Ruotsi toivoo yhä pääsevänsä siirtämään turvapaikanhakijoita muihin EU-maihin. EU-komissio ei toistaiseksi ole esittänyt tätä, vaikka Ruotsi niin toivoo. Ruotsin ei kuitenkaan tarvitse ottaa vastaan EU-kiintiöissä sille tarkoitettuja noin 5000 turvapaikanhakijaa Italiasta ja Kreikasta.
Suomi sanoo tukeneensa kokouspöydässä Ruotsia, jotta maan taakka kevenisi. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan muutamat maat olisivat valmiita ottamaan turvapaikanhakijoita Ruotsista.
Suomen EU-kiintiö on reilut 2000 turvapaikanhakijaa, mutta Sipilä ei kuitenkaan tarjoudu ottamaan turvapaikanhakijoita Ruotsista. Hän perustelee sitä sillä, että Suomi on EU:n turvapaikanhakijatilastossa huippumaiden joukossa.
– Suomen suhteellinen osuus on numero neljä, joten en usko, että tämä tulee kysymykseen.
Sipilä korosti myös Turkin roolia – sen on tukittava tiukasti pakolaisten tulo Eurooppaan. Hänen mielestään EU:n yhteistyö Turkin kanssa parantaa ihmisoikeustilannetta.
– Ihmisoikeuskysymys on jo se, että pakolaisleirien olot saadaan kuntoon ja lapset siellä kouluun. Kaikki parantaa ihmisoikeustilannetta, mitä tehdään, Sipilä puolusti.
Britannian EU-kansanäänestys jo kesällä?
Iso-Britannian pääministeri on viime kuukaudet neuvotellut muiden EU-maiden kanssa tunnustellakseen, voiko se saada toiveensa läpi. Torstain EU-huippukokouksen jälkeen sekä David Cameron että muut johtajat sanoivat olevansa toiveikkaita.
– En sano, ettei tämä olisi vaikeaa. On se, todella vaikeaa. Ja se vaatii paljon työtä, Cameron vakuutti kokouksen jälkeen.
Britit haluavat esimerkiksi turvata asemansa päätöksenteossa, vaikka eivät kuulu euroon.
Vaikeimmat neuvottelut käydään toiveesta rajoittaa muista EU-maista muuttavien muuttavien sosiaaliturvaa. Cameron halua neljän vuoden siirtymäajan ennen kuin työssäkäyvä EU-kansalainen on oikeutettu saamaan asumistuen kaltaisia sosiaalietuuksia.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tuskin mukaan tärkeintä on, että muita EU-kansalaisia ei syrjitä, ja myös britit ymmärtävät tämän Tuskin mielestä.
Pääministeri Juha Sipilä sanoo, ettei yksikään maa ole lukinnut kantaansa.
– Kaikki ovat valmiita hakemaan ratkaisua myös tässä vaikeimmassa asiassa ratkaisua, Sipilä kuvasi .
Keskustelua salissa on EU-lähteiden mukaan käyty muun muassa siitä, voisi esimerkiksi muualta EU:sta tulleiden työntekijöiden lapsilisien tasoa suhteuttaa lähelle lähtömaan tasoa, jotta sosiaalitukien toivossa ei lähdettäisi työnhakuun muualle.
Iso-Britannia ja muut EU-maat yrittävät päästä sopimukseen Britannian toiveisiin vastaamisesta helmikuun loppuun mennessä.
Britannia aikoo järjestää kansanäänestyksen EU-jäsenyydestään vuoden 2017 loppuun mennessä. Jos sopu saadaan aikaiseksi jo helmikuussa, se saatetaan järjestää jo kesällä.