Itävalta on EU-komission kriitiikistä huolimatta ottanut käyttöön kiistanalaiset rajoitukset turvapaikanhakijoiden määrään. Tänään perjantaiaamuna voimaan tulleiden säännösten mukaan korkeintaan 80 ihmistä voi päivässä hakea turvapaikkaa Itävallasta. Lisäksi Itävalta sallii vain 3 200 turvapaikanhakijan kulkea kauttaan eteenpäin Eurooppaan.
Itävallan toimet ovat nostattaneet jyrkkää kritiikkiä EU:ssa.
EU:n maahanmuuttokomissaari Dimitris Avramopoulos on sanonut, että kiintiöt ovat sekä kansainvälisen lain että EU:n oman lainsäädönnön vastaisia.
– Itävallalla on lain mukaan velvoite ottaa käsittelyyn kaikki turvapaikka-anomukset, joita tehdään sen alueella tai rajalla, Avramopoulos kirjoitti Itävallan sisäministerille lähettämässään kirjeessä.
Komissaarin kirje ei Itävaltaa hetkauttanut
Kirjeen mukaan turvapaikkahakemuksille asetettu yläraja on ristiriidassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen, Geneven yleissopimuksen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 18. artiklan kanssa.
Itävallan sisäministeri Johanna Mikl-Leitner vastasi tähän, että itävaltalaiset lakiasiantuntijat kiistävät Avramopoulosin arvion.
– Lainopillisiin mielipiteisiin vastaavat asianajajat. Poliittisesti sanon: me pidämme siitä kiinni, Itävallan liittokansleri Werner Faymann sanoi yksikantaan saapuesssaan torstaina huippukokoukseen Brysseliin.
Itävalta ilmoitti viime kuussa ottavansa tänä vuonna vastaan korkeintaan 37 500 turvapaikanhakijaa. Itävalta on vedonnut siihen, että viime vuonna maahan tuli 90 000 turvapaikanhakijaa, mikä oli väkilukuun verrattuna suurimpia lukuja EU:ssa.
– Viime vuonna saimme 6 000 turvapaikkahakemusta enemmän kuin Italia. Meillä on ollut paljon enemmän turvapaikanhakijoita kuin Ranskassa. Ja kuka tahansa, joka on joskus katsonut karttaan, tietää, että nuo kaksi maata ovat suurempia kuin Itävalta, ja niillä on enemmän asukkaita, liittokansleri Faymann sanoi.
Itävallan veto voi laukaista domino-efektin
Itävallan rajan kiristyminen voi heijastua nopeasti muiden maiden rajakäytäntöihin Länsi-Eurooppaan pyrkivien turvapaikanhakijoiden reitillä.
Kun äskettäin levisi huhu, että Itävalta sulkisi rajansa kokonaan turvapaikanhakijoilta, se aiheutti nopeasti Makedonian ja Kreikan rajan väliaikaisen sulkemisen.
Itävallan ilmoitettua aikeistaan Slovenia, Kroatia, Serbia ja Makedonia kertoivat aikovansa ottaa käyttöön samanlaisen politiikan.
Turkki-sopimus etenee hitaasti
Itävallan toimet ovat jälleen yksi ilmentymä EU:n rakoilevista riveistä pakolaiskriisin hoidossa. Ne herättivät ärtymystä myös Brysselin huippukokoukseen torstaina saapuneiden muiden EU-johtajien keskuudessa. Muut jäsenvaltiot kokivat tulleensa yllätetyiksi. Useat EU-johtajat pyysivät Itävaltaa lykkäämään rajoituksia.
Torstaille suunniteltu kokous Turkin ja 11 EU-maan kesken peruttiin Ankaran pommi-iskun takia, mikä oli takaisku liittokansleri Angela Merkelin ponnisteluille edistää Turkin ja EU:n sopimusta pakolaiskriisin hoidosta. Nyt neuvotteluihin päästään vasta maaliskuun alussa.
EU yrittää saada Turkkia patoamaan turvapaikanhakijoiden matkaa Länsi-Eurooppaan tarjoamalla rahallista tukea, viisumivapautta turkkilaisille ja jumissa olleiden EU-jäsenyysneuvottelujen vauhdittamista.
Visegrád eristäisi Kreikan
Monissa EU-maissa kuitenkin epäillään Turkin kanssa tehtävän sopimuksen tehokkuutta.
Visegrád-ryhmä eli Puola, Unkari, Tšekki ja Slovakia ovat vastustaneet EU:n yhteistä turvapaikkapolitiikkaa ja esittäneet suunnitelmaa, jossa rajavalvontaa tehostettaisiin Kreikan naapurimaissa Balkanilla Makedoniassa ja Bulgariassa.
Näin Kreikka eristettäisiin siten, etteivät turvapaikanhakijat pääsisi Bulgarian ja Makedonian kautta pohjoiseen ja länteen.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk varoitti, että kilpailevat suunnitelmat vain lisäävät eripuraa.
– Meidän pitäisi välttää taistelua suunnitelmien A, B ja C välillä. Siinä ei ole järkeä, koska se vain luo jakaannusta Euroopan unionin sisällä, Tusk sanoi.
Kreikka ei selviä tulijoiden määrästä
Kreikka on sanonut, että maa ei yksinään kykene selviämään maahan tulevista turvapaikanhakijamääristä.
Jo tämän vuoden kuuden ensimmäisen viikon aikana Kreikassa maihin on noussut 77 000 ihmistä, kun samaan aikaan viime vuonna tulijoita oli 5 000.
Kreikkaa huolettaa, että sen naapurimaat sulkevat rajansa, mikä jättäisi velkakriisin kanssa kamppailevan maan selviytymään tilanteesta yksin.
Tilanne heijastuu myös meneillään oleviin vaikeisiin EU-neuvotteluihin Britannian kanssa.
Uutistoimisto AFP:n hallituslähteen Kreikka vaatii EU-mailta sitoutumista avoimiin rajoihin maaliskuun Turkki–EU-neuvotteluihin asti tai se estää sopimuksen Britannian vaatimista erioikeuksista.
– Pyydämme yksimielistä päätöstä, että ennen maaliskuun 6. päivää mikään valtio ei sulje yksipuolisesti rajojaan... muuten Kreikan hallitus ei hyväksy päätöstekstiä, kreikkalainen hallituslähde sanoi AFP:lle.
– Jos Itävalta sulkee rajansa, siitä koituu domino-efekti meitä kohti, hallituslähde lisäsi.