Hiljaisuus ympäröi Joutsenon Konnunsuota. Koleana marraskuun päivänä vastaanottokeskuksen lähistöllä ei juuri liikettä näy.
Rauhallista on myös vastaanottokeskuksen vieressä olevassa talossa, jossa sijaitsee Pakolaisneuvonta ry:n Lappeenrannan toimipaikka. Lakimies Johanna Järviahon työpäivä on lopuillaan.
Haastattelupäivänä Järviaholla ei ole ollut tapaamisia turvapaikanhakijoiden eikä muidenkaan ulkomailta Suomeen muuttaneiden ulkomaalaisten kanssa. Sen sijaan puhelimessa hän on viettänyt eräänkin tovin.
– Olin muun muassa Kristiinankaupungissa sijaitsevaan vastaanottokeskukseen yhteydessä, Järviaho sanoo.
Työt eivät rajoitu pienelle alueelle. Soittoja voi tulla eri puolilla Suomea sijaitsevista vastaanottokeskuksista.
Tapaamisia turvapaikanhakijoiden kanssa
Puhelinkeskustelujen lisäksi Järviaho tapaa asiakkaita kasvokkain. He ovat pääsääntöisesti turvapaikanhakijoita. Tapaamisessa lakimies kertoo turvapaikanhakijalle, mitä tapahtuu sen jälkeen, kun turvapaikkahakemus on tehty.
Järviahon mukaan keskustelun tärkein asia on selvittää hakijan turvapaikkaperusteet. Hakijan on osattava Maahanmuuttoviraston puhuttelussa kertoa selkeästi, mitä hänelle on tapahtunut kotimaassa ja miksi hän on joutunut lähtemään sieltä pois.
– Lakimiehen tehtävä on saada heidät ymmärtämään, että asioista pitää kertoa yksityiskohtaisesti ja oma-aloitteisesti, ettei tule esimerkiksi uskottavuuden kanssa ongelmia, Järviaho sanoo.
Avustamista Maahanmuuttovirastossa
Pakolaisneuvonnan lakimiehen työpäiviin kuuluu myös turvapaikanhakijan avustaminen Maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhuttelussa.
– Pääsääntöisesti avustaminen on sitä, että lakimies voi esittää hakijalle tarkentavia kysymyksiä hänen kertomistaan turvapaikkaperusteita. Voimme kysymysten avulla auttaa häntä selvittämään asiaansa, Järviaho selventää.
Kirjallisia töitä
Järviaho hoitaa kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden valituksia, jotka ovat pääsääntöisesti kirjallisia.
Pakolaisneuvonnan työntekijät toimivat myös linkkeinä turvapaikanhakijoiden ja viranomaisten kesken. Asiakkaiden asioita selvittäessä Järviaho on yhteydessä vastaanottokeskukseen, Maahanmuuttovirastoon, poliisin ja vastaanottokeskuksen terveydenhoitajaan.
Kaikkia turvapaikanhakijoita Pakolaisneuvonnan työntekijät eivät tapaa.
– On turvapaikanhakijasta itsestään kiinni, haluaako hän lakimiehen vai ei, Järviaho selventää.
Mielenkiintoinen työ ei stressaa
Omaa työtään Järviaho pitää mielenkiintoisena. Työssään hän tapaa erilaisia ihmisiä ja kuulee monenlaisia asioita. Stressaavaksi hän ei työtään koe.
– Olen huomannut, etten suhtaudu liikaa tunteella asioihin eli pystyn toimimaan ammattini edellytysten mukaisesti.
Turvapaikanhakijoiden saamat päätökset herättävät lakimiehessä sekä iloisia että surullisia ajatuksia.
– Omasta mielestä hyvistä päätöksistä iloitsee. Välillä kokee myös turhautumisen tunteita, jos tuntee, että päätös on epäoikeudenmukainen.