Hollannin pudotus kotouttamisen onnistujana on rajumpaa kuin minkään muun maan vuosina 2007–2014.
– Hollanti ei enää ole johtaja integraatiopolitiikassa. Nykyistä linjaa voisi kutsua politiikattomuuden politiikaksi. Maahanmuuttajia vaaditaan opettelemaan kieltä ja yhteiskunnan arvoja, mutta tätä ei tueta. Apurahat ja ilmaiset kurssit on korvattu opintolainoilla. Maahanmuuttajien odotetaan työllistyvän ja oleva terveitä ja aktiivisia kansalaisia, mutta ilman tukitoimia, joita tarvittaisiin esteiden voittamiseen, moititaan Mipexin raportissa.
Siirtolaisia vaaditaan integroitumaan Hollannin yhteiskuntaan ilman, että hollantilaisten insituutioiden pitäisi edesauttaa integraatiota. Erityisen huonoa kehitys on Mipexin mukaan ollut työmarkkinoille pääsyssä, poliittisen osallistumisen mahdollistamisessa sekä koulutuksen saatavuudessa. Myöskään perheen yhdistäminen ei ole Hollantiin asettuneelle ulkomaalaiselle helppoa.
Kansalaisuuden saaminen voi kompastua vaatimuksiin kielitaidosta ja yhteiskuntatietoudesta. Näistä huolimatta liki kolmella neljästä EU:n ulkopuolelta tulleesta maahanmuuttajasta on Hollannin kansalaisuus.
Myös Hollannissa on maahanmuuttovastainen puolue– Vapauspuolue – ja se on vaikuttanut maahanmuuttolinjauksiin, varsinkin vuosina 2010-2012, jolloin Mark Rutten oikeistolainen vähemmistöhallitus toimi Vapauspuolueen tuen varassa.
Eurostatin tilastojen mukaan Hollannin asukkaista oli ulkomailla syntyneiden osuus oli 11,5 prosenttia, heistä 75 prosenttia oli kotoisin EU:n ulkopuolisesta maasta. Tänä vuonna Hollannista oli elokuun loppuun mennessä hakenut turvapaikkaa 17 115 henkilöä (vuonna 2014 kaikkiaan 21 811), joista suurin ryhmä olivat syyrialaiset.
Maahanmuuttajien vaikea saada koulutusta vastaavaa työtä
EU:n ulkopuolelta saapuvilla maahanmuuttajilla on Hollannissa yhtäläiset lain takaamat oikeudet kuin maassa syntyneilläkin, mutta koulutuksen ja työpaikan etsimistä ei Mipexin kartoituksen mukaan tueta. Maahanmuuttajille kohdennetuilta kielikursseilta ja työllistämisohjelmilta lopetettiin jo muutama vuosi sitten valtion tuki.
Euroopan taantuma koettelee erityisesti maahanmuuttajia. Eurostatin mukaan työllisyysaste on 2008–2013 laskenut hollantilaisilla kolme prosenttiyksikköä (2013 se oli 78 prosenttia), unionin ulkopuolelta tulevilla maahanmuuttajilla kahdeksan prosenttiyksikköä (59 prosenttia).
Hollannissa asuttujen vuosien myötä työllisyysaste kohenee. Yli kymmenen vuoden jälkeen korkeakoulutetuista, EU:n ulkopuolelta tulevista kaikista maahanmuuttajista kolme neljäsosaa on töissä, matalammin koulutetuista miehistä kaksi kolmasosaa. Alemman koulutusasteen naisista on töissä kymmenen maassaolovuoden jälkeen 41 prosenttia (hollantilaissyntyisistä naisista 54 prosenttia).
Suurin haaste on työllisyyden laatu. Korkeakoulutetuista, EU:n ulkopuolelta tullleista maahanmuuttajista 26 prosenttia on koulutustaan vastaamattomassa, alemman tason työssä (vastaava luku Hollannissa syntyneillä on 15 prosenttia). Heikommin koulutetuilla maahanmuuttajilla on syntyperäisiä hollantilaisia kolme kertaa suurempi riski olla työllistettynä työssä, josta saatava palkka ei riitä peruselintasoon.