Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on linjannut, että kauko-ohjattavien miehittämättömien ilma-alusten eli droonien lentokieltoaluetta osoittavissa kylteissä Helsingissä on käytettävä kansalliskieliä.
Oikeusasiamies sai kylttien kielivalinnasta kaksi kantelua. Kantelijat valittivat oikeusasiamiehelle siitä, että droonien lentokieltoalueista ilmoitetaan Helsingissä vain englanniksi ”no drone zone” -kylteillä.
Oikeusasiamiehen mukaan pelkästään englannin kielen käyttäminen kylteissä ei täytä perustuslain, kielilain eikä hallintolain vaatimuksia. Oikeusasiamies muistuttaa, että esimerkiksi perustuslaissa Suomen kansalliskieliksi on määritelty suomi ja ruotsi.
Trafi: Kohderyhmänä ulkomaiset matkailijat
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi alkoi merkitä droonien lentokieltoalueita Helsingissä "no drone zone" -kylteillä kesällä 2017.
Trafi perusteli oikeusasiamiehelle antamassaan selvityksessään kylttien kielivalintaa sillä, että niiden kohderyhmänä ovat erityisesti ulkomaalaiset matkailijat, jotka eivät välttämättä tiedä kieltoalueiden säännöistä. Kylttien viestiä haluttiin Trafin mukaan tarkentaa kuvan lisäksi kansainvälisesti mahdollisimman ymmärrettävällä tekstillä.
Oikeusasiamiehen mukaan asiassa ei kuitenkaan ole osoitettu sellaista riittävän vakiintunutta käytäntöä, jonka perusteella perustuslaissa turvatut kansalliskielet voitaisiin syrjäyttää.
Oikeusasiamiehen mukaan asia on korjattavissa verraten vähin toimenpitein eli lisäämällä kyltteihin suomen- ja ruotsinkieliset tekstit. Oikeusasiamies esittää, että Trafi ryhtyy asiassa toimiin. Trafi on ilmoittanut oikeusasiamiehelle, että virasto on valmis käynnistämään heti työn asian korjaamiseksi.
Helsingin uusimman kauppakeskuksen, Kalasataman Redin, alkutaival ei tosiaan ole sujunut mielettömän hyvin. Tulokkaan kompastelu on saanut asiantuntijat kysymään, onko Redille ylipäätään tilaa pääkaupunkiseudun ennestään ahtailla markkinoilla. Voiko kielteisten mielikuvien kierteen katkaista?
Ehdotuksiin vastaavat Redin kauppakeskusjohtaja Pia Svensk ja kuluttamista tutkiva Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilska. Jutun lopussa voit itse keskustella ideoista ja esittää omat ehdotuksesi.
Opasteet pitäisi saada kuntoon
Redin sokkeloisuutta ja opasteiden puutetta on moitittu alusta lähtien. Nytkään kartoista ei näe, missä karttaa paraikaa katselee. Pyry Lehdonvirta ehdottaa, että Redin käytävillä olisi kadunnimet ja liikkeillä osoitteet.
– Kun kerran haetaan kylätunnelmaa, niin voitaisiin viedä se loppuun asti, hän perustelee.
Wilska: "Eihän se saisi olla niin, että kauppakeskus on joku pakohuonepeli. Kadunnimet ovat hyvä idea ja liittyvät tunnelmaan: jos yritetään jäljitellä sokkeloista kaupunkia, siellä pitäisi olla kadunnimiä ja liikkeiden ovia."
Svensk: "Olemme hiljattain palkanneet Rediin palvelumuotoilijan, joka tekee kanssamme, asiakkaat osallistaen, yhteistyötä asioinnin helpottamiseksi. Tavoitteenamme on nimenomaan helpottaa ihmisten orientoitumista ja palvelujemme löytymistä. Haluamme, että Redistä tulee entistä ihmisläheisempi paikka vierailla ja asioida."
Tarvitaan vetonaulaliikkeitä
Redissä on iso supermarket, muttei hypermarketia, jota moni kaipaa. Lisäksi huonekalu- ja vaateliiketarjontaan kaivattaisiin jotain tunnettua liikettä, jota ei löydy muualta.
Wilska: "Ihmiset odottavat ankkuri-Cittaria, mutta se ei sovi konseptiin, jossa tavoitellaan nuorehkoja kaupunkilaisia ja urbaaneja lapsiperheitä. Silmiinpistävää kuitenkin on, miten vähän siellä on vaateliikkeitä. Nimenomaan pitäisi olla jotain erikoista ja lapsiperheillekin enemmän vaatekauppoja. Ravintoloita on ehkä suhteettoman paljon."
Svensk: "Redin K-Supermarket on yksi ketjun isoimmista supermarketeista. Tämän lisäksi meiltä löytyy Lidl ja esimerkiksi pääkaupunkiseudun ainoa Carlson Home -myymälä."
Markkinointia pitäisi olla "jäätävästi lisää"
Etenkin metron varrella pitäisi mainostaa ja verkkosivu täytyy saada toimimaan, sanovat keskustelijat. Kauppojen lisäksi Redissä on elämysten tarjoajia, muun muassa elokuvateatteri ja virtuaalipelisaleja, mutta ne eivät juuri näy markkinoinnissa. Maiju Seppälä kysyy, voisiko keskuksen alakerrassa olla julisterivi, josta näkee, mitä elokuvia teatterissa pyörii.
Wilska: "Keskuksen liikevalikoimasta huomaa heti, ettei tätä ole suunniteltu massakauppakeskukseksi Jumbon tyyliin. On hävikkiruokaa, tuoretoria, erikoisempaa elämyspaikkaa. Mutta onko markkinoitu konseptia? Onko osoitettu, mikä tässä on ideana? Toisaalta voi kysyä, onko markkinointi ollut jopa liian kohdennettua. Jos odotetaan massottain ihmisiä, pitää markkinoinnin näkyä massoille, ei vain sosiaalisessa mediassa. Ja verkkosivu on tosiaan auttamattoman huono!"
Svensk: "Olemme kehittäneet verkkosivuja saamamme palautteen perusteella toimivammaksi, ja kehitämme niitä jatkuvasti edelleen asiakastarpeiden mukaan. Mainonnassa olemme keskittyneet viimeiseksi juuri Redin viihdetarjonnan esittelyyn. "
Tapahtumia ja tunnelmaa
Kauppakeskuksessa tulisi järjestää tapahtumia, jotka vetävät väkeä myös lähiseutuja kauempaa.
Wilska: "Varsinkin tällaisessa kauppakeskuksessa se olisi aika tärkeää! Siellä on hauskoja elämyskeskuksia, joita pitäisi markkinoida enemmän."
Svensk: "Olemme järjestäneet useita tapahtumia näiden parin kuukauden aikana, esimerkiksi ensi lauantaina meillä ovat esiintymässä Raappana, Prinssi Jusuf ja Ike. Lisäksi olemme järjestäneet puitteet erilaisten harrasteryhmien tilaisuuksille."
Redi on varsin betoninen, puuta on käytetty vain vähän ja valo on valkoista ja tasaista. Moni kaipaa tunnelmallisempia soppia.
Wilska: "On viitattu siihen, että sokkeloisuus viittaa italialaiseen pikkukaupunkiin. Mutta jos kauppakeskus haluaa olla Siena, sen pitäisi olla Siena sitten ihan kunnolla. Se voisi olla selkeästi kylämäinen."
Svensk: "Meillä on pyritty panostamaan valaistukseen osana viihtyisyyttä. Vuokralaisemme vastaavat toki oman tilansa valaistuksesta, mutta otamme mielellämme vastaan ajatuksia siitä, miten kauppakeskuksen osalta voimme parantaa viihtyisyyttä."
Posti on sulkemassa myymälöitään Vantaalla ja Oulussa. Palvelut siirtyvät Oulun pääpostista Raksilan Citymarkettiin ja Myyrmäessä Shell-huoltoasemalle.
Kymmenen vuotta sitten Postilla oli omia myymälöitä yhä noin sata ja kumppanit hoitivat noin tuhatta palvelupistettä. Esimerkiksi vuonna 2015 Posti vähensi kerralla yli 70 omaa myymälää.
Postin palvelupisteverkostosta vastaava johtaja Lasse Huttunen vakuuttaa kuitenkin, että Postilla ei ole suunnitelmaa luopua kaikista myymälöistään.
– Oulussa ratkaisu syntyi kiinteistönomistajan irtisanottua vuokrasopimuksen.
Oulun pääpostille tarjottiin uusia tiloja samasta kiinteistöstä, mutta siirtyminen niihin ei Huttusen mukaan olisi ollut taloudellisesti perusteltua.
Postin vahvaa ulkoistustrendiä Lasse Huttunen perustelee asiakkaiden paremmalla palvelulla.
Hanna Jalava kertoo, että Raksilan Citymarketin postikonttoriin ei vielä ole ehditty valita henkilökuntaa.Marko Väänänen / Yle
Raksilan Citymarketin tavaratalojohtaja Hanna Jalavaa vastuun ottaminen postipalveluista ei pelota. Hänestä muutoksessa on selkeitä etuja niin kaupalle, postille kuin asiakkaillekin.
– Pystymme tarjoamaan entistä monipuolisemmat aukioloajat. Asiakkaat voivat asioida postissa myös iltaisin ja viikonloppuisin, ja samalla asiointikerralla on mahdollisuus hoitaa myös päivittäiset ostokset yhdellä ja samalla kerralla, Jalava perustelee.
Postilaisten työtä halvemman työehtosopimuksen piiriin
Postilaisten ammattiliiton PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen pitää yhtenä syynä Postin omien myymälöiden ulkoistamisaallolle työtehtosopimusshoppailua.
– Kyllä tässä kustannussäästöjä haetaan, vaikka Posti puhuukin aina palvelun parantamisesta. Tätä on jatkunut pikku hiljaa jo parikymmentä vuotta. Ainoa hyvä asia on hidas aikataulu, että tuhansia ei ole irtisanottu kerralla, ja on voitu hyödyntää myös luonnollista poistumaa, Nieminen pohtii.
Liittosihteeri Esko Hietaniemi Posti ja logistiikka-alan unioni PAU:sta arvioi, että kaikkiaan kolmisen tuhatta postilaista on menettänyt työnsä myymälöiden ulkoistuksissa.
– Vertailussa postilaisten työehtosopimus on osoittautunut paremmaksi kuin kaupan myyjiä koskeva PAM:in sopimus. Esimerkiksi myymälään töihin tulevan palkka on PAU:ssa vajaat 2 000 euroa ja PAM:issa 140 euroa alhaisempi. Loppupalkassa ero on pari sataa euroa, Esko Hietaniemi erittelee.
Oulun pääposti on ollut Suomen vilkkaimpia asiakasmääriltään.Marko Väänänen / Yle
Hietaniemi on huolissaan etenkin mikroyrittäjien palvelusta jatkossa, sillä postin omia myyjiä on tutkitusti kiitetty heidän osaamisestaan vaativissa ulkomaiden- ja muissa erikoislähetysasioissa.
Esko Hietaniemen mukaan vain ani harva kauppias on palkannut kauppaansa PAU:n väkeä postimyymälöistä.
Myös kaupan alan työntekijöitä edustavan Palvelualan ammattiliitto PAM:in aluepäällikkö Risto Kalliorinne on pahoillaan ulkoistuskehityksestä. Hänestä postilaisten tulisi saada jatkaa omaa ammattitaitoaan vastaavissa töissä.
– Emme mekään tervehdi ilolla tällaisia PAU:laisten irtisanomisia, jotka johtavat palkkojen halpuutuskehitykseen, Kalliorinne tylyttää.
Postikonttorit kuin muisto vain
Postikonttoreita oli Suomessa enimmillään vuonna 1970 peräti 4 700, lähes joka kylässä. Usein myös lähin puhelin löytyi monille suomalaisille juuri postista. Postipankin palvelutiskillä hoituivat myös pankkiasiat.
Postiaukiolla sijaitseva Oulun pääposti avattiin vuonna 1963.Marko Väänänen / Yle
Oulussa pääpostiksi kutsuttu talo valmistui vuonna 1963, ja Telelaitos laajensi sitä samassa korttelissa vuonna 1979. Telestä on rakennuksessa jäljellä enää kaupunkikuvassa erottuva linkkitorni ja laitehuoneita. Postikonttori on palvellut paikalla yhtäjaksoisesti yli 55 vuotta. Pääpostin viimeiset seitsemän työntekijää saavat lopputilin tammikuussa, useimmat kymmenien palvelusvuosien päätteeksi.
– Parhaimmillaan talossa oli kai parisataa työntekijää. Oli postikonttori, piirikonttori, postikeskus, jakajat ja postiautovarikko, josta pohjoisen postiautolinjat lähtivät, muistelee Oulun Pääpostin myymäläesimies Sauli Metsävirta.
Postin toimitiloihin muuttaa BusinessOulu-liikelaitos. BusinessOulun johtaja Juha Ala-Mursula korostaa, että he olisivat toivoneet Postin jatkavan nykyisessä kiinteistössä.
– Toimme jatkuvuutta esille toistuvasti eri neuvotteluissa. Pääpostin suurimpia asiakasryhmiä ovat pienet yritykset, jotka ovat myös meille tärkeitä, Ala-Mursula sanoo.
Surua, pettymystä ja vihaa
Nyt Oulun myymälässä ovat tunteet pinnassa, tunnustaa PAU:n pääluottamusmies Martti Määttä. Mies aloitti oman uransa Postin suuruuden päivinä toimien kesälomasijaisena Pernun kylän postissa. Konttoriverkoston alasajoa hän on seurannut alakuloisena vuosituhannen vaihteesta alkaen.
– On surua, hiljaisuutta, itkua, pettymystä ja vihaa. Reaktiot vaihtelevat eri ihmisillä.
Pääluottamusmies Martti Määttä on itsekin pitkän linjan postilaisia.Marko Väänänen / Yle
Myös Oulun pääpostin asiakkailla tunnelmat lakkautuksen johdosta vaihtelevat. Teija Huhtala on ulkoistamisesta suorastaan kiukustunut.
– Oulun kokoisessa kaupungissa pitäisi ehdottomasti olla Postin oma pääposti, Huhtala puuskahtaa.
Korkeaan ikään ehtinyt Veijo Kesäläinen on huolissaan kävelymatkan pidentymisestä radan toiselle puolelle. Myös postin varttuneen henkilökunnan tulevaisuus surettaa häntä.
Jenna Lumme kertoo, että pääpostiin tulee kaikki hänen postinsa. Palvelujen siirtyminen keskustasta Raksilaan ei nuorta naista suuremmin häiritse - hänestä ei ole niin väliä, mistä postit noutaa.
Myös Heikki Kaijalaiselle siirto Citymarkettiin sopii aivan hyvin.
– Ainakin pysäköintitilaa autoille on enemmän siellä päin, Kaijalainen arvioi.
Ulkoistuksia ja pakettiautomaatteja
Samalla kun kirjeposti vähenee, pakettipalvelujen kysyntä Suomessa kasvaa. Posti kertoo toimittaneensa kuluvan vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana lähes 21 miljoonaa pakettia. Kasvua edellisvuoteen oli yli kymmenen prosenttia.
Ulkomaiset nettikaupat työllistävät Suomen Postia, esimerkiksi viime vuonna se käsitteli 12 kuukauden aikana pelkästään Kiinasta lähetettyjä paketteja 15 miljoonaa kappaletta.
Posti on sopinut ulkoistuksista tyypillisesti S- ja K-kauppojen sekä R-kioskien kanssa. Nyt yhteistyöyritysten hoitamia postimyymälöitä on noin 900, ja pakettiautomaattien määrä kasvaa nopeasti.
Posti kertoo toimittaneensa kuluvan vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana lähes 21 miljoonaa pakettia.YLE
Tuhannes Postin pakettiautomaatti on juuri avattu Helsingin rautatieasemalle. Pelkästään Oulussa pakettiautomaatteja on jo 22. Johtaja Lasse Huttunen lupaa Suomeen ensi vuonna jälleen 500 uutta automaattia. Niitä sijoitetaan ihmisten suosimiin käyntikohteisiin ja jopa taloyhtiöihin, jotka haluavat tiloihinsa oman pakettiautomaatin.
– Olemme pystyneet tuomaan Postin palvelut entistä paremmin kuluttajien saataville. Haluamme palvella heitä laajoilla palveluajoilla siellä, missä asiakkaat muutoinkin liikkuvat, Lasse Huttunen tiivistää.
– Pakettiautomaattiverkoston kasvu on suurin muutos Postissa kymmenen viime vuoden aikana, Huttunen korostaa.
Esimerkiksi Suomen koillisnurkassa sijaitseva Näätämö sai lopulta toivomansa pakettiautomaatin, joka on samalla lajissaan Suomen pohjoisin. Näätämöstä matkaa lähimpään postiin oli parin vuoden ajan yli 120 kilometriä.
Orklan tarjouksen perusteella Kotipizzan hinnaksi muodostuisi 146,1 miljoonaa euroa.
Tarjouksen perusteella Orkla maksaisi ostosumman käteisellä.
Kotipizzan hallitus on yksimielisesti suositellut ostotarjouksen hyväksymistä. Tähän mennessä yli 32 prosenttia Kotipizzan osakkeenomistajista on jo hyväksynyt tietyin ehdon tarjouksen.
Orkla toimii brändätyillä kuluttajatavara- ja konseptimarkkinoilla. Se omistaa muun muassa Suomessa myytävät sillimerkit, Abban, Ahdin ja Boyn. Lisäksi se omistaa Taffel-sipsit.
Kotipizza on pääasiassa franchising-mallilla toimiva ketju.
Kotipizza Groupin toimitusjohtaja Tommi Tervanen pitää Orklaa hyvänä tukena ja mahdollisuuksien antajana Kotipizzan tulevaisuuden kasvulle.
– Yhdessä nämä kaksi yritystä tulevat olemaan hyvässä asemassa vastatakseen muuttuviin kulutustottumuksiin, ja odotan innolla, että saan olla osa tätä matkaa, sanoo Kotipizzan toimitusjohtaja, Tommi Tervanen sanoo tiedotteessa.
Orklan toimitusjohtaja taas pitää ostoa hyvänä jatkona yrityksen omien strategisten linjausten kanssa.
– Kotipizzan osto on linjassa strategisten tavoitteidemme kanssa, joiden tarkoitus on vahvistaa läsnäoloamme alalla, jossa kasvu on suurempaa kuin tavanomaisessa elintarvikekaupassa, Peter A. Ruzicka kertoo.
Vaasalaisyrittäjän pitseriasta Pohjoismaiden suurimmaksi
Vaasalainen Rabbe Grönblom perusti Kotipizzan vuonna 1987. Siitä yritys laajeni niin, että nykyään se on Pohjoismaiden suurin pizzaketju.
Sillä on franchising-ketjussa Suomessa noin 270 ravintolaa, 300 yrittäjää ja noin 1 700 työntekijää. Ketjun myynti oli viime vuonna 106,3 miljoonaa euroa.
Konserniin kuuluu myös vuonna 2015 avattu meksikolaistyyppistä ruokaa myyvä Chalupa-ketju ja burgerravintolaketjusta vastaava The Social Burger Joint Oy.
Yhdysvaltain korkeimman oikeuden puheenjohtaja John Roberts on moittinut julkisesti presidentti Donald Trumpia sen jälkeen, kun tämä oli nimitellyt liittovaltion tuomaria ”Obaman tuomariksi”.
On äärimmäisen poikkeuksellista, että korkeimman oikeuden puheenjohtaja arvostelee julkisesti istuvaa presidenttiä.
Trump arvosteli sanfranciscolainen oikeuden tuomari Jon Tigaria sen jälkeen, kun Tigar päätti keskeyttää alkuviikosta Trumpin täytäntöönpanomääräyksen viedä luvattomilta siirtolaisilta mahdollisuus hakea turvapaikkaa Yhdysvaltain etelärajalla.
Päätöksen jälkeen Trump haukkui San Franciscon valitustuomioistuinta häpeälliseksi ja nimitteli Tigaria ”Obaman tuomariksi”. Tigarin oli nimittänyt tehtäviin edellinen presidentti Barack Obama.
– Meillä ei ole Obaman tuomareita tai Trumpin tuomareita, ei Bushin tuomareita tai Clintonin tuomareita. Sen sijaan meillä tavattoman omistautunut joukko tuomareita, jotka tekevät parhaansa jakaakseen oikeutta. Meidän tulisi olla kiitollisia riippumattomasta tuomarikunnasta, totesi Roberts lausunnossa, joka julkaistiin kiitospäivän aattona.
Trump jatkoi pian Robertsin lausunnon jälkeen tuomareiden arvostelua Twitterissä.
– Olen pahoillani, puheenjohtaja John Roberts, mutta teillä todellakin on "Obaman tuomareita", ja heillä on hyvin erilainen näkemys kuin niillä ihmisillä, jotka ovat vastuussa maamme turvallisuudesta, kirjoitti Trump.
Presidentin syyttävä sormi kohdistuu erityisesti liittovaltion yhdeksännen piirin valitustuomioistuimeen, koska se on usein kumonnut Trumpin hallinnon ajamia maahanmuuttoesityksiä.
Trump on toistuvasti hyökännyt tuomareita kohtaan, mikäli heidän päätöksensä eivät ole miellyttäneet häntä.
Moni kuvittelee esimerkiksi kaupan kassajonossa, että tunnistaa homeisessa talossa asujan. Vaatteet haisevat tietyllä tavalla epämiellyttävälle.
Kyse ei kuitenkaan ole hometalosta, eivätkä vaatteet haise homeelle tai ”mummolalle”, vaan kemialliselle yhdisteelle, tetrakloorianisolille.
Haju tulee Asumisterveysliiton toiminnanjohtajan Hannele Rämön mukaan kloorifenolivalmisteella käsitellystä puutavarasta. Mahdollinen vesivahinko nopeuttaa pitkää, 15–30 vuoden prosessia, jossa puutavara alkaa haista.
Kloorifenolivalmisteet kiellettiin puunsuojauksessa kymmeniä vuosia sitten myrkyllisyytensä ja syöpävaarallisuutensa takia.
Home ei aina näy ulospäin. Kuntotarkastuksestakin voi tulla puhtaat paperit, vaikka talon rakenteissa olisi hometta.Yle
Tetrakloorianisolin haju tarttuu helposti (Asumisterveysliitto) vaatteisiin, ihoon, astioihin ja jopa muoveihin.
– Haju on epämiellyttävä, mutta sillä ei pitäisi olla terveydellisiä haittoja. Siihen tottuu ja siihen on totuttava, Rämö kertoo.
Sen sijaan sosiaalisia haittoja on. Esimerkiksi oppilaiden vaatteet haisevat koulussa.
– Ihmiset valittavat, että heidät syrjäytetään yhteiskunnasta tai työpaikalla työyhteisöstä. On jopa käynyt niin, että koulussa opettajat ovat hakeneet sairauslomaa, kun joku lapsi on haissut tetrakloorianisolille, Rämö kertoo.
Se ei missään tapauksessa tuoksu epämiellyttävälle, vaan suorastaan ihastuttavalle. Hannele Rämö
Toinen puun kyllästämiseen käytetty aine, joka voi haista vanhoissa taloissa on kreosootti. Asumisterveysliiton toiminnanjohtajan Hannele Rämön mukaan sen tunnistaminen voi olla vaikeaa, jos ei muista puisia ratapölkkyjä.
– Kun sanotaan, että haisee Linnanmäelle, monet aavistavat, että ai se oli tätä se haju.
Kyseessä on syöpävaarallinen aine, jota on aikanaan käytetty ratapölkkyjen lisäksi esimerkiksi puhelin- ja sähköpylväissä sekä merirakentamisessa.
– Haju on hyvin peittyvä ja jää rakenteiden alle. Sen haju sekoitetaan sellaiseen epämääräiseen vieraaseen, kemialliseen tuoksuun.
Omenan tai kanelin tuoksu voi olla vaaran merkki
Asunnossa voi haista moni muukin kuin ikiaikainen kyllästysaine tai sen hajoamistuotteet. Jos talossa tuoksuu omena, kaneli tai jopa sipuli ilman syytä, kannattaa huolestua.
– Se on useimmiten kellarisienestä tuleva tuoksu. Ja se ei missään tapauksessa tuoksu epämiellyttävälle, vaan suorastaan ihastuttavalle, sanoo Asumisterveysliiton toiminnanjohtaja Rämö.
Rämö kertoo asiakkaastaan, jotka pitivät sipulista. Myös talossa tuoksui sipulille, mutta tutkittaessa paljastui laaja lahovaurio.
Eteisen lattian alta löytynyt lattiasienen itiöemä.Asumisterveysliitto
Rämö muistuttaa, että kellarissa kasvavat myös vähemmän ihania tuoksuja levittävät lahottajasienet ja mikrobit. Silloin puhutaan maakellarin hajusta.
– Esimerkiksi sädesienet tuottavat hyvin ällöttäviä hajuja.
Jos talo haisee homeelle, se tarkoittaa, että jossain päin rakennusta on menossa biologinen prosessi. Myös homeiden hajut tarttuvat vaatteisiin, mutta eivät yhtä voimakkaana kuin tetrakloorianisoli.
Hannele Rämön mukaan myyjä ei aina itsekään tiedä, että hänen talossaan on hometta.Mimmi Nietula / Yle
Rämön mukaan asiantuntija erottaa tunkkaiset hajut muista kokemuksen perusteella. Tavallisen ihmisen nokka ei välttämättä erota kaikkia hajuja toisistaan. Jos ilma ei vaihdu, talo haisee tunkkaiselta pelkästään sen takia, kun siellä asutaan.
Terveydensuojelulaki lähteekin siitä, että pelkkä haju on mahdollinen terveyshaitta. Rämön mukaan hajuttomuus on sinällään tae hyvästä sisäilmasta, mikäli asukkaat eivät oireile.
– Sisäilma on hyvää silloin kun sitä ei edes huomaa.
Rakkaus sokaisee, asuntokaupoissakin
Asuntokauppa tehdään 70 prosenttisesti tunteella. Silloin ei aina tule kiinnittäneeksi huomiota rakennuksen tuoksuihin ja hajuihin.
Myyjätkään eivät ole aina lainkaan tietoisia siitä, että heidän rakennuksessaan on mitään vikaa.
– Sitten sinne muuttaa uusi perhe, he tekevät pintaremontin ja vähän fiksaavat ilmanvaihtoa. Ilmanvaihdon korjauksen seurauksena vedetään epäpuhtaudet rakenteiden kautta sisäilmaan, Asumisterveysliiton toiminnanjohtaja Hannele Rämö kertoo.
Rämön mukaan asuntokauppariidoissa on kuitenkin usein taustalla kuntotarkastus, jota eivät ole kunnolla ymmärtäneet sen enempää ostaja kuin myyjäkään.
– Kuntotarkastuksessa saattaa ilmetä seikkoja, joihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota ja tehdä lisätutkimuksia. Kun ostaja on tunteiden vallassa, sitä ei ymmärretä, Rämö sanoo.
Juhani Seppäsen mukaan sekä ostajan että myyjän kannattaa panostaa kunnon kuntotutkimuksiin.Mimmi Nietula / Yle
Lakimies Juhani Seppänen kuluu Omakotiliiton neuvontalakimiesrinkiin. Liitto neuvoo jäseniään maksutta muun muassa asunto- ja kiinteistökauppa-asioissa. Seppänen sanoo, että asuntokaupan osapuolten kannattaisi satsata huomattavasti nykyistä enemmän kuntotutkimukseen.
Kuntotarkastuksessa tutkitaan kohteet pääasiassa pintapuolisesti, mutta myös määritetään ne paikat, joiden kunnon selvittäminen vaatii tarkempaa tutkimusta ja rakenteen avaamista. Silloin puhutaan kuntotutkimuksesta (Kuluttajavirasto), jossa selvitetään rakenteiden toteutus sekä mahdolliset ja piilevät mikrobikasvustot.
– Niihin todella kannattaa kaupan molempien osapuolten satsata, vaikka niin, että kustannukset maksetaan puoliksi. Ja vähänkin epäilyttävissä tapauksissa myös rakenteita kannattaisi raottaa.
Juhani Seppänen korostaa, että ottamalla ongelmat keskusteluun riidat vähenevät. Tärkeää on pitää myös pää kylmänä ostaessa.
– Saa ihastella maisemaa ja miljöötä, mutta ei pidä sokaistua siitä.
Elintarvikevirasto Evira suosittelee, että bambujauhoa sisältävien muovituotteiden maahantuonti lopetettaisiin. Sama suositus koskee myös muun muassa riisijauhoa sisältäviä muovituotteita.
Eviran mukaan kyse ei ole akuutista vaarasta, joten markkinoilla jo olevat tuotteet voi myydä. Uusia ei kuitenkaan enää pitäisi tuoda Suomeen.
Samalla viranomaiset kiinnittävät kuluttajien huomiota bambua sisältävien muoviastioiden harhaanjohtavaan markkinointiin.
Muoviastioita markkinoidaan biohajoavina
Evira arvioi, että esimerkiksi bambumukeja, -lautasia tai -haarukoita ostava kuluttaja ei aina ymmärrä ostavansa muovituotteita, koska niitä markkinoidaan harhaanjohtavasti bambun luoman ympäristöystävällisen ja turvallisen mielikuvan avulla.
Eviran mukaan bambutuotteiden maahantuonti on lisääntynyt viime aikoina. Osa tuotteista on oikeita bambutuotteita, jotka eivät sisällä muovia.
Myynnissä on kuitenkin melamiinimuovisia tuotteita, jotka sisältävät vain yhtenä ainesosanaan bambujauhoa. Nämä tuotteet eivät ole biohajoavia, vaikka niiden markkinointi näin antaa ymmärtää.
Elintarvikemuovi ei saa sisältää bambujauhoa
Lisäksi Euroopan unionin asetuksen mukaan muovituotteissa ei saisi edes olla bambu- tai riisijauhoa.
EU:n muoviasetuksessa on lista aineista, joita elintarvikemuovi saa sisältää.
– Se on ikään kuin keittokirja, joka määrittelee, mistä aineista elintarvikemuovia saa valmistaa, Eviran ylitarkastaja Merja Virtanen sanoo.
Sallittujen listalla ovat muun muassa puujauho ja tärkkelys, mutta eivät esimerkiksi bambu- ja riisijauho.
Muovituotteissa jopa kahvinpuruja
Muoviasetus sisältää myös raja-arvot sille, miten paljon tuotteesta saa siirtyä ainesosia elintarvikkeeseen. Melamiinimuovista voi siirtyä elintarvikkeeseen formaldehydiä ja melamiinia.
– Bambujauhoa sisältävien muovituotteiden turvallisuutta ei ole välttämättä testattu. Tämän vuoksi ne voivat olla terveysriski, maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Elina Pahkala sanoo.
Pahkala kertoo, että EU-tasolla bambujauhoa sisältävistä tuotteista ovat pitäneet ääntä erityisesti saksalaiset. Heidän mukaansa muovituotteissa saatetaan käyttää täyteaineena jopa kahvinpuruja. Niitäkään ei muoviasetuksen listalta löydy, mutta kahvinpurujen käyttö on kuitenkin selvästi bambujauhoa harvinaisempaa.
Bambuastioita vedetty pois markkinoilta
Eviran ylitarkastaja Merja Virtanen kertoo, että muista EU-maista on tullut Suomeen useita ilmoituksia bambujauhoa sisältävistä muovituotteista, joissa melamiinin ja formaldehydin raja-arvot ovat ylittyneet. Tämän vuoksi myös Suomessa on vedetty pois markkinoilta esimerkiksi mukeja ja lasten aterinsettejä.
– Bambujauho ei ole ollut kovin puhdasta ja on ollut peräisin epämääräisistä lähteistä, Virtanen sanoo.
Bambujauho voi päästä muoviasetuksen hyväksyttyjen aineiden listalle, jos esimerkiksi joku tuotevalmistaja tekee asiasta hakemuksen Euroopan elintarvikeviranomaiselle EFSA:lle ja bambujauhosta tehdään riskiarvio. Tällä hetkellä tällaista arviota ei ole olemassa.
Eviran maahantuontisuositus on voimassa ainakin siihen saakka, kunnes Euroopan komissio antaa bambujauhoa ja muita muovituotteiden täyteaineita koskevan tiedonannon ensi keväänä.
Sekä Virtanen että Pahkala arvioivat, että komissio näyttää punaista valoa bambujauhon käytölle muovituotteissa.
– On varsin todennäköistä, että komissio ottaa kielteisen kannan bambu- ja riisijauhon sekä muiden kasvijauheiden käyttöön muovituotteissa, jos jauheita ei ole hyväksytty muoviasetuksen valmistusaineeksi, Pahkala sanoo.
– Bambua saa käyttää elintarvikemateriaalina, kun kyse on oikeista bambutuotteista. Näiden tuotteiden turvallisuus tutkitaan eri säädösten mukaan, eikä ongelmia ole juurikaan ilmennyt, Pahkala sanoo.
– Ongelmat liittyvät erityisesti bambujauhoa sisältävien muovituotteiden turvallisuuteen ja harhaanjohtaviin merkintöihin, Virtanen sanoo.
Komissio haluaisi mehupillejä ja muita kertakäyttöisiä muovituotteita koskevan lainsäädännön valmiiksi ennen ensi kevään eurovaaleja.
Muurari tuli pientilalleni, piippuja uusimaan. Naapuri muistutti, että pitää tarjota ryyppy muurarille, kun päästään lakikorkeuteen. Muuten muurari suuttuu ja muuraa piippuun lasilevyn. Se peittäisi piipun ja jättäisi savut sisälle. Entivanhaan muurareita oli vähän ja tarvetta paljon, joten heillä oli varaa vaatia kestitystä. Vasta pullon saatuaan muurari sitten pudottaisi tiilenpalan piipusta läpi.
Ei muurareita nykyäänkään liiaksi ole, joten pidin varmuuden vuoksi jaloviinapulloa tarjolla koko ajan. Parin tunnin työn jälkeen muurari, yksinyrittäjä sydämeltään, alkoi vaikuttaa yhä mukavammalta mieheltä. Hänellä oli omanarvontuntoa, mutta ei liiaksi. Päätin tarjota hänellekin naukun. Pitkään olimme hiljaa ja maistelimme, sitten muurari alkoi puhua.
”Sitä on miettinyt, että jos irtisanomista helpotetaan, niin pitäisi poistaa samalla karenssit työttömyysturvasta. Se tasaisi sen kilpailuasetelman.”
Tyhjensin jaloviinalasillisen huikalla ja vastasin: ”Ihan perkeleen nerokas ajatus.”
Työttömyysturvan karenssi tarkoittaa, että jos irtisanoudut itse työpaikastasi, et saa työttömyysturvaetuuksia määrättynä ajanjaksona. Muurarini sai minut tajuamaan, että työntekijän ei missään tapauksessa kannata irtisanoutua, vaan roikkua huonossakin työpaikassa, jossa hän tekee luultavasti työnsä huonosti, eikä kukaan ole tilanteeseen tyytyväinen. Mutta harvoin niin huonosti, että työnantaja saisi irtisanomisperustetta. Irtisanominen saattaa olla vaikeaa, mutta karenssi jos joku estää työmarkkinoiden joustavuutta.
Työntekijällä ei ole oikeuksia, vain velvollisuuksia.
Muurarille sopi vähän pidempikin tauko. Toisen snapsin kohdalla aloin miettiä, että vielä enemmän karenssit kertovat ihmiskuvasta, jonka varaan työttömyysturvajärjestelmämme rakentuu. Irtisanoutuminen omista syistään on siinä järjestelmässä merkki laiskuudesta ja taloudellisen edun tavoittelusta. Työntekijällä ei ole oikeuksia, vain velvollisuuksia. Entä jos hän olisikin hakeutumassa sopivampaan työpaikkaan, mutta sitä ei juuri nyt ole? Entä jos joku oikeasti haluaisikin tehdä töitä ja olla tuottava ja joustava, kunhan vähän aikaa saisi etsiä sitä ympäristöä ilman taloudellista tuhoa?
Mutta olisiko niin, että nykyään, nollakasvun aikana, pitäisi uskoa enemmän ihmiseen?
Eipä silti. Yhtälailla työmarkkinajärjestelmän tiukat irtisanomissäädökset kuvaavat sitä, kuinka systeemi ajattelee työnantajan olevan lähtökohtaisesti paha ja ilkeämielinen taho, joka irtisanoo aina kun voi. Vähän niin kuin järjestelmällämme olisi ahdistuneen vasemmistolaistaiteilijan aivot. Aika pelottavaa.
Mutta tietysti pahimpaan varautuvat lait ja säädökset olivat teollistuvassa patruuna-Suomessa ensin tarpeellisia: isolla rahalla todella oli valtaa ja työntekijät kouluttamattomia. Neuvotteluasetelma oli todella epäreilu. Sitten suotuisten ikäpyramidien, idänkaupan ja läntisen maailman vaurastumisen vuoksi tiukat ja yhä monimutkaistuvat säädökset olivat mahdollisia – niihin oli varaa. Mutta olisiko niin, että nykyään, nollakasvun aikana, pitäisi uskoa enemmän ihmiseen? Onko perustulokeskustelussa kaikuja nimenomaan siitä, että havaitsemme alitajuisesti, että meidän pitäisi vaalia ja kannustaa ihmisen kyvykkyyksiä, eikä pelotella häntä taloudellisen turvan menettämisellä?
Asenteella on taipumus tarttua.
Niin järjestelmien kuin meidän pulliaistenkin ihmiskuvalla on väliä. On väliä, uskommeko toisessa hyvyyteen tai siihen, että ihmiset voivat muuttua. Asenteella on taipumus tarttua. Muurari kuunteli puheenvuoroni kiltisti ja kysyi sitten, paljonko sopii merkitä työtunteja tältä päivältä. Vastasin, että ”laskuta niin paljon kuin on oikein ja kohtuullista”. Se on tapani kiertää taloudellisia neuvottelutilanteita, koska en ole hyvä puhumaan rahasta. Sen sijaan käytän tätä raamatullis-filosofista painostuskeinoa. Kuka kehtaa ylilaskuttaa uskovaista?
Menneitä bisnesneuvottelujani muistellessa voin todeta, että monikin, mutta en ole silti luopunut toivosta.
Muurari palasi viikkoa myöhemmin ja muisteli mutisemaan sen päivän työtunneista, että ”niin paljon kuin on oikein ja kohtuullista”… Sitä paitsi nykyään ei lasilevyjä muurailla, hän sanoi. Usein se on kuulemma nimenomaan asiakas, joka olisi valmis aloittamaan ryyppäämiseen vaikka heti – ja on yleensä jo aloittanutkin.
Siinä työmarkkina-asetelmassa selvinpäin oleva saattaa olla etulyöntiasemassa.
Salisburyn myrkkyiskussa Novitšok-hermomyrkylle altistunut poliisi Nick Bailey on antanut ensimmäisen haastattelun toipumisensa jälkeen. BBC:n haastattelussa Bailey kertoo kokemuksistaan.
Bailey sai myrkytyksen mentyään iskun kohteen, entisen venäläisagentin Sergei Skripalin asunnolle kahden kollegansa kanssa. Poliisit olivat pukeutuneet suojapukuihin, mutta siitä huolimatta Bailey altistui. Iskun tekijät olivat suihkuttaneet Novitšokia ulko-oven kahvaan.
Joitakin tunteja myöhemmin Bailey alkoi voida huonosti. Seuraavana päivänä olo heikkeni ja hänet vietiin kiireellä sairaalaan.
– Olin peloissani. Kehossani oli todella vaarallista ainetta. Tiesin, että kaksi muuta olivat saaneet erittäin vakavan myrkytyksen, 38-vuotias Bailey kertoo BBC:n haastattelussa.
– Se oli hirvittävää, olin hämilläni. En tiennyt mistä oli kyse, se oli todella, todella pelottavaa.
Edellisenä päivänä työpäivänsä jälkeen myrkkyä kulkeutui Baileyn mukana hänen asuntoonsa. Kaksilapsinen perhe ei ole tämän jälkeen voinut palata kotiinsa. Bailey kertoo perheen menettäneen myrkytyksen takia kotinsa ja irtaimistonsa.
Bailey ei tiedä miten hän pääsi altistumaan suojapuvusta huolimatta myrkylle. Hän pohtii haastattelussa ehkä muuttaneensa maskin asentoa ollessaan talossa. Sairaalassa poliisi joutui olemaan eristyksissä.
– Voileipää tuonut hoitaja oli täydessä suojapuvussa. Se oli todella hämmentävää.
Bailey pääsi sairaalasta kahden ja puolen viikon hoidon jälkeen. Fyysisesti hän kertoo kuntoutuneensa, mutta henkisiä arpia kokemus on jättänyt.
Myrkkypulloa vahingossa käsitellyt nainen kuoli
Salisburysta löydettiin etsinnöissä myöhemmin Novitšokia sisältänyt hajuvesipullo. Pullosta kädelleen ainetta ruiskuttanut nainen kuoli. Tutkijoiden mukaan pullossa ollut myrkky olisi riittänyt mahdollisesti tappamaan tuhat ihmistä.
Britannia epäilee kahta venäläismiestä myrkkyiskusta. Miehiä epäillään entisen venäläisagentin Sergei Skripalin, tämän tyttären Julian ja Baileyn murhayrityksistä Novitšok-hermomyrkyllä.
Venäjä on kiistänyt syytökset ja väittänyt, että miehet olivat lomamatkalla. Britanniassa epäillyt on asetettu syytteeseen. Tutkijaverkosto Bellingcat on kertonut selvittäneensä molempien henkilöllisyyden.
Brexit-äänestystä edeltävänä vuonna eli vuonna 2015 Irlannin passia haki runsaat 46 000 brittiä, mikä vastaa siihenastista keskiarvovuotta. Lukuun eivät sisälly pohjoisirlantilaiset, jotka saavat Irlannin passin niin halutessaan.
Passihakemusten määrä alkoi kivuta heti kesän 2016 brexit-äänestyksen jälkeen, eikä merkkejä tahdin hiipumisesta ole ollut, kertoo Irlannin senaatin brexit-komitean puheenjohtaja Neale Richmond BBC:lle ja CNN:lle. Lähetystö odottaa, että tästä vuodesta tulee sen kaikkien aikojen kiireisin.
Vuonna 2016 hakemusten määrä kipusi jo runsaaseen 63 000:een ja viime vuonna liki 81 000:een.
Tämän vuoden tammi-toukokuussa hakemuksia tuli jo lähes 45 000 eli yhtä paljon kuin vuonna 2015 yhteensä, Richmond kertoo.
Lisäksi tulevat passin automaattisesti saavat pohjoisirlantilaiset. Viime vuonna he jättivät yli 82 000 hakemusta, kun vuonna 2015 luku oli vajaat 54 000.
Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajasta on tulossa brexitin myötä EU:n ulkoraja. Vielä on avoinna, millaiset rajamuodollisuudet sinne tulee. Belleekin rajakylässä Pohjois-Irlannissa brexitin vastustajat ovat pystyttäneet tien viereen kyltin, jossa vastustetaan kovaa rajaa.Paul Mcerlane / EPA-EFE
Britannian on tarkoitus erota EU:sta ensi maaliskuussa. On myös mahdollista että ero tapahtuu ilman EU:n ja Britannian välistä sopimusta eron ehdoista. Tämä tarkoittaisi, että Britannialla ei olisi erityissuhdetta EU:n kanssa.
"Miljoonilla briteillä oikeus Irlannin passiin"
Irlannin Lontoon-lähetystö on myöntänyt brexit-äänestyksen jälkeen briteille jo yli 176 000 passia.
Britit ovat hakeneet passeja myös muista EU-maista, mutta Irlannin passin suosiota selittää maiden läheinen yhteys.
Britti voi saada Irlannin passin, jos hän on syntynyt Irlannissa tai jos hänen vanhempansa tai isovanhempansa ovat Irlannissa syntyneitä ja maan kansalaisia.
Richmondin mukaan passiin on oikeutettu ainakin joka kymmenes britti. Brittejä on runsaat 66 miljoonaa.
Suomessakin hakijamäärä moninkertaistui
Kymmenet tuhannet Irlannin passia hakeneet ovat sellaisia, joilla on taustansa vuoksi jo oikeus Irlannin kansalaisuuteen. Lisäksi Irlannin kansalaisuutta haki viime vuonna 529 muuta brittiä. Luku on pieni, mutta kymmenkertainen verrattuna brexit-äänestystä edeltävään aikaan.
Brittien kansalaisuushakemukset ovat lisääntyneet huimasti myös muissa EU-maissa, kertoo BBC.
BBC on saanut tiedot brittien kansalaisuushakemuksista 18 EU-maasta. Nämä maat myönsivät viime vuonna kansalaisuuden kaikkiaan yli 13 000 britille. Vuonna 2015 luku oli vain runsaat 1 800.
Saksan kansalaisuuden sai lähes 7 500 brittiä, kun brexit-äänestystä edeltävänä vuonna heitä oli 594.
Ranskassa määrä kasvoi 320:stä yli 1 500:aan, Ruotsissa 453:sta 1 203:een ja Suomessa 26:sta 147:ään.
Ruotsin parlamentin puhemies Andreas Norlén on nimittänyt pääministeriehdokkaaksi virkaa hoitaneen Stefan Löfvenin. Ruotsin yleisradioyhtiön SVT:n lähettämässä tiedotustilaisuudessa puhemies sanoi, että asiasta äänestetään joulukuun kolmantena päivänä.
Puhemies saa ehdottaa äänestystä neljä kertaa. Nyt kyseessä on toinen kerta. Ruotsin lain mukaan uudet vaalit on järjestettävä, jos puhemiehen pääministeriehdokas ei saa tukea äänestyksessä.
Norlénin mukaan olisi toivottavaa, että pääministerin nimi olisi tiedossa, ennen budjettiäänestystä joulukuun 12:ntena päivänä.
Puhemies sanoi, että hallitustunnustelijaksi nimitetty i keskustapuolueen puheenjohtaja Annie Lööf on löytänyt keskusteluissa useita vaihtoehtoja.
Puhemies Norlén ei ottanut kantaa Löfvenin mahdollisuuksiin voittaa äänestys.
– Voin kuvitella, että vaikea tilanne jatkuu.
Sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtaja Stefan Löfven on jo kerran epäonnistunut luottamusäänestyksessä. Myös Maltillisen kokoomuksen puheenjohtajan Ulf Kristersonin nimitys pääministeriksi on torjuttu aiemmin.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) myönsi hankkeeseen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille rajoittamislain mukaisen poikkeusluvan. Rakentaminen kestää kymmenisen vuotta, ja uudisrakentamisen investointikustannus on noin miljardi euroa.
Kyseessä on yksi Oulun seudun suurimmista rakentamishankkeista. Oulu saa uuden yliopistollisen sairaalan, koska sairaalan 50 vuotta vanhojen nykyisten kiinteistöjen kunto on huono, eivätkä tilat sovellu nykyaikaiseen erikoissairaanhoitoon.
OYS 2030 -hankkeen ohjelmajohtaja Kari Pekka Tampio kertoo, että purkamis- ja rakentamistyöt aloitetaan sairaalan pohjoispäästä, jossa on tällä hetkellä pysäköintilaitos sekä hallintorakennus. Korvaavia pysäköintipaikkoja on rakennettu sairaalan keskialueelle noin 200, lisäksi pysäköintipaikkoja on rakennettu helikopterin laskeutumisalueen viereiselle nurmikentälle.
Rakennus- ja purkutyöt eivät Tampion mukaan tule vaikuttamaan potilaiden hoitoon.
– Pohjoispäähän valmistuu sairaalan uudisosa vuonna 2022–2023. Siellä meillä on uusi paikka synnytyksille, päivystykselle ja leikkaustoiminnalla. Sinne tulee reilu 400 huonetta eli saamme merkittävän osan potilasvirrasta hoidettua uudisosassa.
Uuden sairaalan rakentamisesta koituvien kulujen, 1,6 miljardia euroa, kattamisesta vastaa ensin sairaanhoitopiiri. Sen rahat tulevat alueen kunnilta. Jos maakuntauudistus toteutuu, maksaminen siirtyy maakunnalle.
Tampio kertoo, että sairaalan uudistaminen on hyvin tarpeellista ja myös kiireellistä. Nykyinen kiinteistö on hänen mukaansa heikommassa kunnossa kuin muutama vuosi sitten arvioitiin.
– Nykyinen sairaala on sen teknisen elinkaaren päässä.
Alun perin uuden sairaalan suunniteltiin olevan valmis vuonna 2035. Tampio sanoo, että se olisi ollut aivan liian myöhään ottaen huomioon sairaalan tämän hetkinen kunto. Jotta nykyisen sairaalaan käyttöä oltaisiin voitu jatkaa, olisi sen kunnossapitoon jouduttu Tampion mukaan investoimaan todella paljon.
Näillä näkymin uuden sairaalan rakentaminen voidaan aloittaa jo ensi vuoden alussa. Kesällä 2018 päivitetty uusi suunnitelma tulee nopeuttamaan sairaalan valmistumista jopa kuudella vuodella ja ensimmäinen vaihe saataneen valmiiksi jo vuosien 2022–2023 aikana. Nykyinen sairaala tullaan purkamaan vuoteen 2027 mennessä.
Ralliautoilija Marcus Grönholm ei enää jaksa taistella rekisteröimänsä Black Friday -tuotemerkin takia
Kaksinkertainen rallin maailmanmestari Marcus Grönholmrekisteröi Black Friday -tuotemerkin perheyritykselleen vuonna 2011. Hän yritti sittemmin kieltokirjein estää muita yrityksiä käyttämästä nimeä. "Nykyään suhtaudun leppoisammin. Tilanne on mikä on," hän sanoo nyt.
Britannialle tiiviimpi EU-suhde kuin Norjalle?
Theresa May ja Jean-Claude Juncker.Sean Gallup / Getty Images
EU:n ja Britannian laatima poliittinen julistus niiden tulevasta suhteesta on huomattavan avokätinen Britannialle. Sille tarjotaan jopa mahdollisuutta osallistua EU:n huippukokouksiin ja ministerineuvostojen istuntoihin. Vaikka erodiili vaikuttaa Britannian voitolta, se repii Britannian osia erilleen toisistaan.
Talouskriisin murjoma Ateena nousi Euroopan innovaatiopääkaupungiksi
Ateenan kaupungin innovaatiokeskus tarjoaa toimintaa kaikenikäisille.Ateenan kaupunginarkisto
Euroopan komissio valitsi Ateenan tänä vuonna Euroopan innovaatiopääkaupungiksi. Tapasimme talouskriisistä toipuvassa Ateenassa yrittäjiä, joiden ideat tekevät kaupungista paremman paikan elää. Esimerkiksi Konstantinos Laliotis kehittää sovellusta, joka auttaa liikuntarajoitteisia henkilöitä löytämään esteettömiä kulkureittejä.
Suomessa on huutava työvoimapula, mutta työnantajilla on ennakkoluuloja maahanmuuttajista
Kotileipomo A-L Sorsan työntekijöitä tekemässä karjalanpiirakoita marraskuussa 2018.Annika Martikainen / Yle
Liperiläinen Kotileipomo Sorsa palkkasi filippiiniläisen Jelina Kartosen kymmenen vuotta sitten, kun leipomotyö ei kelvannut suomalaisille. Nyt töissä on kuutta eri kansalaisuutta. Ulkomaalaisten työllistymisen esteenä on useimmiten työantajien ennakkoluulot, vaikka Suomessa on huutava työvoimapula tietyillä aloilla. Niitä kohdataan myös Lassila & Tikanojalla, jonka asiakkaat pelkäävät, ettei ulkomaalaistaustainen työntekijä pärjää kohteessa.
Lapset pääsevät tänään kurkistamaan, mitä aikuiset tekevät kaiket päivät
Lapsi mukaan töihin -päivä lähentää perheenjäseniä ja tarjoaa heille yhteisiä kokemuksia.Derrick Frilund / Yle
Tänään vietetään valtakunnallista Lapsi mukaan töihin -päivää, jonka tarkoituksena on tutustuttaa lapset vanhempiensa tai muun läheisen aikuisen arkeen. Mukaan on ilmoittautunut liki 800 työpaikkaa, kuten useita virastoja, ministeriöitä ja kuntia.
Lapissa lumisateita – etelässä poutaa
Yle
Yöllä lännessä ja maan keskivaiheilla esiintyy monin paikoin jäätävää sumua, mikä heikentää ajokeliä. Sumua tai sumupilveä on aamulla laajalla alueella ja koko maassa on pakkasta. Yle meteorologin Kerttu Kotakorven mukaan päivän aikana Lapissa tulee lumisateita. Runsaimmat sadekertymät painottuvat Käsivarren Lappiin ja sielläkin tunturialueille. Muualla Lapissa lunta sataa paikoin joitakin senttimetrejä. Etelässä on poutaa ja päivä on koko maassa tuulinen. Lue lisää Ylen sääsivulta.
Themistoklis Vokalis silittää kokonaan puusta tehdyn polkupyörän satulaa Ateenan ydinkeskustassa sijaitsevassa liikkeessä.
– Tässä on yksi tekninen innovaatio, jolla voi ylpeillä. Valmistamme polkupyörät kreikkalaisesta puusta tehtaassa Ateenan ulkopuolella, ja niillä on kysyntää aina Suomessa asti.
Vokalis myy ja vuokraa pyöriä ateenalaisille ja tekee samalla pyöräilykulttuuria tunnetummaksi kaupungissa, jossa ei ole nimeksikään pyöräteitä.
– Haluan luoda pyöräilijöitä, en vain kaupata polkupyöriä.
Puinen polkupyörä voisi olla Themistoklis Vokalisin mielestä Ateenan innovaatiosymboli.Sara Saure
Puupyöriä myyvä liike sijaitsee historiallisella mutta hylätyllä Plateia Theatroun alueella, joka on ollut pitkään narkomaanien ja ihmiskaupan keskittymä.
Myymälä on yksi tiloista, joita on avattu naapuruston autioihin huoneistoihin kaupungin tuella. Liikkeenpitäjät tekevät yhteistyötä lähiön käsityöläisten kanssa. Tiloissa toteutetaan myös kokeilukulttuuria ja järjestetään kaikenikäisille avoimia seminaareja ja työpajoja.
– Synnytämme naapuruston uudelleen ja palautamme sen kaupungille. Ympäri Ateenaa on tällä hetkellä tekeillä monia hankkeita, jotka tuovat ihmisiä lähemmäs toisiaan ja kaupunkia, Themistoklis Vokalis selittää.
Euroopan komissio valitsi Ateenan tänä vuonna Euroopan innovaatiopääkaupungiksi.
Ateenan kaupungin innovaatiokeskus tarjoaa toimintaa kaikenikäisille.Ateenan kaupunginarkisto
Eräs Ateenan palkitsemisen kriteereistä oli Vokalisin mukaan se, että kaupunkilaiset löysivät innovaatioiden avulla tehokkaita keinoja toimia viime vuosien taloudellisessa ja sosiaalisessa kriisissä.
– Ateenalaiset paiskautuivat pois mukavuusalueeltaan ja joutuivat käyttämään enemmän aivoja ja mielikuvitusta siihen, mitä vastaisuudessa tekevät.
Uutta suuntaa tarvittiinkin, sillä moneen muuhun Kreikan kaupunkiin verrattuna kriisi koetteli Ateenaa voimakkaammin. Väkivaltaisten mielenosoitusten vuoksi Ateena oli tuon tuosta liekeissä eikä houkutellut kävijöitä. Kaupunkiin tultiin korkeintaan päiväksi.
Nyt tilanne on toinen.
– Innovaatioiden ytimessä on ihminen, me ateenalaiset, jotka luomme kaupunkiin suotuisan ilmapiirin. Ilman sitä yksikään lentokenttä- tai satamasijoitus ei lähde lentoon, Themistoklis Vokalis sanoo.
Nettisovelluksista apua liikuntarajoitteisille
Pientä startup-yritystä vetävä Konstantinos Laliotis sai Ateenan parantamiseen tähtäävän idean seuratessaan kävelykaduilla vaivalloisesti eteneviä pyörätuolipotilaita ja lastenrattaiden työntäjiä.
Hän huomasi, että esteitä on kaikkialla ja tulistui.
Laliotisin nettisovelluksia tekevä yritys on nyt osa kaupunkisuunnittelua. Yritys kartoittaa teiden ja jalankulkuväylien kuntoa, kirjaa ylös kaupunkilaisten huomautuksia laittomasta parkkeerauksesta rampeille ja ehdottaa reitityksiä liikuntarajoitteisille henkilöille.
Kaupunkisuunnittelija Konstantinos Laliotis toivoisi kävelykaduille pyörätuoleja varten luistamatonta asfalttia.Sara Saure
Metropolin kartoittaminen ei ole helppoa.
– Vaikka olisin kuinka hyvä kaupunkisuunnittelija, en voi tietää, miltä liikkuminen invalidista tuntuu. Teemmekin kartoitusta kentällä yhdessä liikuntarajoitteisten henkilöiden kanssa ja hankimme heiltä palautetta sovelluksistamme, Laliotis kertoo.
– Innovaatiot ovat pieniä tekoja, joilla on suuri vaikutus. Omalla panoksellani haluan kaikkien ymmärtävän, että Ateenan on muututtava, jotta liikuntarajoitteisilla henkilöillä on kaupungissa esteetön kulku.
Mutkatonta arki ei ole vielä muillekaan kaupunkilaisille.
Ateenan kohentaminen on lähtenyt liikkeelle ensisijaisesti keskusta-alueelta, ja laitakaupungin lähiöiden asukkaat valittavat vandalismista, puutteellisesta valaistuksesta ja puhtaanapidosta sekä olemattomasta poliisivartioinnista.
Konstantinos Laliotis luottaa siihen, että nyt käynnistynyt yliopistojen, julkisen puolen ja yritysten innovaatioyhteistyö voi saada aikaan tuloksia myös lähiöiden ongelmiin.
Ruokakaupan tuotoilla ruokaa köyhille
Kreikkalaisia ruokatuotteita myyvä Melina Taprantzi ajattelee, että innovaatioilla on myös sosiaalisia ulottuvuuksia.
Taprantzin yritys kuuluu voittoa tavoittelemattomaan ketjuun, jonka ideana on myydä kaikkein yksinkertaisinta, aitoa kreikkalaista ruokaa.
– Tilaamme tuotteet talouskriisin vuoksi ahtaalle joutuneilta pienyrittäjiltä. Elintarvikkeiden myyntivoitolla ostamme ruokaa maan kolmelle miljoonalle köyhyysrajan alapuolella elävälle ihmiselle.
Melina Taprantzin liikkeen voitoilla hankitaan ruokaa varattomille ihmisille.Sara Saure
Myymälässä Kipselin kaupunginosassa on vilkasta, kun ohikulkijat poikkeavat hankkimaan hunajaa, oliivituotteita ja pikkusuolaista.
Liike on osa vasta-avattua innovaatiokeskusta, jossa toimii myös palvelupisteitä pakolaisille ja siirtolaisille. Onnistuneet ohjelmat pakolaisten integroimiseksi yhteiskuntaan ovat eräs Ateenan valintaperusteista innovaatiopääkaupungiksi, kertoo Taprantzi.
Hän on tyytyväinen liikkeensä alkutaipaleeseen, vaikka yrityksen ajattelumallia on myös epäilty.
– Kreikkalaisille liiketoiminta yhteisön hyväksi on vielä uusi toimintatapa. Olemme ensimmäisiä Kreikassa.
Melina Taprantzi uskoo, että maa ei tarvitse tällä hetkellä niinkään teknologiaa kuin yhteiskunnan korjaamista sisältäpäin.
Ansaitsiko Ateena sitten tulla valituksi Euroopan innovaatiopääkaupungiksi?
– Ateenaa ei palkittu hammaspyörän keksimisestä vaan siitä, että olemme matkalla nollista sankareiksi, "from zero to hero". Monessa kilpailussa Ateena ja Kreikka ovat epätodennäköinen voittaja, mutta kun kilvan musta hevonen on kampeamassa suosta, on tärkeää tukea yritystä, Taprantzi luonnehtii.
Kreikassa on noussut kohu paikallisoikeuden tuomittua siivoojana työskennelleen naisen kymmeneksi vuodeksi vankeuteen, koska tämä oli huijannut koulutustasostaan työnantajalleen.
53-vuotias nainen oli työskennellyt 15 vuotta siivojana julkisen puolen päiväkodissa, kunnes vuonna 2014 kävi ilmi, että hän oli muokkaillut peruskoulun päättötodistustaan.
Nainen oli väärentänyt todistukseen käyneensä peruskoulua kuusi vuotta, mikä auttoi häntä saamaan työpaikan siivoojana päiväkodissa. Todellisuudessa nainen oli lopettanut koulun viiden vuoden jälkeen.
Paikallisoikeus tuomitsi siivoojan kavalluksesta.
Kreikassa ei ollut vielä 30-40 vuotta sitten lainkaan poikkeuksellista, että köyhyyden vuoksi moni lapsi joutui jättämään koulunsa kesken erityisesti maan syrjäseuduilla.
Kreikan vanhin ihmisoikeusjärjestö Hellenic League for Human Rights (HLHR) pitää tuomiota äärimmäisen epäinhimillisenä. Järjestön mukaan tapaus on jälleen uusi osoitus siitä, että Kreikan oikeusjärjestelmässä on vakavia ongelmia.
Kreikan korkeimman oikeuden syyttäjän on määrä käydä läpi alueellisen oikeuden perustelut tuomiolle ensi viikolla.
Tampereen ja Porin välisellä rautatiellä lisääntynyt hiililiikenne huolestuttaa ratavarren asukkaita. Asukkaiden Liikennevirastolle tekemät valitukset hiilijunien aiheuttamista häiriöistä ovat kasvaneet moninkertaisesti.
Ulvilalaisen Marianne Kojon talo on aivan radan lähellä. Tontti rajoittuu rautatiehen. Ovelta on nelisenkymmentä askelta kiskoihin.
– Aika huonosti yhteiselo sujuu. Talo nitisee ja natisee liitoksistaan kuin olisi maanjäristys. Voi vain kuvitella, mitä tärinä tekee kiinteistön rakenteille ja asumismukavuudelle. Ei naurata, Kojo kuvailee hiilijunan aiheuttamaa tärinää.
Kivihiilijunat ovat laillista terrorismia. Marianne Kojo
Marianne Kojo on asunut junaradan pielessä vuodesta 1994 lähtien. Rata on alkanut haitata hänen elämäänsä vasta runsas vuosi sitten, kun kiskoilla alkoi kulkea Porin satamaan Tahkoluotoon kivihiiltä kuljettavia normaaleja tavara- ja matkustajunia raskaampia junia.
Hänen laskujensa mukaan junia menee tällä hetkellä 5-6 vuorokaudessa, kun alun perin asukkaille oli kerrottu, että määrä olisi yksi päivällä ja yksi yöllä.
Ratavarren asukkaat ovat suivaantuneet Porin satamaan kulkevien hiilijunien aiheuttamasta tärinästä.Katja Halinen / Yle
– Kivihiilijunat ovat laillista terrorismia. Vähemmän painoa, vähemmän junia, niin kaikilla säilyy mielenterveys ja talot ehijnä, Kojo sanoo.
Liikennevirasto on mitannut hiilijunien aiheuttamaa tärinää Kokemäen ja Porin välillä 28 rakennuksessa radan lähellä. Ulvilassa neljässä mitatussa asuintalossa häiriöiden suositusarvot ylittyivät kaksinkertaisesti.
– Jos tärinä ylittää tietyn tason, talon rakenteet voivat kärsiä ja tästä voi syntyä taloudellista vahinkoa. Yhdessäkään mittauksessa tällainen taso ei ole ylittynyt, sanoo melu- ja tärinäasiantuntija Erkki Poikolainen Liikennevirastosta.
Liikennevirastossa on kuitenkin ymmärretty radan läheisyydessä asuvien huoli. Virasto pohtii, että johonkin kohtaan rataa asetetaan nopeusrajoitus ja tämän jälkeen tehdään uusia tärinämittauksia.
Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) sanoo, että yksittäistä vastausta ministeriön ongelmiin ei pysty antamaan. Helsingin Sanomat kertoi torstaina, että ministeriön lainvalmistelu on sekaisin, ja lisäksi virkamiehet kärsivät uupumuksesta ja huonosta johtamisesta eikä ylitöistä makseta.
– Työtyytyväisyysbarometri tehdään vuosittain. Sieltä täytyy lähteä etsimään selitystä, mikä on tilanne. Uskoakseni löytyy kritiikkiä, että asiat eivät ole parhaimmalla mahdollisella tavalla, Pirkko Mattila kommentoi Yle Radio 1:n Ykkösaamussa perjantaina.
– Kaikki viestit eivät välttämättä kantaudu 6. kerrokseen, Mattila jatkoi.
Mattila myös totesi, että ministeriöön on patoutunut töitä hallituskausi toisensa jälkeen.
Työtyytyväisyysbarometri tehdään vuosittain. Sieltä täytyy lähteä etsimään selitystä, mikä on tilanne. sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.)
Pitkän juristiuran ministeriössä tehnyt Pia-Liisa Heliö kertoi Yle Radio 1:n Ykkösaamussa suorasanaisesti oman näkemyksensä ministeriön tilanteesta. Heliö korostaa, ettei hän halua lyödä ketään, vaan ilmaista syvän huolensa tilanteesta: sosiaali- ja terveysministeriö kun on ministeriö, jossa tehdään monen kansalaisen arkeen vaikuttavaa lainsäädäntöä.
– Kaikkein kauheinta on kiire. Lainsäädännön valmistelujonossa on ollut jopa vuosikymmeniä tärkeitä lakihankkeita.
Kokeneita valmistelijoita sitoo sote-uudistus
Yksi tällaisista on esimerkiksi ihmisten liikkumavapauden rajoittaminen tai muiden pakkotoimien kohteeksi joutuminen sosiaali- ja terveydenhuollossa.
– Vuonna 1993 tulin ministeriöön, ja muistaakseni 1995 tehtiin ensimmäinen selvitys tilanteesta. Vieläkään lakia ei ole. Yksi yritys oli, mutta se kaatui eduskunnassa nimenomaan perustuslaillisiin kysymyksiin eli lainvalmistelijoilla ei ole riittävästi aikaa ja osaamista, Heliö kuvailee.
Heliö myös sanoo, että sosiaali- ja terveysministeriöstä on jäänyt tai jäämässä pois paljon kokeineita lainvalmistelijoita ja sote-uudistukseen on sidottu paljon valmistelijoita. Se taas on Heliön mukaan johtanut siihen, että nuoria, kokemattomia juristeja laitetaan valmistelemaan isoja lakihankkeita, välttämättä ilman suurempaa kokemusta lainvalmistelusta.
Yksi kesällä ministeriön jättänyt juristi sanoi, että ihan oksetti kun taas aloitti korjaamaan samaa asiaa uudestaan. pitkän juristiuran ministeriössä tehnyt Pia-Liisa Heliö
Tavatonta ei ole ollut sekään, että juristit ovat joutuneet palaamaan tekemään jotain sellaista asiaa, joista he ovat aiemmin yrittäneet sanoa, ettei asia toimi näin.
– Meitä juristeja ei uskota johtoportaassa, kun jotain asiaa ei voida toteuttaa. Yksi kesällä ministeriön jättänyt juristi sanoi, että ihan oksetti kun taas aloitti korjaamaan samaa asiaa uudestaan, Heliö kommentoi.
Heliö oli sosiaali- ja terveysministeriössä parikymmentä vuotta töissä. Toukokuussa hän jäi eläkkeelle tietosuojajuristin tehtävästä.
Autoilun päästöt ja niiden vähentäminen ovat viime aikoina puhuttaneet paljon. Torstaina kerrottiin, että Suomen autoala ja valtio ovat solmineet vapaaehtoisen sopimuksen liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.
Green Deal -ilmastosopimus on yksi keino, jolla pyritään vähentämään liikenteen päästöt puoleen vuoteen 2030 mennessä. VTT:n johtava tutkija Juhani Laurikko toteaa tavoitteen olevan kova ja edellyttävän monia isoja muutoksia, mutta siihen pääseminen on mahdollista.
Aamu-tv:ssä perjantaina vieraillut Laurikko katsoo ilmanlaadun ja ilmastopolitiikan menevän sekaisin dieselautoista puhuttaessa. Mielikuva dieselistä on muuttunut nopeasti viime vuosina.
Dieselautojen päästöt ovat puhuttaneet varsinkin Keski-Euroopassa, jossa dieselautojen käytölle on asetettu paikoin rajoituksia. Esimerkiksi Saksassa hallitus on ilmaissut haluavansa vanhat dieselautot vaihtoon tai korjattavaksi.
Dieselillä myös hyvät puolensa
Miksi suhtautuminen dieseliin on muuttunut näin nopeasti?
– Se on paljolti sen syytä, että autotehtaat mokasivat. Ne eivät tehneet autoja kuten olisi pitänyt tehdä, ja autojen typenoksidipäästöt ovat olleet korkeampia mitä saisi olla, Laurikko sanoo.
– Kun tavoitellaan pieniä hiilipäästöjä, silloin dieselmoottori on hyvä vaihtoehto. Se on energiatehokas, mutta siinä on vaikeasti puhdistettavat pakokaasut. Jos puhdistamista ei tehdä huolellisesti, silloin pilataan ilmanlaatua, Laurikko totesi aamu-tv:ssä
Esimerkiksi Saksassa suurten kaupunkien ilmanlaatu voi olla huono, kun Suomessa samaa ongelmaa ei juuri ole. Dieselillä on myös etuja: se on hyötysuhteeltaan parempaa kuin bensiini.
– Dieselin selkeä etu on aina polttoainetalous. Tulevaisuutta kun ajatellaan, dieselmoottorille on helpompi valmistaa uusiutuvia polttoaineita bensiiniin verrattuna, Laurikko katsoo.
Henkilöautojen polttoaineena dieselin suosio on jo lähtenyt laskuun. Laurikko muistuttaa, että raskas liikenne kulkee diselillä, eikä sille ole vaihtoehtoja näköpiirissä.
– Tulemme näkemään liikenteessä dieselillä kulkevia kuorma- ja linja-autoja vielä kymmeniä vuosia, vaikka henkilöautot olisivat sähköisiä.
Huono varastoitavuus sähkön ongelma
Laurikko ennakoi sähkön tulevaisuudessa nousevan tärkeimmäksi liikenteen energialähteeksi. Öljyn johtava asema on näivettänyt eri energianlähteiden välistä kilpailua.
– Sähkön ongelma on huono varastoitavuus. Akku on heikko kohta, ei ole sitä luokkaa mitä haluttaisiin ja hinta on kova. Tarvittaisiin varastoinnin kehitystä edelleen. Kaasu ja uusiutuvat polttoaineet ovat vaihtoehtoja, joita voidaan ottaa nopeammin käyttöön. Näin saadaan vaihtoehtoja sille väliajalle, kunnes saamme akun, joka on riittävän hyvä ja halpa, Laurikko toteaa.
Laurikko arvelee sähkön nousemisen valta-asemaan Suomen henkilöautoliikenteessä kestävän lähemmäs parikymmentä vuotta. Hän ei usko sähköautojen yleistymisen täysin laajassa mittakaavassa olevan mahdollista nykyisellä akkuteknologialla, sillä akkuihin tarvittavat raaka-aineet uhkaisivat silloin loppua.
Autoala on puhunut autokannan uudistamisen puolesta. Laurikko toteaa, että yli 15 vuotta vanhat autot kannattaisi romuttaa sen sijaan, että ne ajetaan loppuun. Syynä on vanhimpien autojen iso ero polttoaineen kulutuksessa ja päästöissä uudempiin autoihin verrattuna.
Miten paljon painaa 25 000 kirjaa? Helsinkiläinen divarinpitäjä Elmeri Vehkala tietää sen tarkalleen: 13,5 tonnia. Sen verran hän on roudannut kirjallisuutta varastoonsa. Kolmelta ihmiseltä meni urakassa neljä tuntia.
Vehkala osti viime viikon lopulla WSOY:n arkistosta poikkeuksellisen ison määrän kirjoja, erän, johon kuuluu niteitä 140 vuoden ajalta. Kaupat divarinpitäjä teki viime viikolla ja tavara saapui tänään: 787 laatikollista kirjoja.
– Taivaankappaleet järjestyivät oikeaan asentoon. Me teimme tarjouksen, joka hyväksyttiin, Vehkala sanoo.
Sitä, millä summalla kirjat vaihtoivat omistajaa, mies ei paljasta, mutta kuvailee hintaa kohtuulliseksi.
Varaston aarteet tulivat tarjolle, kun WSOY päätti siivota arkistonsa. Yle kertoi viime marraskuussa, että kustantajan varastoon oli ehtinyt kertyä 330 000 kirjaa viimeisen 140 vuoden aikana.
WSOY:n asiantuntijaryhmä kartoitti, mikä osuus sisällöstä on antikvaarisesti arvokasta. Vehkala kertoo ostaneensa juuri tämän osan.
Elmeri Vehkalan ostamasta erästä löytyy muun muassa Nikolai Ognjevin Kostja Rjabtsevin päiväkirja.Ilkka Klemola / Yle
Joukossa Hitleriä, keittokirjoja ja helmiä
Sen, mitä laatikoista paljastuu, divaristi tietää vain suunnilleen.
– Siellä on kaikkea laidasta laitaan, myös hämärää pienpainatetta, kirjoja Suomen suvuista, uskonnosta, nimikkeitä Hitleristä keittokirjoihin. Erän voima on siinä, että kukaan ei tiedä.
Vaikka tavara ei Vehkalan mukaan ole välttämättä kauttaaltaan täyttä timanttia, hän uskoo, että joukosta löytyy todella harvinaisia kirjoja, joita hänkään ei asiantuntijana ole koskaan nähnyt.
– Olen yrittänyt olla miettimättä, mitä todella arvokasta WSOY on julkaissut muinaisina vuosina.
– Siellä on kaikkea laidasta laitaan, myös hämärää pienpainatetta, kirjoja Suomen suvuista, uskonnosta, nimikkeitä Hitleristä keittokirjoihin. Erän voima on siinä, että kukaan ei tiedä, Elmeri Vehkala kuvailee ostamiaan niteitä.Ilkka Klemola / Yle
Kirjat päätyvät myyntiin
Omaan käyttöön niteet eivät päädy. Vehkalalla on pääkaupunkiseudulla kolme liikettä eli antikvariaatit Punainen, Vihreä ja Oranssi planeetta, joista Yle on aiemmin uutisoinut, sekä useampi nettikauppa.
– Me löydämme kaikille ihanille kirjoille hyvän kodin. Me olemme juuri se taho, joka saa antikvaarisen kirjallisuuden parhaiten eteenpäin kuluttajille. Osa saattaa myydä hitaasti, mutta jokaisesta päästään eroon, Vehkala uskoo.
Minkään kulttuurisankarin viittaa mies ei suostu asettelemaan hartioilleen.
– Antikvariaattien tarkoitus on myydä. Usein lyödään leima, että teemme vain kulttuurityötä, että emme olisi oikeita kauppoja, mutta ala on pääkaupunkiseudulla elinvoimainen.
Eilen Vehkala päivitti FB-sivuilleen, että toteutunut kauppa on “lihaksi tullut penkomisunelma Alan Mysteerin äärellä.” Tänään ei enää malttaisi antaa haastatteluakaan.
– Lasken sekunteja, että pääsen availemaan laatikoita, hän sanoo.
Elmeri Vehkala ja tuore ostos: 787 kirjalaatikkoa, joiden sisältö on vielä hämärän peitossa.Ilkka Klemola / Yle
