Bert Karlsson on ehtinyt olla ainakin huvipuistoyrittäjä, muusikko, levy-yhtiön omistaja, tv-ohjelmien juontaja, puoluejohtaja ja kansanedustaja. Nyt hän pyörittää viittäkymmentä vastaanottokeskusta, joissa asuu tuhansia turvapaikanhakijoita. Tavoitteena on asuntoloiden Ikea, hyvää laatua halvalla.
Vaatimattomuudella ei tähän ole päästy.
– Olen löytänyt melkein kaikki Ruotsin hyvät laulajat Lena Philipssonista Carolaan. Arja Saijonmaa oli artistejani ja venäläinen diiva Alla Pugatsova, Karlsson kertoo.
Karlssonin koti ja toimisto ovat Skarassa Länsi-Ruotsissa. Siellä on myös Stora Ekeberg, entiseen keuhkotautisairaalaan noussut vastaanottokeskus.
Karlssonin ja hänen kahden lapsensa pyörittämä Jokarjo omistaa Stora Ekebergin lisäksi toisen vastaanottokodin, muutoin kiinteistöt on vuokrattu.
Pakasteruuat eivät maistuneet
Karlssonin mukaan maahanmuuttoviranomaiset tekevät pakolaisten asunnoista lyhyitä puolen vuoden sopimuksia, mikä nostaa hintoja. Lyhyt sopimus lisää yrittäjän riskiä.
– Jos olisin maahanmuuttoministeri, kulut olisivat 30 miljardia pienemmät.
Hän arvioi tervehdyttäneensä markkinoita, kun asuntolavuorokausi maksaa 300 kruunua henkilöä kohti.
– Alalla oli ylihinnoittelua ennen meitä. Vuorokausi maksoi 500–600 kruunua.
Karlsson saa vastaanottokeskuksen pystyyn parissa päivässä, hätätilassa nopeamminkin.
Jonkin verran palveluista on valitettu. Pakasteruuat eivät maistuneet ja tilat ovat ahtaita isoille perheille. Ainakin Stora Ekeberg sijiatsee syrjässä muusta elämästä.
Huoneet on tarkoitettu lyhtaikaiseen asumiseen, mutta monien oleskelu venyy kuukaudesta vuoteen.
Karlssonin puhelin soi kymmenen minuutin välein.
– Men det är så jävla dyrt, hän sanoo luuriin. Muun muassa uusia tiloja tarjotaan käyttöön koko ajan.
Voittoa kymmenen prosenttia
Tänä vuonna pakolaisista tuli odotettuakin parempi bisnes. Liikevaihto nousee Karlssonin arvion mukaan sataan miljoonaan euroon. Laskut lähtevät maahanmuuttovirastoon.
Ruotsissa kysellään, saako toisten hädällä ja verovaroilla rikastua.
Karlsson arvioi, ettei valtio kykenisi samaan kuin yritykset.
– Heillä ei ole kiinteistöjä eikä niitä kannata hankkia pakolaisten tilapäiseen asumiseen. Me yrittäjät otamme riskin.
Paljonko tulee voittoa?
– Jos saamme kymmenen prosenttia, se on todella hyvä, mutta se ei ole mikään vaatimus. Voittoa tarvitaan purkupäivän varalle. Silloin ei tule voittoa vaan vain kuluja.
Karlsson arvostelee alalla toimivia suuryrityksiä, jotka eivät maksa veroja Ruotsiin. Isot rahat ovat hänen mukaansa yksin saapuvien lasten palveluissa, joihin suuryritykset ovat satsanneet. Karlsson aikoo seuraavaksi itsekin niille apajille, mutta aikoo polkea hinnat.
Uusi demokratia edelsi ruotsidemokraatteja
Karlsson oli 90-luvulla perustamassa oikeistopopulistista Ny demokrati -puoluetta, joka arvosteli maahanmuuttoa. Puolue sai eduskuntaan 25 paikkaa, joista yksi oli Karlssonin. Puolue hiipui nopeasti eikä Karlsson jatkanut politiikassa.
Miten maahanmuuttokritiikin äänitorvi voi majoittaa työkseen pakolaisia?
Karlsson sanoo, etteivät hänen näkemyksensä ole muuttuneet.
– Meidän pitää ottaa vastaan niin monia pakolaisia kuin pystymme. Tämä koski silloin Balkania, nyt Syyriaa.
– Olen kritisoinut maahanmuuttopolitiikkaa, en pakolaisia. Ne ovat kaksi eri asiaa, Karlsson täsmentää.
Hän pitää ruotsidemokraattien pakolaiskritiikkiä oikeansuuntaisena.