Orpon ehdotus nostatti nopeasti vastarintaa ja pelkoa, että palkkojen alentaminen polkisi samalla myös suomalaisten työehtoja. Huolensa esittivät niin ammattiliitot kuin oppositiopuolue SDP:kin. Myös hallituskumppani perussuomalaisten puheenjohtaja ulkoministeri Timo Soini kertoi eriävän mielipiteensä.
Oppositiopuolue RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund asettui tänään Orpon kannalle. Hänen mukaansa tarvitaan kaikkia käytettävissä olevia toimia, jotta ihmiset saadaan töihin ja sitä kautta kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan.
– Jos ulkomaalaistaustaiset ihmiset saadaan töihin, he voivat olla taloudellinen piristysruiske meidän taloudelle. Jos heitä ei saada töihin, tulee heistä taloudellinen taakka, Haglund perustelee.
Haglundin mukaan kyse ei ole kuitenkaan pelkästään palkoista, vaan tarvitaan myös lakimuutoksia. Esimerkiksi EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevan ulkomaalaisen työn tarveharkinta pitäisi hänen mukaansa lakkauttaa. Työt pitäisi myös voida aloittaa nykyistä nopeammin.
Pienipalkkainen työ väliaikainen ratkaisu
Haglundin mukaan palkoissa joustamisesta voisi keskustella osana paikallisesta sopimisesta käytäviä neuvotteluja. Myönteiseksi esimerkiksi hän nostaa Ruotsin.
– Suomessa palkan muodostus ja sopiminen eivät jousta, ja se johtaa hyvin keskeisesti korkeaan työttömyyteen.
Paikallinen sopiminen ja palkoissa joustaminen koskisivat kaikkia suomalaisia. Haglundin mukaan harjoittelijoille maksettava joustava palkka voisi olla yksi tapa työllistää.
– On vaikea nähdä, että löydettäisiin joku ratkaisu, joka olisi räätälöity vain pakolaisille ja maahanmuuttajille.
Ammattiliitot eivät työehtosopimusten heikennyksiä helpolla hyväksy. Julkisten ja hyvinvointialojen liiton puheenjohtaja Jarkko Eloranta epäili eilen, että liian heikko palkka siirtää kulut yrittäjiltä yhteiskunnalle.
Haglund muistuttaa, että kokonaan ilman töitä olevat ihmiset tulevat yhteiskunnalle kaikkein kalleimmaksi. Pienipalkkainen työ olisi välivaihe, eikä jäisi pysyväksi ratkaisuksi. Ammattiliitoilta hän toivoo kritiikin sijaan rakentavia ehdotuksia ihmisten työllistymiseksi.
– Lähtökohta ei ole, että ihmiset jäisivät tämän tyyppiseen työhön, vaan tämä on enemmänkin keino, jolla päästään kiinni työelämään. Kokemuksen ja kielitaidon kartuttua voi sitten siirtyä muihin töihin, Haglund sanoo.