Euroopassa käynnissä oleva väestöjensiirto on suurin sitten toisen maailmansodan. Pahimmassa tulessa on tällä hetkellä Kreikka.
Yli 30 000 turvapaikanhakijaa odottaa maassa pääsyä Keski-Eurooppaan. Idomenin rajantarkastuspaikalta Kreikan ja Makedonian rajalla päästetään läpi vain harvoja syyrialaisia ja irakilaisia.
Muille jää kaksi vaihtoehtoa: palata kotimaahansa tai anoa turvapaikkaa Kreikasta. Turvapaikkaan oikeutetut voivat osallistua EU:n sisäisiin siirtoihin.
"Kreikkalaiset, olette enkeleitämme!" lukee pakolaisten viestissä Pireuksen sataman seinässä.
Lasten kesäleirit käyttöön
Kreikan vasemmistohallituksen hätäsuunnitelma kattaa 50 000 pakolaisen majoittamisen leireihin sekä samansuuruisen joukon majoittamisen hotelleihin tai asuntoihin. Leireiksi kelpaavat tyhjät tehtaat, hallit ja lasten leirikeskukset eteläisen Pireuksen pohjoisen Idomenin välillä.
Väliaikaisia leirejä on jo Etelä-Ateenan vanhalla lentokentällä ja Pohjois-Kreikassa. Tavoitteena on saada pian käyttöön 15 000 lisäpaikkaa.
Pakolaisten hädällä rahastaminen estetään muun muassa siten, että pysähdyspaikkoihin valtateiden varrelle on määritelty vesipulloille ja voileiville standardihinnat.
Hätäapua kaivataan nyt
Rahaa majoitustilojen pystyttämiseen Kreikka saanee EU-komission kriisimaille esittämästä 700 miljoonan euron hätäavusta.
Sitä milloin tuki myönnetään, ei tiedetä.
Talousvaikeuksissa kamppaileva Kreikka tarvitsee rahaa nopeasti. Pakolaiskriisi on tullut maksamaan Kreikalle yli 1,7 miljardia euroa.
Opposition kannattajat arvostelevat Kreikan johtoa organisoinnin puutteesta. Hallitus ilmoittaa menettelevänsä niin kuin Makedonian raja olisi pysyvästi kiinni, mutta painostavansa Eurooppaa rajojen avaamiseksi.
Suomalainen darin kielen taitaja afgaanien apuna
Pieni Viktoria-aukio Ateenassa on afgaani- ja iranilaisperheiden täyttämä. Jotkut perheistä on palautettu Makedonian rajalta takaisin Ateenaan.
Kansainvälisessä Helping Hands-järjestössä työskentelevää Liisa Puhalaista viedään aukiolla. Puhalainen puhuu daria asuttuaan aiemmin Afganistanissa.
– Kaikki käyvät kysymässä, milloin Makedonian raja aukeaa tai mihin pääsisi suihkuun.
Puhalaisen vieressä seisova tyttö on ollut kolme viikkoa peseytymättä.
Äidit höristävät korviaan, kun Liisa Puhalainen kertoo, että Helping Hands-järjestön tiloissa olisi lastenrattaita. Puhalainen saa myös kirjoittaa lappusille, missä YK:n pakolaisjärjestö sijaitsee.
Ihmiset ovat Puhalaisen mukaan täysin tietämättömiä siitä miten edetä tai voisivatko he saada turvapaikan.
– Vielä tunnutaan toivovan, että raja aukeaa. Perheille on ihan sama missä he asuvat, kunhan lapset pääsevät kouluun ja löytyisi töitä. Kreikassa töitä ei ole, Puhalainen kertoo.
Karu arki pakolaisille ja paikallisille
Yöllä Viktoria-aukiolla vilistää rottia. Turvapaikanhakijat pyörtyilevät uupumuksesta. Jokin aika sitten kaksi siirtolaista yritti hirttäytyä aukion puista.
Lähdön muualle Eurooppaan takaisi väärennetty eurooppalainen passi. Sellaisen saisi 4 000–5 000 eurolla. Matka Turkista Kreikkaan on tosin jo niellyt pakolaisten säästöt.
– Afganistaniin en voi palata. Siellä kotikadullani on itsemurhapommittajia, Ahmadiksi esittäytyvä mies kertoo.
Alueen leipomon omistaja puolestaan tuskailee vaikeaa arkea.
– Olen menettänyt kaikki asiakkaat! Asukkaat eivät uskalla enää liikkua iltaisin kodeistaan, Dimitra Melena valittaa.
Kesällä Kreikassa kenties jo 200 000 pakolaista
Kreikka toivoo, että viesti suljetusta rajasta kiertäisi pakolaisten kotimaihin ja hillitsisi tulijavirtaa. Vielä näin ei ole käynyt.
Maahan saapuu päivittäin noin kaksituhatta turvapaikanhakijaa. Jos Turkki ei hyväksy palautuksia, voi heitä olla kesällä jumissa Kreikassa jopa kaksisataatuhatta.
Maahanmuuttoministeri Giannis Mouzalas uumoilee, että pakolaiset ovat Kreikan arkea pitkään.
Hallitus kuitenkin arvioi tulijavirran Turkista pienentyvän 70 prosenttia, kunhan Naton kanssa sovittu Egeanmeren vartiointisopimus käynnistyy.
Toiset kantavat taakan, toiset heiluttavat sormea
Ateenassa kadunmiesten usko EU:n poliittiseen yhtenäisyyteen heikkenee päivä päivältä.
Kreikkalaisia vaivaa, että Visegrad-maat (Puola, Slovakia, Tšekki ja Unkari) panettelevat Kreikkaa, mutteivät itse ota ainuttakaan hädänalaista vastaan tai auta edes yhdellä huovalla.
– EU:n täytyy hallita tilanne paremmin tai olisi pitänyt tehdä se jo kauan sitten. Kaaos olisi vältetty, tuumii Helga Papadopoulou.
Ateenan lähellä sijaitseva Pireuksen satama on väliaikainen leiri tuhansille saarilta saapuville pakolaisille. Satamasta turvapaikanhakijat ohjataan oleskelukeskuksiin ja kotimaihinsa palautettavat taloussiirtolaiset vartioituihin tiloihin.
Kuten Egeanmeren saarilla, Pireuksessakin kreikkalaiset osoittavat, että heidän ihmisarvonsa ovat kohdallaan.
Vapaaehtoiset auttavat ruoan ja vaatteiden jakamisessa, ja lääkärit tutkivat sairaita lapsia. Kirkko osallistuu lasten rokottamiseen.
– Olemme lapsirakas kansa. Auttaminen on luonnollista jo siksi, että isovanhempamme kokivat aikanaan siirtolaisina kovia. Nykytilanne alkaa vain muistuttaa tragediaa, lapsille satamassa croissanteja jakava Voula Dali sanoo.
Tänään sunnuntaina Ateenan Syntagma-aukiolla järjestetään myös suurkeräys. Toivottua apua pakolaisperheille ovat vaikkapa maitojauhe, vaipat ja tuttipullot.