Suurimmillaan suhteellinen ero on tammikuun ja syyskuun välillä, syyskuussa Suomesta haki turvapaikkaa lähes yksitoista tuhatta ihmistä eli 35-kertainen määrä tammikuuhun verrattuna.
Määrällisesti isoin muutos oli Ruotsissa, jonka kuukausittainen turvapaikanhakijamäärä nousi yli 34 tuhannella, tammikuun 4 895:stä lokakuun 39 060:een. Tulijoiden lukumäärä tuplaantui elokuun ja syyskuun välissä.
Kaaviossa voi tarkastella Eurostatin tilastojen perusteella sitä, mistä kuhunkin kohdemaahan on tultu tammi-lokakuussa. Tuoreempia tietoja ei ole saatavilla kaikista maista, lokakuun osaltakin puuttuvat tiedot joiltain mailta.
Jos valitset kaavion yläreunasta kansallisuudet, voit tarkastella, mihin eri kansallisuuden omaavat turvapaikanhakijat ovat eri kuukausina suunnanneet.
Turvapaikkahakemusten määrä ei kerro koko totuutta
Kaaviosta näkee hyvin, että hakijoiden kokonaismäärät vaihtelivat suuresti eri EU-maiden välillä. Puola esimerkiksi vastaanotti sekä keväällä että syksyllä vain melko vähän turvapaikanhakemuksia.
Osasta maita haki turvaa vain joitain kymmeniä turvapaikanhakijoita. Toisessa ääripäässä on Saksa.
Jotkut maat, kuten Slovenia ja Kroatia, ovat olleet satojen tuhansien turvapaikanhakijoiden kauttakulkumaana, mutta vastaanottivat turvapaikkahakemuksia itse hyvin vähän.
Myöskään Kreikka – jonne siis saapui viime vuonna Euroopan ulkopuolelta Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n arvioiden mukaan liki 850 tuhatta turvapaikanhakijaa – ei itse vastaanottanut turvapaikkahakemuksia kuin noin tuhannelta hakijalta kuukaudessa.
Olosuhteet, turvapaikan saanti, maanmiehet...
Selittäviä tekijöitä on varmasti useita sille, miksi joihinkin maihin tuli paljon turvapaikanhakijoita ja toisiin vain vähän. Jotkut maat eivät houkuta olosuhteillaan tai vaikkapa turvapaikanhakijoille myöntämillä tuillaan.
Moni myös suuntaa maihin, joissa turvapaikkapäätösten uskotaan tai tiedetään olevan myönteisempiä.
Lisäksi joissain maissa entuudestaan olevat, samanmaalaisten yhteisöt houkuttavat. Suomeenkin suuntaa irakilaisia osin siksi, että Suomessa on entuudestaan suurehko irakilaisyhteisö.
.... ja pakolaispolitiikka
Luvuista näkee myös turvapaikanhakijoiden tuloreittien muutoksia. Unkari tukki rajansa Serbian suuntaan 14. syyskuuta ja Kroatian suuntaan 16. lokakuuta – minkä seurauksena lokakuussa maa sai enää 615 turvapaikkahakemusta verrattuna syyskuun 30 795:een. Määrä siis tipahti pariin prosenttiin vain kuukaudessa.
Unkarin luvuissa oli heittelyä jo ennen syksyä. Tammi-helmikuussa maahan tuli ällistyttävä määrä turvapaikanhakijoita. Joukossa oli tuhansia kosovolaisia, jotka tulivat Unkariin Serbian kautta. Rajavalvontaa tehostettiin ja turvapaikanhakijoiden kohtelua tiukennettiin, minkä johdosta luvut kääntyivät nopeaan laskuun, noustakseen jälleen kesällä.
Ihmisoikeusjärjestöt protestoivat Unkarin toimia vastaan, samoi EU syksyllä – mutta linjaa tiukennettiin edelleen ja Unkarin pääministeri Viktor Orbán on tullut tunnetuksi maahanmuuttovastaisista lausunnoistaan muuallakin Euroopassa. Orbánin mielestä Kreikan pohjoisraja pitäisi sulkea aidoin.
Syyrialaisista suurin hakijaryhmä huhtikuussa
Kosovolaisten liikkeet näkyvät hyvin alkuvuoden kokonaishakijamäärissä, heidän osuutensa oli suurin maaliskuuhun asti. Huhtikuussa suurin ryhmä olivat syyrialaiset, ja syyrialaisten määrä kasvoi aina syyskuuhun asti. Kosovolaisten määrä puolestaan putosi, syksyllä heitä oli enää kymmenesosa alkuvuoden määristä. Myös serbialaisten määrä on laskenut.
Syyrialaisten ohella myös irakilaisten ja afganistanilaisten määrät ovat kasvaneet voimakkaasti. Kun irakilaisia turvapaikanhakijoita oli Euroopassa tammikuussa 2 715, lokakuussa heitä oli 26 810. Afganistanilaisten määrä kasvoi samassa ajassa 5 075:stä 30 150:een.
Joidenkin kansallisuusryhmien kohdalla taas ei voida puhua merkittävästä lisäyksestä. Esimerkiksi somalialaisia on tullut melko tasaisesti Eurooppaan, määrä on vaihdellut tammi-lokakuussa kuukausittain 1 340:n ja 2 480:n välillä.
Suomesta tuli irakilaisten ykköskohde syyskuussa
Irakilaisten suosikkikohdemaa oli vielä keväällä Saksa, yli neljäkymmentä prosenttia irakilaisista turvapaikanhakijoista suunnisti sinne, ja Suomeen heistä tuli vain parisen prosenttia. Tilanne muuttui kesällä, Suomen suosio alkoi kasvaa heinäkuussa. Syyskuussa Suomi oli jo irakilaisten turvapaikanhakijoiden ykköskohde Euroopassa, kolmanneksen osuudella. Lokakuussa irakilaisista suurempi osuus haki turvapaikkaa Ruotsista (27,9 prosenttia), Suomeen tuli 19,4 prosenttia irakilaisista.
Kaikista Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista irakilaiset ovat kirkkaasti suurin ryhmä (kaksi kolmannesta viime vuonna Suomeen jätetyistä turvapaikkahakemuksista), mutta kuukausittain tilanne hiukan vaihteli niin, että toukokuussa Suomeen saapui eniten somalialaisia turvapaikanhakijoita.