Suomesta on poistunut lokakuusta tähän päivään saakka kaikkiaan ainakin 2 951 turvapaikanhakijaa, kertoo Rajavartiolaitos. Heistä 490 on lähtenyt tammikuun aikana.
Luku sisältää ainoastaan ulkorajan ylittäneet eli toisin sanoen turvapaikanhakijat, jotka ovat lentäneet Helsinki-Vantaan lentokentältä Schengen-alueen ulkopuolelle.
– Käytännössä kaikki Suomesta Euroopan ulkopuolelle lähteneet ovat Helsingistä Istanbuliin lentäneitä irakilaisia, sanoo Suomenlahden merivartioston apulaiskomentaja Ismo Siikaluoma Rajavartiolaitokselta.
Sitä, kuinka moni turvapaikanhakija on poistunut sisärajan kautta, ei tiedetä. Schengen-alueen sisällä matkustaneet ovat voineet mennä esimerkiksi laivalla Ruotsiin tai Viroon tai lentokoneella johonkin muuhun Euroopan maahan.
– Heistä on olemassa vain yksittäisiä havaintoja. Sisärajalla matkustusasiakirjoja ei tarkasteta, Siikaluoma sanoo.
Turvapaikanhakijan status näkyy rekisterissä passintarkastuksen yhteydessä Schengen-alueen rajalla. Turvapaikanhakijalla voi myös olla todistus hakemuksen perumisesta. He voivat myös perua sen vasta rajalla.
Ilman papereita Suomeen tulleet matkustavat takaisin niin sanotulla Laissez passer -matkustusasiakirjalla. Se on käytännössä konsulaatin myöntämä kotimatkatodistus, joka oikeuttaa vain yhteen, kotimaahan suuntautuvaan matkaan.
Niitä irakilaiset ovat hakeneet syksyn ja alkuvuoden mittaan Irakin suurlähetystöstä Helsingissä.
Tammikuun aikana turvapaikanhakijoita on Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan saapunut Suomeen yhteensä 818.
Vain pieni osa saa paluuseen rahaa, muut matkustavat omilla varoillaan
Maahanmuuttoviraston mukaan turvapaikkahakemuksensa on perunut viime vuoden ja tämän vuoden aikana yhteensä jo 3 800 hakijaa. Virasto ei itse seuraa sitä, missä tahdissa turvapaikanhakijat lähtevät Suomesta.
Rajavartiolaitos on laskenut poistuneiden määrää lokakuusta saakka.
Ylivoimaisesti suurin osa on lähtenyt Suomesta omin päin ja omilla varoillaan, Maahanmuuttovirastosta kerrotaan.
Vapaaehtoisen paluun tukea virasto on myöntänyt syyskuusta joulukuun loppuun saakka vain 363 hakijalle. Sitä saadakseen täytyy olla lähes varaton.
– Tuki on harkinnanvaraista. Sen saajan paluu järjestetään yhdessä Maahanmuuttoviraston ja kansainvälisen siirtolaisuusjärjestö IOM:n kanssa, tiedottaja Verna Leinonen sanoo.
Tuki kattaa matkustusasiakirjat, lentoliput sekä mahdolliset bussi- ja taksikuljetukset Suomessa ja paluumaassa.
Käytännössä paluun järjestää kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM, joka hankkii passit ja matkaliput.
Palaajien määrä ei ole laskussa, sanoo ohjelmajohtaja Tobias van Treeck IOM:stä. Järjestössä on tällä hetkellä yli sadan hakemuksen jono.
– Jo palanneista irakilaisista 90 prosenttia ovat niitä, jotka olivat itse peruuttaneet hakemuksen, hän sanoo.
Hakemuksensa itse peruneita oli esimerkiksi vielä vuonna 2014 vain noin neljännes palaajista.
IOM:n mukaan syyt ovat samoja kuin uutisissa on viime kuukausina kuultu.
– Palaajat ovat kertoneet esimerkiksi, että perheenjäsenet ovat vaikeuksissa, äiti on kipeä tai lapsi on kipeä. Yleiset odotukset Suomesta ja turvapaikkaprosessista ovat olleet erilaisia kuin ennen matkaa, van Treeck sanoo.
Käteistä mukaan tai tukea yrityksen perustamiseen kotimaassa
Osa palaavista turvapaikanhakijoista saa matkatuen lisäksi myös rahallista tukea kotoutumiseen kotimaassaan.
Tuki vaihtelee maasta riippuen 50 eurosta 1 500 euroon.
Sen määrä riippuu myös siitä, kuinka kauan hakija on ollut Suomessa. Esimerkiksi tänä syksynä tulleille irakilaisille turvapaikanhakijoille on voitu maksaa tuen alin määrä, 50 euroa.
Osa tuesta maksetaan hakijalle käteisenä. Osa voidaan maksaa kotimaassa, kun hakija esittää suunnitelman esimerkiksi yliopistossa opiskelusta tai yrityksen perustamisesta.
– Silloin voi olla, että meidän toimistolta käsin maksetaan vaikkapa uuden yrityksen toimitilan vuokra, van Treeck IOM:stä antaa esimerkin kotoutumista edistävästä tuesta.
Erisuuruisia summia rahallista tukea on myönnetty lähes kaikille syksyllä tulleille vapaaehtoisen paluutuen piirissä olleista turvapaikanhakijoista.
IOM selvitti vuosina 2013–2104 tukea saaneiden palaajien sopeutumista. Heistä noin 70 prosenttia oli tyytyväisiä siihen, että päättivät palata kotiin.
Vapaaehtoisen paluun järjestäminen on ollut Suomessa lakisääteistä heinäkuun alusta saakka. Sitä ennen IOM pyöritti eripituisia hankkeita EU-rahan turvin.
Maahanmuuttovirastossa on tällä hetkellä jonossa 27 000 turvapaikkahakemusta. Ne pyritään käsittelemään kesään mennessä.