Sana pohjoisesta reitistä Norjaan ja Suomeen on levinnyt laajalti Venäjällä oleskelevien pakolaisten joukossa. Eurooppaan mielisi myös egyptiläinen Aziz Abdalla.
– Haluaisimme lähteä täältä, mutta meillä ei ole mitään henkilöllisyystodistusta junalla tai lentokoneella matkustamista varten Murmanskiin, teini-ikäinen Abdalla kertoo sujuvasti venäjäksi.
Henkilöllisyystodistus eli käytännössä passi on pakollinen myös maasta poistumiseen. Lisäksi viisumia tai oleskelulupaa vailla oleva kolmannen maan kansalainen tarvitsee oikeudesta saatavan karkotuspäätöksen, jotta Venäjän rajaviranomaiset päästävät hänet hakemaan turvapaikkaa Norjaan tai Suomeen.
Arvio: Venäjällä 100 000 Eurooppaan pyrkivää ihmistä
Abdalla on koptilaiskristitty. Hän pakeni Egyptistä muslimien vainoa sisarensa ja isänsä kanssa yli viisi vuotta sitten. Turismiviisumin päätyttyä perhe on oleskellut Venäjällä laittomasti ja vältellyt poliisia sakkojen ja mahdollisen maastakarkotuksen pelossa.
Perhe saa suojaa ja ruokaa kirkolta. Sen sijaan viranomaisilta saatu apu on ollut olematonta, sillä koptilaisperhe ei ole onnistunut saamaan turvapaikkaa Venäjältä.
Pakolaisia auttavan Grazhdanskoje sodeistvije -kansalaisjärjestön johtaja Svetlana Gannushkina arvioi, että Venäjällä on vähintään 100 000 kolmannen maan kansalaista, jotka pyrkivät turvapaikanhakijaksi Eurooppaan.
– On täysin selvää, ettei Venäjä täytä velvollisuuksiaan turvapaikkojen myöntämisessä. Venäjällä ei ole minkäänlaista turvapaikkajärjestelmää, ja siksi ihmiset lähtevät pois, Gannushkina sanoo.
Ihmisoikeusaktivisti: Venäjä kohtelee vain ukrainalaisia pakolaisia vastuullisesti
Gannushkina ottaa esimerkiksi syyrialaiset, joita on tullut Venäjälle noin 12 000. Heistä varsinaisen turvapaikan on saanut kolme ja reilut 1 500 oleskelee maassa väliaikaisen pakolaisstatuksen turvin.
Kaiken kaikkiaan Venäjä on myöntänyt varsinaisia turvapaikkoja noin 800. Syyrialaisten lisäksi Venäjällä on huomattava määrä pakolaisia Afganistanista ja Irakista sekä Keski-Aasian entisistä neuvostotasavalloista kuten Uzbekistanista, Turkmenistanista ja Tadzhikistanista.
Gannushkinan mukaan Venäjä tulisi sulkea pois tai sen pitäisi itse jättäytyä YK:n kansainvälisestä pakolaissopimuksesta, sillä maa ei toimi sopimuksen mukaisesti. Hän katsoo Venäjän toimineen vastuullisesti vain Ukrainasta tulleita pakolaisia kohtaan, vaikka heidänkin kanssaan on ilmennyt ongelmia.
Paine Lapin rajanylityspaikoilla kasvaa
Syksystä lähtien yhä useampi pakolainen on pyrkinyt Venäjältä Eurooppaan pohjoista reittiä pitkin.
Norjan kiristettyä linjaansa Venäjältä tulevia pakolaisia kohtaan on paine kasvanut Lapin rajanylityspaikoilla Raja-Joosepissa ja Sallassa. Toissa viikolla Venäjän rajan yli tuli Lappiin 147 turvapaikanhakijaa. Koko vuoden aikana tulijoita on ollut yli 550.
Norjaan verrattuna määrä on kuitenkin pysynyt suhteellisen pienenä. Venäjän kautta Norjan Kirkkoniemeen on tullut noin viisi tuhatta turvapaikanhakijaa.
Ihmisoikeusaktivisti Svetlana Gannushkina kertoo, että Venäjä rajoittaa rajan yli päästämiensä turvapaikanhakijoiden määrää. Hänen mukaansa suomalaiselle rajanylityspaikalle päästetään päivittäin korkeintaan kaksikymmentä turvapaikanhakijaa.
Rajatarkastusyksikön päällikkö, everstiluutnantti Jaakko Ritola Rajavartiolaitoksen esikunnasta kiistää Suomen ja Venäjän sopineen turvapaikanhakijoiden enimmäismääristä, vaikka venäläiset ovatkin asiaa tiedustelleet.
– Heille on pääsääntöisesti vastattu, ettemme ota yhtään laittomasti tulevaa rajanylittäjää vastaan. Tulijoillahan ei ole Schengen-viisumia, jolloin he ovat laittomasti maahan tulevia, kunnes anovat turvapaikkaa Suomen puolella, Ritola sanoo.
Suomi voi kuitenkin Ritolan mukaan rajoittaa turvapaikanhakijoiden tuloa, jos rajaliikenteen sujuvuuden turvaaminen vaatii sitä.