Tasavallan presidentti on valittu suoralla kansanvaalilla vuodesta 1994 alkaen. Joka kerta on tarvittu kaksi kierrosta.
Seuraavat presidentinvaalit järjestetään tammi-helmikuussa 2018. Taloustutkimuksen Ylelle tekemän kyselyn mukaan hieman yli puolet suomalaisista pitää presidentti Sauli Niinistöä mieluisimpana ehdokkaana myös seuraavaksi presidentiksi.
Suoran vaalin lyhyessä historiassa istuva presidentti on ollut ehdolla vain vuonna 2006, kun Tarja Halonen pyrki toiselle kaudelle. Kyselyt povasivat Haloselle suoraa valintaa jo ensimmäisellä kierroksella.
Halonen keräsi tammikuun alussa 2006 annetuista ennakkoäänistä 49,4 prosenttia. Hän sai vaalipäivänä tammikuun puolivälissä äänistä 44 prosenttia ja koko vaalissa yhteensä 46,3 prosenttia.
Kokoomuksen ehdokas Sauli Niinistö oli toinen 24,1 ja keskustan Matti Vanhanen kolmas 18,6 prosentin ääniosuudella.
Halonen hävisi vaalipäivänä Niinistölle
Toisella kierroksella keskustalainen pääministeri Matti Vanhanen tuki oppositiopuolue kokoomuksen ehdokasta Sauli Niinistöä.
Keskusta ja kokoomus olivat sopineet ennen vaaleja, että toiselta kierrokselta pudonneen ehdokkaan tukijoukot siirtyvät paremmin menestyneen taakse. Sopimuksen taustalla olivat kokemukset vuoden 2000 vaaleista, joissa porvaririntama hajosi ja SDP:n Tarja Halonen voitti keskustan Esko Ahon.
Politiikka ”sotkeutui” presidentinvaaleihin ja Halonen hävisi tammikuun lopun vaalipäivän äänissä Niinistölle noin tuhannella äänellä. Etumatka ennakkoäänissä pelasti Halosen jatkokauden prosenttiluvuin 51,8 vastaan 48,2.
Presidenttikaudellaan korkeisiin suosiolukuihin tottunut Halonen purki voittonsa jälkeen julkisesti pettymystään toisen kierroksen jyrkkään poliittiseen vastakkainasetteluun.
Vihreiden Haavisto haastoi Niinistön
Viime presidentinvaaleissa tammi-helmikuussa 2012 vasemmisto romahti ja vaalin toisen kierroksen poliittisesta jännitteestä tuli hyvin toisen värinen.
Kokoomuksen Niinistö haravoi ensimmäisellä kierroksella äänistä 37 prosenttia. Vihreiden Pekka Haavisto keräsi 18,8, keskustan Paavo Väyrynen 17,5 ja perussuomalaisten Timo Soini 9,4 prosenttia.
Vasemmalla SDP:n Paavo Lipponen sai vain 6,7 ja vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki 5,5 prosenttia äänistä.
Toisella kierroksella Niinistö kukisti Haaviston ylivoimaisesti prosenttiluvuin 62,6 vastaan 37,4. Yli miljoonan äänen saalis tuntui kuitenkin voitolta myös Haavistolle. Tästä vaalista ei syntynyt katkeria jälkipuheita.
Punavihreä haastaja hukassa
Juha Sipilän (kesk.) perusporvarihallituksen kaudella politiikan vaihtoehdot ovat jälleen polarisoituneet.
Taloustutkimuksen Ylelle tekemissä puoluekannatusmittauksissa punavihreä oppositio eli SDP; vihreät ja vasemmistoliitto keräävät yhteensä yli 40 prosentin kannatuksen.
Punavihreän opposition myötätuuli antaa teoriassa hyvän vauhdin punavihreälle presidenttiehdokkaalle. Vastassa on kuitenkin pari kysymysmerkkiä: sopivan ja suositun ehdokkaan löytäminen ja Niinistön laaja suosio.
Presidenttipelissä pyörii kolme Niinistöä
Ylen presidenttikyselyssä SDP:n kannattajista hieman yli puolet nostaa Niinistön mieluisimmaksi presidenttiehdokkaaksi. Kaukana takana tulevat Eero Heinäluoma (7 prosenttia), Erkki Tuomioja (4 prosenttia) ja Jutta Urpilainen (3 prosenttia).
Vihreissä Sauli Niinistö voittaa Pekka Haaviston prosenttiluvuin 36 vastaan 32 ja vasemmistoliitossa Li Anderssonin 28 vastaan 22.
Puolueiden ehdokasasettelun selvittyä voimasuhteet varmasti muuttuvat, mutta vielä nyt näköpiirissä ei ole vakavaa haastajaa Sauli Niinistölle.
Jos Pekka Haavisto jättää nämä vaalit väliin, ehdolla voi olla peräti kolme Niinistöä: Jussi, Sauli ja Ville.