Jyväskyläläisen lähiön siisti rivitalokoti on kalustettu yllättävän suomalaisittain. Vaikka ulkona paukkuu pakkanen, sisällä sairaanhoitajapojan omistamassa kodissa tarkenee paljain varpain.
Kirkaskatseinen Afganistanin turkmeeni lorauttaa ensin kannussa kelluvat teelehtien rippeet kuppiin, kaataa laseihin lämmintä juomaa ja ryhtyy sitten kertomaan tarinaansa.
Shaker Masoumi asuu vaimonsa ja seitsemän lapsensa kanssa Suomessa – on asunut jo 15 vuotta – koska kotimaasta oli lähdettävä.
– Pakolaisuudessa on kyse siitä, että ei lähdetä omasta halusta, vaan joku pakottaa lähtemään.
Taliban tuhosi koulutuksen
Neuvostoliitto miehitti Keski-Aasian liikenneympyräksikin kutsutun Afganistanin 1970-luvun lopulla. Vastassa olleita muslimisissejä tukivat muun muassa Pakistan ja Yhdysvallat.
Neuvostoliitto vetäytyi vuonna 1989 raunioituneesta maasta, jonka sisällä sekasorto jatkui. Kun sunni-islamilainen ääriliike Taliban alkoi saada jalansijaa 1990-luvun puolivälissä, oli koulutus yhtenä kärsijänä.
Tämän sai kokea myös Shaker Masoumi perheineen. Hän opetti lukiossa ja yliopistossa matematiikkaa Mazar-i-Sharifin kaupungissa pohjois-Afganistanissa. Vaimo toimi englannin ja darin kielen opettajana.
Vapaus ja tasa-arvo murenivat
Myös koulutussuunnittelijan tehtävät kuuluivat Masoumin toimenkuvaan. Sodat olivat horjuttaneet yhteiskuntaa jo vuosikaudet, joten työtä riitti sillä saralla.
Tarkoituksena oli uudistaa lasten kouluopetusta, mutta lopulta Taliban tuli pohjoiseenkin Afganistaniin, eikä tytöillä ollut enää asiaa koulun penkille. Ei liioin naisilla opettajan tehtäviin.
Vapaudet loppuivat siihen. Naiset istuivat kotona, nuorten poikien moskeijassa käynnit merkittiin ylös ja miesten parralle säädettiin pituus. Masoumi painaa harvan verhokankaan leukaansa vasten ja nauraa:
– Parran piti mennä tällaisesta kankaasta läpi, niin sitä mitattiin. Ei mene enää!
Vaikka muistot tuntuvat jo hupaisilta, Shaker Masoumin seitsenlapsisesta perheestä tuli Talibanin silmissä rikollisia, ja he pakenivat Pakistaniin.
Keskelle Suomen kevättä
Pelko Pakistanissakin aktiivisesta Talibanista ajoi perhettä vaihtamaan asuinpaikkaansa monta kertaa. Parin vuoden pakoilun jälkeen he pääsivät YK:n pakolaisohjelman kautta kiintiöpakolaisina Suomeen.
Uusi koti löytyi Jyväskylästä toukokuussa 2000.
– Tunsin viimeinkin voivani hengittää vapaata ilmaa. Oli turvallista, kun kukaan ei puuttunut toisten tapaan uskoa tai tehdä asioita.
Hän huomasi pian, että miehet ja naiset olivat tasa-arvoisia. Vaimo ja kolme tytärtä voivat liikkua vapaasti, opiskella ja käydä töissä.
Se oli perheelle tärkeää.
Suomen ainoaksi huonoksi puoleksi mies mainitsee pitkän ja pimeän talven, mutta se on vain luonnon laki näillä leveysasteilla. Kuudessatoista vuodessa siihen on jo tottunut.
Työunelma ei ehtinyt toteutua
Masoumi sopeutui suomalaiseen yhteiskuntaan nopeasti. Vaikeinta uudessa elämässä yli 50-vuotiaalle miehelle ei ollut niinkään maan tavat.
– Kieli on niin vaikea oppia näin vanhana, hän valittaa – selvällä suomen kielellä.
Mutta kaikki on hyvin: kantasuomalaisia ystäviä löytyy ja naapurusto saa vuolaita kehuja. Suomalaisen kaverin kanssa on Saksan-matka vireillä.
Masoumin kotoutumisessa oli tärkeää päästä kiinni tavalliseen elämään: hän oli pitkään työharjoittelussa ja sai joksikin aikaa töitäkin.
Työelämä jäi kuitenkin lyhyeksi, kun tukielinsairaudet veivät varhain eläkkeelle, ja unelma työstä matematiikan opettajana lukiossa ei ehtinyt toteutua.
Vaimo pääsi nopeasti Jyväskylään muuton jälkeen kouluavustajaksi, ja työtä on riittänyt maahanmuuttajalasten äidinkielenopettajana. Afgaaniperheitä kaupungissa on Masoumin mukaan ollut parhaimmillaan kuutisenkymmentä.
Intohimona matematiikka
Aivan kokonaan rakasta opettamista ei Masoumin ole tarvinnut jättää, sillä hän on saanut auttaa vapaaehtoisena afgaaniperheiden lapsia antamalla heille matematiikan tukiopetusta darin kielellä.
Masoumi maalailee tunteikkaasti matematiikan opiskelun tärkeydestä – ja sen lukemattomista sovelluksista.
– Matematiikka ei ole siinä mielessä luonnontiede, että se ei ole tippunut taivaasta tai kasvanut maasta kuin puu. Sitä ovat ihmiset kehittäneet omissa aivoissaan.
Jos Masoumin mielestä haluaa tietää, miten maailma toimii ja miten siitä voi hyötyä, on tunnettava matematiikkaa: sitä hän korostanut myös opastamilleen afgaaninuorille: "Jos vaikkapa rakennatte taloa, teidän on osattava laskea."
Masoumi pitää tärkeänä kertoa maahanmuuttajien jälkipolville, että Afganistan on vaikea paikka elää ja painottaa, että Suomen oloihin on täysi syy olla tyytyväinen.
– Kenestäkään ei saa tulla hälläväliä-tyyppiä. Heistä täytyy tulla sellaisia kansalaisia, joista on hyötyä tälle yhteiskunnalle.
Pakko pakolaisuuden takana
Välillä laseihin kaadetaan lisää vihreää teetä. Pihalla ei näy liikettä, aurinko paistaa ja lämmittää varpaita.
Shaker Masoumi on oppinut mies, jonka olemuksessa on tyytyväisen ikäihmisen lempeyttä. Päivät kuluvat historiasta kertovaa kirjallisuutta lukemalla: Kalevala, suomen altailaiset sukulaiskielet ja saamelaisten siirtyminen aikoinaan pohjoiseen kiinnostavat miestä.
Parhaat palat täytyy kirjoittaa muistiin.
Paksussa vihkossa on tallennettuna myös käsinkirjoitettuja persian- ja darinkielisiä runoja, joukossa omiakin.
– Kansainvaelluksia ja pakolaisuutta on ollut aina erilaisista syistä. Paimentolaisille syy lähtöön voi olla lampaiden ruoka. Esi-isäni pakenivat aikoinaan neuvostovaltaa Turkmenistanista Afganistaniin. Meillä lähdön syy oli tytärten vapaus käydä koulua ja oma henki, joka oli vaarassa.