Euroopan unionin johtajat etsivät hätähuippukokouksessaan yhdessä Turkin kanssa ratkaisua turvapaikanhakijakriisiin. EU-maiden johtajat aikovat sopia Balkanin reitin sulkemisesta.
EU-maiden johtajien hätähuippukokoukseen osallistuu myös Turkin pääministeri Ahmet Davutoglu. Kokouksen alla unionin edustajat ja Turkki ovat neuvotelleet tiiviiseen tahtiin.
EU:ssa toivotaan, että kokouksessa saadaan hallintaan Turkista Kreikkaan suuntautuva hallitsematon ihmisvirta. Turkista Kreikkaan saapuu yhä päivittäin noin 2 000 turvapaikanhakijaa.
Kreikasta pakolaiset ja siirtolaiset ovat jatkaneet matkaansa Saksaa ja muita pohjoisen Euroopan maita kohti Länsi-Balkanin reitin kautta. Reitti on ollut jo pari viikkoa käytännössä suljettuna, minkä takia Kreikan Makedonian vastaiselle rajalle, Idomenin rajakylään on leiriytynyt jo 13 000 ihmistä.
Maanantain huippukokouksessa EU-maiden johtajat aikovat virallisesti ilmoittaa Balkanin reitin sulkemisesta. Lehdissä siteeratussa asiakirjaluonnoksessa sanotaan, että hallitsematon siirtolaisvirta Länsi-Balkanin läpi loppuu ja reitti suljetaan.
Turkin puututtava salakuljetukseen
Kokouksen ilmapiiriä ei ole helpottanut Turkin tuorein toimi sananvapautta vastaan. EU johtajat kertonevat pääministeri Ahmet Davutoglulle huolensa hallintoa arvostelleen Zaman-sanomalehden haltuunotosta perjantaina.
Arvostelua hillitsee se, että EU tarvitsee Turkkia turvapaikanhakijakriisissä. EU maat haluavat, että Turkki todellakin puuttuu ihmissalakuljetukseen ja hillitsee turvapaikanhakijoiden virtaa Kreikkaan.
Lisäksi EU haluaa, että Turkki ottaa takaisin Kreikkaan tulleita siirtolaisia, jotka eivät ole oikeutettuja turvapaikkaan. Ensimmäisen kerran viime viikolla Kreikasta palautettiin Turkkiin noin 300 siirtolaista.
Vastineeksi EU-komissio ilmoitti perjantaina, että ensimmäinen erä, 95 miljoonaa euroa, on maksettu Turkille kaikkiaan luvatusta kolmen miljardin euron summasta.
Lisäksi Turkki haluaa, että EU ottaisi syyrialaispakolaisia suoraan Turkissa olevilta leireiltä. Kyse ei ole uudesta ajatuksesta, sillä sitä ovat ajaneet muun muassa EU:n komissio ja Saksan liittokansleri Angela Merkel.
Ratkaisun hetki käsillä?
Edellytyksenä pakolaisten ottamiselle on se, että Turkista Kreikkaan tulevien turvapaikanhakijoiden määrät vähenevät merkittävästi. European Policy Center-ajatushautomon tutkija Janis Emmanouilidis uskoo, että käänne on tulossa.
– Jos EU:n ulkorajojen turvallisuus paranee ja useiden jäsenmaiden kaoottinen tilanne paranee, on mahdollista, että yhä useammat jäsenmaat olisivat valmiit ottamaan vapaaehtoisesti pakolaisia suoraan Turkista.
Emmanouilidis ei usko, että kaikki jäsenmaat lähtisivät tähän taakanjakoon. Saksan liittokanslerille Angela Merkelille olisi kuitenkin tärkeää saada hankkeelle tukea muista jäsenmaista.
– Merkel tarvitsee muilta jäsenmailta ainakin symbolisen tuen hankkeelleen. Hänen pitää pystyä kertomaan kotiyleisölleen, että turvapaikanhakijakriisiin on löydetty eurooppalainen ratkaisu.
Emmanouilidisin mukaan Saksa jokatapauksessa joutuu kantamaan suurimman vastuun.
Nyt tarvitaan edistysaskelia
Tutkija Emmanouilidis uskoo, että EU on turvapaikanhakijakriisissä tullut tilanteeseen, jossa tarvitaan todellisia edistysaskelia. Johtajat eivät voi jälleen lähteä kotiin tyhjin käsin.
– Turvapaikanhakijakriisissä EU on jakautunut kahteen leiriin. Toinen ryhmä haluaa lisää solidaarisuutta ja toinen haluaa vahvistaa rajaturvallisuutta. Nyt näyttää, että nämä ryhmät ovat löytämässä toisensa.
EU-tutkija vertaa turvapaikanhakijakriisin ratkaisujen hakemista vaikeaan palapeliin. Nyt näytetään olevan tilanteessa, jossa oikeat palat ovat löytymässä.
– Kaikki odottavat, että turvapaikanhakijoiden määrät saadaan laskemaan. Samanaikaisesti jäsenmaiden on osoitettava tukea Kreikalle, tutkija Emmanouilidis painottaa.
Kaikkiaan Kreikassa on jumissa jo 30 000 turvapaikanhakijaa.