisia poliittisia muutoksia kuin mitä tässä tapauksessa on kyseessä.
Jos jokin maa päättäisi jättää noudattamatta kansainvälisiä sopimuksia, se rikkoisi kansainvälistä oikeutta, Korhonen kertoo. Sopimuksen muut osapuolet voisivat vaikkapa haastaa valtion kansainväliseen tuomioistuimeen, joka puolestaan voisi määrätä maan noudattamaan sopimusta tai maksamaan mahdollisesti vahingonkorvauksia.
– Siinä tapauksessa, että useammat valtiot katsoisivat, että on syytä tehdä jotain, oikea tapa toimia olisi neuvotella kaikkien näiden sopimusosapuolten kanssa mahdollisista muutoksista tai sopimuksen noudattamisen uusista tulkinnoista.
– Asiassa pitäisi lähestyä rakentavasti, jollei halua joutua sanktioiden tai vähintäänkin kansainvälisten järjestöjen tuomitsevan ilmapiirin uhriksi, Korhonen selventää.
Suomi on saanut tuomioita EIT:stä
Onko Suomi joskus ollut noudattamatta kansainvälisiä sopimuksia?
On – varmasti, Korhonen vastaa. Suomi on esimerkiksi saanut tuomioita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta eli EIT:stä pitkittyneistä oikeudenkäynneistä ja muista yksittäistapauksista.
– Mitään sellaista ei ole kuitenkaan tehty, että valtionjohdon tasolta olisi julistettu, että aiomme tietoisesti ja systemaattisesti rikkoa ihmisoikeussopimusvelvoitettamme. Se ei kerta kaikkiaan ole ollut Suomen linja, hän painottaa.