Eurooppa rakentaa kiireesti ratkaisua turvapaikanhakijakriisiiin, ennen kuin Eurooppaan pyrkivien määrä kasvaa taas kesää kohti.
– Pakolaiskriisiin on löydettävä yhteinen eurooppalainen ratkaisu. Muuten EU:n vapaan liikkuvuuden periaate on vaarassa, sisäministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi tiedotteessaan ennen tämänpäiväistä kokousta.
Jos Schengen-alue lakkaa toimimasta, ihmiset ja tavara ei enää kulje vapaasti rajojen yli.
Jos turvapaikanhakijoiden vaellus maasta toiseen jatkuu, jotkut EU-maat saattavat jatkaa rajatarkastuksia sisärajoilla jopa kaksi vuotta. Silloin Schengen-alue käytännössä lakkaisi toimimasta.
Itävalta ilmoitti ensimmäisenä ottavansa vastaan tänä vuonna vain tietyn määrän turvapaikanhakijoita. Maan hallitus päätti asiasta, vaikka EU-lainsäädäntö ei tunne tällaista mahdollisuutta. Muissakin maissa tätä saatetaan harkita, Saksassa mahdollisuudesta on keskusteltu jo pitkään.
– Päätarkoitus on saada turvapaikanhakijoiden määrä vähenemään, EU-puheenjohtajamaa Hollannin pääministeri Mark Rutte sanoi viime viikolla tiedotustilaisuudessaaan Strasbourgissa.
Sisäministerit käyvät tänään tilanteen kimppuun. Näistä palikoista ratkaisu Schengen-alueen pelastamiseksi yritetään kasata:
1. Turvallisten maiden lista. EU-maat yrittävät sopia, mitkä maat ovat turvallisia omille kansalaisilleen. Heidän hakemuksensa voitaisiin käsitellä nopeutetusti, ja useimmat eivät saisi turvapaikkaa. Joissakin EU-maissa ajatellaan, että näissä maissa oleskelevat turvapaikanhakijat ovat jo turvassa, eivätkä hekään tarvisi turvaa Euroopasta. Erimielisyyttä on siitä, onko Turkki turvallinen maa.
2. Uudistetaan Dublin-säännöt. EU-komissio ehdottaa maaliskuussa. miten Dublin-sääntöjä korjattaisiin. Turvapaikanhakijan hakemus pitää Dublin-asetuksen mukaan käsitellä siinä maassa, mihin turvapaikanhakija on ensiksi EU:ssa saapunut. Siksi EU-maat ovat palautelleet hakijoita maasta toiseen. Järjestelmä ei toimi, koska ulkorajavaltiot eivät selviä hakijamääristä.
3. Jäsenmaille pysyvät turvapaikanhakijakiintiöt. Osana Dublin-uudistusta suunnitellaan taakanjakoa. EU-maihin tulleet turvapaikanhakijat jaettaisiin eri maiden kesken niin, että kukaan ei joutuisi kantamaan suhteessa muita enempää vastuuta. Jakokriteerinä voitaisiin käyttää esimerkiksi asukaslukua ja bruttokansantuotetta. Useat maat vastustavat pysyviä kiintiöitä. Tilapäisiäkään kiintiöitä – 160 000 turvapaikanhanhakijan sijoittamista – ei ole vielä onnistuttu toteuttamaan.
4. Siirretään pakolaisia Turkista Eurooppaan. Osa EU-maista on valmiita siirtämään pakolaisia Turkista suoraan EU-maihin. Se keventäisi Turkin suhteettoman suurta vastuuta pakolaisista, veisi elinkeinoa ihmissalakuljettajilta ja säästäisi pakolaiset vaaralliselta matkalta Eurooppaan. Siirtoja tehtäisiin, kun Turkki on estänyt pakolaisten pääsyn Eurooppaan. Turkki taas haluaa ensin Euroopalta rahaa, jotta se voi parantaa pakolaisten oloja. EU-maat eivät ole saaneet päätettyä, mistä rahat otetaan.
5. Valvotaan ulkorajoja paremmin. EU-maat yrittävät muutamassa kuukaudessa saada luotua uuden, yhteisen rajavalvontaviraston. Se arvioisi, vartioiko jokin maa EU:n ulkorajaa liian heikosti. Sillä olisi oma joukko, johon jäsenmaat antavat työntekijöitä. Tämä joukko voitaisiin lähettää jäsenmaan avuksi, ilman maan omaa suostumusta. Jos ulkorajojen valvonta saataisiin toimimaan, sisärajoilla ei tarvittaisi tarkastuksia.