Pohjois-Karjalan kolmessa vastaanottokeskuksessa kotoutetaan turvapaikanhakijoita niin työntekijöiden omin voimin, yhdessä kuntien kanssa kuin vapaaehtoisten avullakin. Perusta kotoutumiselle on suomen kieli, jota opetetaan aikuisille kaikissa maakunnan vastaanottokeskuksissa, eli Lieksan Märäjälahdessa, Kiteellä ja Kontiolahden Paiholassa.
– Meillä on kaksi pätevää suomen kielen opettajaa, jotka opettavat suomea kuusi tuntia viikossa. Samalla annetaan tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, kertoo Paiholan vastaanottokeskuksen johtaja Ari Kuronen.
Vastaanottokeskusten lapset käyvät esikoulussa ja koulussa.
– He, joilla on kielitaitoa ja kokemusta opiskelusta, käyvät lukiossa matematiikan ja englannin tunneilla, Märäjälahden vastaanottokeskuksen johtaja Tomi Martikainen kertoo.
Kontiolahdella kouluun paitsi oppimaan, myös tulkkaamaan
Kontiolahden yläkoulussa on turvapaikanhakijoille muutakin tekemistä kuin oppilaan rooli. Turvapaikanhakijoiden on tarkoitus toimia kieliavustajina maahanmuuttajien kouluryhmässä.
– Viritteillä on yhteistyö, jossa englannin kielen taitoiset turvapaikanhakijat olisivat mamu-ryhmissä apuna pari-kolme kertaa viikossa, Ari Kuronen kaavailee.
Maahanmuuttajaoppilaiden taustat ovat hyvin vaihtelevat. Osalla on ehjä kouluhistoria ja hyvät opiskeluvalmiudet, mutta esimerkiksi sodan jaloista tulleista osalla luku-, kirjoitus- ja kielitaidot ovat heikot. Tulkkausapu luokassa olisi välillä tarpeen.
– Koulussamme ei ole arabian kieltä osaavaa opettajaa, joten turvapaikanhakijat voisivat olla kieliavustajina luokassa, valottaa yläkoulun rehtori Auli Pulkki.
Samalla turvapaikanhakijat näkisivät suomalaista kouluelämää, Pulkki jatkaa. Hän muistuttaa, turvapaikanhakijoiden on oltava taustoiltaan sellaisia, että he sopivat tehtävään.
– Yläkouluun avuksi lähtevät turvapaikanhakijat olivat jo tiedossa, mutta he saivat myönteiset turvapaikkapäätökset ja muuttivat pois. Niinpä toiminta ei vielä alkanut, Ari Kuronen sanoo.
Vapaaehtoiset opettavat kalastusta ja käsitöitä
Tärkeä rooli kotouttamisessa on myös vapaaehtoisilla. Jokaisessa Pohjois-Karjalan vastaanottokeskuksessa vapaaehtoiset käyvät pitämässä erilaisia kerhoja, kuten käsityökerhoja, naisten kerhoa, läksykerhoja ja musiikkikerhoja.
– Syksyn ja talven aikana on ollut ilo huomata, miten ihmiset tarttuvat toimeen vapaa-ajallaan, Martikainen kiittää.
Yhteistä toimintaa on myös seurakuntien kanssa. Myös paikallisia urheiluseuroja on houkuteltu yhteistyöhön. Kiteellä turvapaikanhakijat pelaavat kansanopiston porukassa futsalia ja käyvät musiikkiopiston soitinrakennuskurssilla. Luvassa on myös erilaisia tapahtumia.
– Suunnitteilla on tapahtuma Tukipisteellä, jossa kuntalaiset saavat maistella turvapaikanhakijoiden tekemiä ruokia. Eli tarjolla makuja maailmalta, Tomi Martikainen luonnehtii.
Lieksassa turvapaikanhakijat ovat olleet paikallisten matkassa kalareissuilla. Tulossa on myös SPR:n tapahtuma, jossa on luvassa pilkkikisat. Perisuomalaisista harrasteista myös polttopuiden teko on tullut Lieksan turvapaikanhakijoille tutuksi.
Palkkatyövoimaa vastaanottokeskuksista ei kuitenkaan kannata etsiä. Turvapaikanhakijoiden tekemät tehtävät ovat talkootöitä, sillä palkka on vaikeampaa järjestää.
– Turvapaikanhakijoiden askareet eivät saa vääristää kilpailua tai ruokkia harmaata taloutta, pohtii Kiteen vastaanottokeskuksen johtaja Juha Nevalainen.
Olennaista on, että turvapaikanhakijat ja paikalliset pääsevät vuorovaikutukseen keskenään. Tämä olisi hyöty kaikille, vastaanottokeskusten johtajat linjaavat.
– Suomalaisia ystäviä ja ystäväperheitä voisi olla enemmän. Turvapaikanhakijat voisivat käydä heillä kylässä ja he voisivat käydä vastaanottokeskuksessa kylässä, Nevalainen toivoo.
– On tärkeää, että turvapaikanhakijoilla on kontakteja paikallisiin, eikä vain vastaanottokeskuksissa työskenteleviin, Kuronen toteaa.