– Siksi syyrialaisia ei tule tänne, että meitä on Suomessa entuudestaan harvinaisen vähän. Kun Syyrian kansannousu alkoi 2011, meitä oli täällä kolmisen sataa, kun Ruotsissa syyrialaisia on valtavasti enemmän, sanoo Suomi Syyria Yhteisö ry:n puheenjohtaja Rami Adham, Suomeen vuonna 1989 muuttanut aleppolainen.
Esimerkiksi Ruotsin tilastokeskus laskee, että viime vuonna maassa asui liki 70 000 Syyriassa syntynyttä.
Kun turvapaikanhakija miettii kohdemaata, päätökseen vaikuttaa voimakkaasti se, missä maassa on entuudestaan sukulaisia tai maanmiehiä. Samaa arvioi Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Juha Similä:
– Syyrialaisia turvapaikanhakijoita on tullut Suomeen vuosikausia hyvin vähän muihin Euroopan maihin verrattuna. Puhutaan 100–200 hakijasta, vaikka kaikki järkiseikat puoltaisivat sitä, että syyrialaisia pitäisi tulla huomattavasti enemmän. Tässä on varmasti ollut yhtenä tekijänä taustalla se, että Suomessa ei ole ollut syyrialaisia yhteisöjä aiemmin. Kun sitten taas esimerkiksi irakilaiset ovat olleet suurin turvapaikahakijaryhmä jo vuosia, joten uusienkin hakijoiden on helpompi tulla tänne.
Moni syyrialainen pysähtyy Saksaan
Turvapaikanhakijan matka vaikkapa Libanonista tai Turkista Suomeen kestää viikkoja, jopa kuukausia. Voi siis olla, että syyrialaisten määrä vielä loppuvuonna nousee – elokuussakin syyrialaisia turvapaikanhakijoita oli jo kaksinkertaisesti heinäkuun määrään verrattuna, vaikka määrä vielä oli pieni, 73 turvapaikanhakijaa.
– Kyllähän se on aivan totta, että turvapaikanhakijoita on vielä paljon tien päällä ja uskoisin, että syyrialaisten osuus tulee jatkossa näyttelemään suurempaa roolia kuin tällä hetkellä, sanoo Similä. Hyvin vaikea on kuitenkin antaa tarkempia arvioita.
Saksa päätti elokuussa, että syyrialaisia turvapaikanhakijoita ei käännytetä Dublinin sopimuksen mukaisesti siihen maahan, jossa he ovat tulleet ensimmäiseksi EU:n alueelle. Turvapaikanhakijat saavat jättää turvapaikkahakemuksensa Saksassa. Huomattavan moni jääkin nyt Saksaan.
Saksan vetovoima näkyy myös Ruotsissa, jossa syyrialaiset jättivät tammi-elokuussa 35 prosenttia vähemmän turvapaikkahakemuksia kuin vastaavana aikana viime vuonna.
Ruotsista syyrialaisille irtoaa helpommin turvapaikka
Vaikka turvapaikka myönnetäänkin aina yksilön suojan tarpeen mukaan, mailla on erilaisia käytäntöjä. Ja lähtömaissa mielikuva siitä, miten helppoa jossain on saada turvapaikka, vaikuttaa kohdemaan valintaan.
Ruotsissa päätettiin kaksi vuotta sitten myöntää pysyvä oleskelupa syyrialaisille turvapaikanhakijoille. Linja pitää yhä: tänä vuonna tehdyistä turvapaikkapäätöksistä – Dublin-palautukset poislukien – sata prosenttia oli myönteisiä. 12 248 päätöksestä 769 johti Dublinin sopimuksen perusteella palautukseen toiseen EU-maahan.
Suomessa linja on lähes sama. Alkuvuoden päätöksistä 63 oli myönteisiä, yksi kielteinen ja Dublin-palautuksia oli 16.
– Varsinkin alkuvaiheessa linja erosi selvästi, Suomeen ei saanut humanitaarisia viisumeita edes täällä jo olevien sukulaisille. Toivottavasti linja nyt on helpompi ja Syyriassakin leviää tieto siitä, että tänne voi tulla, sanoo Rami Adham.
Toisaalta ruotsalainen maahanmuuttotutkija Joakim Ruist Göteborgin yliopistosta muistutti keväällä Svenska Dagbladetissa, että syyrialaisista turvapaikanhakijoista yhä pienempi osuus hakee juuri Ruotsiin. Ennen turvapaikkalinjauksen muutosta EU:ssa turvapaikkaa hakevista syyrialaisista yli 40 prosenttia haki turvaa Ruotsista, mutta viime vuoden lopulla enää neljännes.
Ruist päätteleekin, että maan höveli maine ratkaisee vähemmän kuin se, että Ruotsissa on entuudestaan paljon syyrialaisia.
Sipilä muutti Suomen mainetta?
Adham toimittaa Suomesta apua Syyriaan, Aleppoon. Siellä Adhamin yhdistys avustaa kolmea pakolaisleireillä olevaa koulua, jotka tarjoavat kipeästi kaivattua opetusta 1 300 oppilaalle.
Suomessa yhdistys on saanut valtavasti yhteydenottoja ja avuntarjouksia, mutta toistaiseksi syyrialaispakolaisia on täällä ollut kovin vähän autettavaksi.
– Ehkä Suomen maine nousee vähitellen, esimerkiksi pääministeri Juha Sipilän tarjous antaa kotinsa turvapaikanhakijoiden käyttöön sai runsaasti myönteistä huomiota arabiankielisissä tiedotusvälineissä, sanoo Rami Adham.