Lokakuun alusta lähtien suomalaisille on tulossa mahdollisuus hakea sähköistä ja jopa ilmaista viisumia Pietariin ja Leningradin alueelle.

Varmistusta sähköisten viisumeiden maiden listasta odotetaan vielä, mutta toteutuessaan sähköinen viisumi helpottaisi suomalaisten matkailua. Ulkoministeriön konsulipäällikkö Pasi Tuominen kertoo Radio Suomen Päivän haastattelussa, ettei Venäjä suinkaan ole kehityksessä yksin - vastaavanlainen sähköinen viisumi on käytössä jo useissa muissa maissa.

– Venäjä on mukana samassa kehityksessä kuin monet muutkin maat: pyritään eroon viisumitarrasta, jonka sijaan otetaan käyttöön sähköisiä viisumeja. Esimerkiksi Australia on käyttänyt tätä pitkään ja Intiassa, Kazakstanissa, Keniassa ja Emiraateissa tämä on käytössä myös, Tuominen kertoo.

Sähköinen viisumi helpottaisi suomalaisten matkustamista - sikäli kuin Suomi on mukana niiden maiden joukossa, joita sähköinen viisumi koskee.

– Venäjän presidentti on antanut pari viikkoa sitten ukaasin, jossa todetaan että tarkempia määräyksiä tästä vielä annetaan. Yksi olennainen tarkempi määräys on, mitä maita tämä uudistus koskee. Olemme sellaisessa käsityksessä, että tämä tulisi koskemaan myös Suomea, mutta sitä ei ole vielä vahvistettu, konsulipäällikkö Tuominen kertoo.

Mitä viisumi mahdollistaa?

Viisumi koskisi rajoitettua oleskelua Pietarin ja Leningradin alueella enimmillään kahdeksan päivän ajan. Käytännön yksityiskohtia viisumisuunnitelmasta puuttuu vielä.

– Sähköinen viisumi yleisellä tasolla helpottaa viisumipäätöksen tekemistä, kun passiasiakirjoja ei välttämättä tarvitse liikutella, ja helpottaa ja nopeuttaa viisuminhakuprosessia, Tuominen kuvailee.

Kun Venäjä höllentää viisumiin liittyviä vaatimuksia, ollaan niitä kiristämässä Suomessa. Suomi alkaa syyskuun alusta vaatia viisumiin samat liitteet kuin muutkin EU-maat. Venäläisturistien ja omatoimimatkailijoiden on toimitettava palkkatietonsa, mahdolliset kiinteistöomistuksensa sekä matkasuunnitelmansa, kun he hakevat viisumia Suomeen.

Ulkoministeriön konsulipäällikkö Pasi Tuominen kertoo, että kyseessä on Schengen-sopimuksen mukainen uudistus.

– Noudatamme Schengenin yhteisiä vaatimuksia, olemme lykänneet niiden käyttöönottoa ajankohtaan, jolloin se vähiten vaikuttaa venäläisturisteihin. Venäläisten ei myöskään ole vaikea toimittaa näitä asiakirjoja, Tuominen sanoo.

Koko haastattelu Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-50199383

Lue myös:

Pietariin ja Viipuriin saa syksyllä ilmaisen sähköisen viisumin – Ei vielä päätöstä, koskeeko myös suomalaisia

Viisumin hakeminen Suomeen muuttuu: venäläisten on jatkossa todistettava varallisuutensa ja matkareittinsä

Aatu Itkosen sormet pyörittelevät tottuneesti korttipakan kortteja.

– Vedä mikä tahansa kortti, hän kehottaa.

Kortti on herttanelonen, tosin sitä ei taikurille paljasteta. Itkonen pyytää työntämään kortin takaisin pakkaan ja alkaa sekoittamaan kortteja jälleen. Samalla hän jutustelee rennosti Malagan lomastaan, jolta on palannut aiemmin samaisena päivänä.

– Olin ajatellut ottavani aurinkoa päivät pitkät, mutta jaksoin maata paikallani puoli tuntia. Olen huono pysymään aloillani.

Sitten hänen kätensä pysähtyvät.

– Mikä korttisi olikaan?

Aatu Itkonen ei tosin jää odottelemaan vastausta, vaan kääntää pakan päällimmäisen kortin ympäri. Se on – mikä muukaan kuin – herttanelonen.

18-vuotiaan kasvoille leviää tietäväinen virne. Vaikka temppu tulee jo selkärangasta, yleisön hämmästys ilahduttaa yhä viiden vuoden keikkailun jälkeenkin.

Pian Aatu Itkosen yksi haave toteutuu, kun hänen oma taikaohjelmansa alkaa ensi vuonna Yle TV 2:ssa.

Keikkoja syntymäpäiväjuhlista baareihin

13-vuotiaana Aatu Itkonen halusi kurkistaa taikatemppujen kulisseihin ja alkoi perehtyä siihen, miten temppuja tehdään.

Salaisuuksien ratkomisesta syttyi taikuutta ja viihdealaa kohtaan kiinnostuksen kipinä, joka palaa edelleen. Hän alkoi esittää silmänkääntötemppuja sukulaisilleen, ja vastaanotto oli ihaileva.

Yläkoulu oli juuri alkamassa, kun Itkonen ryhtyi viemään mainosjulisteita kauppojen ilmoitustauluille. Niissä mainostettiin nuoren taikurin osaamista.

– Koulupäivien jälkeen soitin eri yrityksiin, joiden numerot olin listannut paperille. Monessa paikassa hämmästeltiin, että soitin heille itse, eikä esimerkiksi äitini minun puolestani. En saanut luuria korvaani kertaakaan, Itkonen muistelee hymyillen.

Ensimmäisen keikkansa Itkonen sai sovittua Kotkaan lasten syntymäpäiväjuhlille.

– Esiinnyin autotallissa noin kymmenelle alakoululaiselle. Pari korttitemppua esitin, enkä hirveästi puhua pukahtanut. Mutta siitä kaikki lähti, Itkonen nauraa.

Pari vuotta ensimmäisen keikkansa jälkeen häntä alettiin pyytää esiintymään baareissa ja ravintoloissa. Keikat olivat myöhään illalla.

– Jälkeenpäin mietittynä on kummallista, että minut on edes päästetty niihin paikkoihin papereita kysymättä. Esityksen jälkeen humaltunut naisporukka saattoi tulla pyytämään minua muovaamaan ilmapalloista ties mitä, tai halailemaan ja liu’uttamaan kättä selkää pitkin alas.

Itkonen ajatteli, että hänen tuli vain hyväksyä asia osaksi esiintyjän työtä. Nyt hän on sitä mieltä, etteivät baarit ole oikea paikka nuorelle viihdyttäjälle, etenkään myöhään illalla.

– Vaikka itse olen pyrkinyt suhtautumaan tapauksiin huumorilla, tiedän, että joillekin ne saattaisivat olisivat liikaa.

Viihdyttäjän leima

Tänä syksynä Aatu Itkonen aloittaa kolmannen ja samalla viimeisen vuotensa audiovisuaalisen viestinnän opiskelijana Tampereella. Kouvolassa yläkoulunsa käynyttä Itkosta siirtyminen uuteen kouluun jännitti.

– Yläkoulussa sain välillä kuulla käytävillä huutelua, kuten “ai sinäkö olet joku taikurijätkä, näytä homo temppu”. Ne kommentit jäivät takaraivoon, enkä kovin oma-aloitteisesti halunnut kertoa uusille tutuille siitä, mitä teen.

Ensimmäisenä päivänä ammattiopistossa luokkalaisia oli pyydetty kertomaan, miten heidän kesälomansa oli sujunut. Itkonen sanoi katsoneensa elokuvia, ottaneensa rennosti ja uineensa.

– Todellisuudessa olin tehnyt läpi kesän keikkoja. Kai pelkäsin vaikuttavani tyrkyltä, jos puhun avoimesti urastani.

Itkosen huoli muiden suhtautumisesta osoittautui kuitenkin aiheettomaksi.

– Osaamiseni on käännetty positiiviseksi asiaksi ja koko ryhmän eduksi. Jos tarvitsemme harjoitusta varten jonkun kameran eteen, minut valitaan hommaan, koska olen siinä luonteva.

Aatu Itkonen on huomannut, että tämä takuuvarman viihdyttäjän leima kulkee hänen mukanaan, halusi hän sitä tai ei.

– Jos lähdemme kavereiden kanssa ulos, välillä heiltä tulee pyyntö näyttää korttitemppu. Jotkut minulle tuntemattomat myös tunnistavat minut kadulla, hän sanoo.

Lavalla show’ta vetää pirskahteleva ja energinen nuori mies – se Aatu, joka on myös tuttu Itkosen sosiaalisen median tileiltä. Arjessa hän kuitenkin pyrkii tasapainoon parhaansa mukaan.

– Esityksen aikana pääsen mahtavaan flow-tilaan, mutta sieltä on kuitenkin tultava alas ja muistettava rentoutua.

Juuri aikatauluttamisen tärkeys on korostunut Itkosen elämässä kevytyrittäjyyden myötä.

– Jo nuorena ymmärsin, etten voi heittää keikkoja miltei puoliltaöin, jos seuraavana aamuna on koulu alkaa kahdeksalta. Koulu on minulle ykkösprioriteetti, Itkonen sanoo.

Vuodet ovat kasvattaneet

18-vuotiasta Aatu Itkosta voi jo kutsua viihdealan konkariksi. Kuluneiden viiden vuoden aikana Itkonen on ehtinyt tehdä jo ainakin 200 taikurin keikkaa, eikä kömmähdyksiltä ole vältytty.

– Muutamaan otteeseen jokin piilotettu esine on kesken taikatempun vilahtanut näkyviin tai temppu on muuten mennyt pieleen 500 ihmisen edessä. On ollut hienoa nähdä, että yleisökin osaa suhtautua näihin tapauksiin huumorilla stereotyyppisen tomaattien heittelyn sijaan, Itkonen naurahtaa.

Juuri mokat ja niistä yli pääseminen ovat olleet hänelle tärkeitä oppimisen paikkoja.

– Olen saanut huimasti itsevarmuutta esiintyä. Ensimmäisillä keikoillani en juurikaan puhunut, mutta nyt olen oppinut viihdyttämään ja pitämään show’ta yllä.

Tapahtumien takahuoneista hän on myös löytänyt niin uusia tuttavuuksia kuin yhteistyökumppaneitakin. Heihin kuuluvat muun muassa artisti Aleksanteri Hakaniemi sekä tubettaja Herbalisti, jonka kanssa hän alkaa kouluttaa yrityksissä muun muassa sosiaalisen median käyttöä ja hyödyntämistä bisnesmielessä.

Myös yleisön palaute, niin hyvä kuin huono, on kasvattanut.

– Haluan kannustaa viihdealalle pyrkiviä nuoria luottamaan omaan tekemiseensä ja jättävän herjat omaan arvoonsa. Nöyrällä asenteella ja kunnioituksella rakentavaa kritiikkiä kohtaan pääsee pitkälle.

Uusia tuulia

Aatu Itkosen seuraaviin suuriin projekteihin kuuluu Aatun Mysteerit -taikaohjelman vetäminen Ylen Galaxi-ohjelmassa kahdeksan jakson verran. Sarja pyörähtää käyntiin ensi vuoden puolella.

– Haaveilen isosta juontajan pestistä, ja tämä on hieno mahdollisuus sitä tavoitellessani.

Parin viime vuoden aikana Aatu Itkonen onkin ryhtynyt laajentamaan repertuaariaan ja pyristelemään irti pelkän taikurin imagosta.

– Taloudellisesti en ole voinut toteuttaa sellaisia temppuja, joita tiedän yleisön minulta toivovan. Koin paineita siitä, että minun piti koko ajan uudistua. Koska se ei ollut mahdollista, minun täytyi miettiä mitä muuta voisin tehdä.

Sitten Itkonen sai sosiaalisen median puolella viestin, jossa häntä pyydettiin tapahtumajuontajaksi.

– Otin tarjouksen kokeilumielessä vastaan ja huomasin, että juontaminen oli juuri se minun juttuni ja uusi urasuuntaus, jollaista olin etsinyt. Se on myös tällä hetkellä keikkailuni painopiste.

Urahaaveita

Kameran eteen tai taakse työllistyminen on media-alalle ensi vuonna valmistuvan Aatu Itkosen toiveissa. Keikkailua hän ei kuitenkaan ole hylkäämässä.

– Tällä hetkellä minulla on kova motivaatio tehdä tätä työtä, ja kysyntää riittää. Poissuljettua ei ole sekään, että vetäisin suuremman luokan taikashow’n jossakin. Haluaisin oppia illuusioiden tekemistä, sillä ne kiehtovat minua.

Tämän hetken parhaaksi tempukseen hän nimeää giljotiinin, joka sekin on omanlaisensa illuusio.

– Goljotiinin väliin laitetaan käsi. Kun terä lyödään alas, käsi pysyy vahingoittumattomana – mahdollisesti, sanoo Aatu Itkonen ja väläyttää tuon saman, tietävän hymyn.

Teksti: Mari Uusivirta

Kerran tubettaja Miisa Rotola-Pukkilalle kävi vahinko. Hän käytti Youtube-videollaan kosmetiikkatuotetta, jota oli testattu eläimillä. Rotola-Pukkila ei olisi käyttänyt tuotetta, jos olisi tiennyt sen olevan eläimillä testattu, mutta nyt hän erehtyi. Seuraajat sen sijaan huomasivat virheen heti.

– Tuli kommentteja, että hei Miisa, sinä sanoit, ettet käytä eläimillä testattua kosmetiikkaa ja nyt käytit, Rotola-Pukkila kertoo.

Kuuden vuoden Youtube-uran aikana Rotola-Pukkila on saanut huomata, että hänen seuraajansa ovat todella tarkkoja. Esimerkiksi ilmastonmuutos- ja ympäristöasioissa tubettaja ei saa lipsua hetkeksikään. Nuoret seuraajat ovat valveutuneita ja huomauttavat välittömästi, jos Rotola-Pukkila esimerkiksi heittää videolla ruokaa roskiin tai ei kierrätä.

Rotola-Pukkila varoo tekemästä videoilla kovin suuria päätöksiä tai elämänmuutoksia, koska seuraajat huomaavat, jos hän ei pysy päätöksissään. Ja katsojien muisti on pitkä. Rotola-Pukkila on saattanut esimerkiksi todeta videolla sivulauseessa, ettei ole koskaan käynyt tietyssä paikassa, minkä jälkeen seuraajat ovat muistuttaneet monta vuotta vanhasta vierailusta.

– Ihmettelen, miten hyvä muisti ihmisillä on, Rotola-Pukkila sanoo.

Luottamus on somevaikuttajan valuuttaa

Seuraajien luottamuksen säilyttäminen on Rotola-Pukkilalle tärkeää. Luottamus on somevaikuttajalle koko brändin kulmakivi.

Rotola-Pukkila on yksi Suomen seuratuimmista Youtube-tähdistä. Hän vloggaa nimellä mmiisas ja hänellä on liki 390 000 tilaajaa Youtubessa ja noin 430 000 seuraajaa Instagramissa. Lisäksi tekee poikaystävänsä tubettaja Tomas Grekovin kanssa podcastia Parisuhdekriisi. Podcastissa he puhuvat avoimesti suhteestaan ja muun muassa Rotola-Pukkilan paniikkihäiriöstä.

24-vuotias tubettaja kertoo olleensa tarkka siitä, että hänen henkilöbrändinsä on pysynyt luotettavana alusta asti. Rotola-Pukkila on julkaissut sisältöä säännöllisesti jo kuuden vuoden ajan ja toiminut omien arvojensa ja puheidensa mukaisesti. Hän ei esimerkiksi käytä alkoholia, mitä yliopisto-opiskelu tai gaalaillat eivät ole muuttaneet.

– Luulen, että johdonmukaisuus on suosioni salaisuus.

Vastuunkantoa sisällöistä lisää se, että monet Rotola-Pukkilan seuraajista ovat nuoria. Hän haluaa toimia seuraajilleen esimerkkinä, eikä asiallista käytöstä tarvitse teeskennellä somessa tai sen ulkopuolella.

– Olen tosi tunnollinen ja vastuullinen tyyppi. En käytä päihteitä tai rumaa kieltä, joten sellaisia ei tarvitse miettiä.

Somevaikuttajat myyvät tuotteita, mutta eivät aina mitä tahansa

Kun puhutaan tubettajien ja somevaikuttajien vastuullisuudesta, yleensä ensimmäisenä tulee puheeksi markkinointi ja sen läpinäkyvyys. Tubettajat joutuvat miettimään sisältöjensä eettisyyttä myös monelta muulta kannalta, kertoo Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun väitöskirjatutkija Hanna Reinikainen.

– Seuraajat ovat hyvin nuoria, joten kaikessa sisällössä vastuullisuus ja esimerkiksi faktojen tarkistaminen on tärkeää, Reinikainen sanoo.

Vastuun mukana tulee myös omasta jaksamisesta huolehtiminen ja ulkopuolisten paineiden kestäminen esimerkiksi sen suhteen, mitä elämästään jakaa. Jos tubettaja saa elantonsa sisältöjen tekemisestä, kuuluu tekemiseen myös kaupallisia paineita.

Reinikainen tekee väitöskirjaa kaupallisista sisällöistä tubettajien videoilla ja on perehtynyt jo useamman vuoden ajan tubettajien ja yleisön väliseen suhteeseen. Yleisölle tubettaja voi tuntua jopa yhtä läheiseltä kuin perheenjäsen, mikä voimistaa kaupallisen suosituksen voimakkuutta.

Reinikaisen näkemyksen mukaan suomalaiset vaikuttajat ovat vastuullisia.

– Varsinkin ne tubettajat, jotka ovat tubettajaverkostojen listoilla. Heidän kanssaan käydään läpi, miten yhteistöitä tulee merkata. Näen, että useimmat tubettajat kantavat vastuuta nuorista yleisöstään, Reinikainen sanoo.

Moni vaikuttaja on kertonut, että heidän nuoret seuraajansa kertovat yksityisviestein vaikeistakin elämäntilanteista, kuten kiusaamisesta. Vastuunsa tuntevat vaikuttajat pyrkivät ohjaamaan seuraajan puhumaan asiasta luotettavalle ihmiselle, opettajalle tai vanhemmalle.

Myös vähemmän ammattimaisesti somesisältöä tekevien vaikuttajien toiminnan Reinikainen näkee olevan suhteellisen vastuullista. Hän uskoo tämän johtuvan siitä, että uudet sisällöntuottajat ottavat mallia tunnetuilta vaikuttajilta.

– Somessa voi törmätä ehkä hutilointiin tai siihen, että vaikuttajalla on ollut pyrkimys tehdä oikein, muttei ole ajatellut asiaa loppuun asti, Reinikainen sanoo.

Tubettaminen on yhä useammalle ammatti

Tubealan toiminta on Rotola-Pukkilan mukaan ammattimaistunut vuosien varrella. Samalla käytännöt ovat menneet vastuullisempaan suuntaan.

Esimerkiksi Kilpailu- ja kuluttajaviraston uudet kaupallisen sisällön merkitsemisohjeet ovat Rotola-Pukkilasta erittäin hyvät. Videolla kaupallisesta yhteistyöstä kerrotaan nyt neljällä eri tavalla, sekä kirjallisesti että suullisesti.

– Alkuun uusista ohjeista ehkä jopa närkästyttiin alalla, mutta nyt on tajuttu, että totta kai pitää olla niin läpinäkyvä kuin mahdollista. Etenkin nuorille katsojille täytyy olla selvää, jos vaikuttaja on saanut videosta palkkion, Rotola-Pukkila sanoo.

Hän noudattaa työssään KKV:n linjausta ja lisäksi vaikuttajien toimintaa valvoo alan itsesääntelyelin Mainonnan eettinen neuvosto.

Videoiden kuvaaminen ja editointi usein yksinäistä puuhaa. Siksi hän pallottelee työhön liittyviä asioita ja vastuullisuuspohdintoja paljon samalla alalla olevan poikaystävänsä kanssa. Rotola-Pukkila kuuluu Splay Suomi -vaikuttajaverkostoon, jonka ammattilaiset osaavat neuvoa tarvittaessa.

Katsojat kantelevat somevaikuttajista markkinoinnin eettiselle neuvostolle

Yleisön valppaus näkyy Mainonnan eettiseen neuvostoon tulleiden lausuntopyyntöjen määrässä. Reinikainen kertoo, että somevaikuttajien markkinoinnin tunnistettavuudesta on tehty tämän vuoden kesäkuuhun mennessä 12 kantelua, mikä on yhtä paljon kuin koko viime vuoden aikana. Vuonna 2017 lausuntopyyntöjä aiheesta tehtiin kolme.

– Tämä ei tarkoita, että piilomainonta olisi lisääntynyt, vaan kertoo siitä, että yleisöt ovat tarkkoja, Reinikainen sanoo.

Monessa tapauksessa vaikuttajan ja tämän verkoston mielestä mainonta on merkitty riittävällä tavalla, mutta neuvosto on ollut eri mieltä. Osa vaikuttajista on kokenut lausuntopyyntöjen olevan kiusaamista. Alan sisällä käydäänkin paljon keskustelua aiheesta.

Esimerkiksi PING Helsinki -verkosto on julkaissut oman eettisen koodiston, jonka voivat allekirjoittaa niin vaikuttajat kuin mainostajat. Digitaalista mainontaa edistävä IAB Finland -järjestö on myös julkaissut oman vaikuttajamarkinoinnin oppaansa.

Reinikainen muistuttaa, että lainsäädäntö ja ohjeistukset kohdistuvat ennenkaikkea mainostajaan, joka tekee vaikuttajan kanssa yhteistyötä. Silti mahdollinen rike henkilöityy usein vaikuttajaan. Vaikuttajat ovat Reinikaisen mukaan hyvin perillä sääntelystä ja toimintatavoista.

– Ohjeistuksissa on edelleen rajatapauksia, jotka mietityttävät vaikuttajia. Se kertoo mielestäni siitä, että heillä on halu toimia oikein.

“Vähättelin alkuun vaikutustani”, Mmiisas sanoo

Entä onko Rotola-Pukkila tehnyt urallaan mitään isoja mokia? Kysymys saa hänet naurahtamaan. Samaa kysytään usein.

– Onneksi ei tule mieleen mitään, mitä katuisin. Sisältö on toki kehittynyt, ja itse olen kasvanut. Se kuuluu tähän matkaan.

Näin vuonna 2019 tubettajien vaikutusvalta on jo itsestään selvää kaikille. Rotola-Pukkilakin tietää olevansa merkittävä mielipidevaikuttaja, vaikka sen sisäistämisessä meni aikaa.

– Vähättelin vaikutustani aika paljon alkuun, hän sanoo.

Suosion merkitys iski tajuntaan muiden ihmisten puheiden ja median tekemien juttujen kautta. Pikkuhiljaa Rotola-Pukkila on tajunnut, että on tavallaan media itsekin siinä missä radiokanava tai sanomalehti.

Somejulkkis pitää huolta yksityisyydestään

Johdonmukaisuuden lisäksi Rotola-Pukkilalla on muutama tärkeä vastuullisuusperiaate.

Ensiksi: hän haluaa olla kunnioittava seuraajia kohtaan, eikä siksi esimerkiksi naureskele heidän kommenteilleen. Toiseksi: hän pyrkii olemaan suvaitsevainen ja oikeudenmukainen kaikenlaisia ihmisiä kohtaan. Kolmanneksi: hän haluaa suojella läheisiään julkisuudelta. Siksi esimerkiksi perheenjäsenet pysyvät videoilla pääosin näkymättömissä.

Perheen suojelu on välillä vaikeaa, sillä seuraajat haluavat tietää idolistaan mahdollisimman paljon. Esimerkiksi tämän vuoden katsotuimpiin videoihin kuuluvat videot nimeltä "Mikset ikinä puhu sun siskosta" ja "Vain 'opettajan lapsi' jutut", joissa Rotola-Pukkila puhuu vähän perheestään.

– Tuntuu, että ihmiset tietävät minusta jo nyt niin paljon, että haluan piirtää jonkun rajan, Rotola-Pukkila sanoo.

Hän varoo myös tarkkaan loukkaamasta läheisiään videoilla. Aina kertoessaan esimerkiksi muistoja perheestä tai kouluajoista hän tarkistaa perheeltä tai kavereilta viestillä, ettei jutun kertominen haittaa. Vaikkei tarina edes olisi mitenkään ihmeellinen.

Miisa Rotola-Pukkila on mukana Ylen Pointti-tapahtumassa, jossa hän keskustelee päätoimittajien ja tubettajien kanssa tubettajan ja median vastuusta päälavalla kello 13.

Voit katsoa Pointti tapahtumaa suorana tästä linkistä Yle Areenasta.

Juttua varten on lisäksi haastateltu vaikuttajatoimisto Trootin communications manager Inka Ikosta.

Elokuun ensimmäisenä lauantaina Keravan- ja Vantaanjoki täyttyvät jo 22. kertaa kaljakellujista.

Mikko Kiuru on yksi koko tapahtuman alullepanijoista. Vuodesta toiseen puhutaan roskaamisesta.

– Onhan sitä roskaa siellä, ei siitä pääse mihinkään. Mutta kyllä sitä liioitellaankin. Juttu lähtee paisumaan sosiaalisessa mediassa muutaman typeryksen takia.

Nyt Kiuru yrittää suitsia siivottomuuksia kehittelemällään Roastpaatilla. Sen matkassa seilaava koomikko puuttuu roskaamiseen roastaamalla roskaajaa. Roastaaminen on komediaperinne Yhdysvalloista, ja siinä yleensä julkisuuden henkilöä hiillostetaan ilkkumalla hänelle.

– Idea Roastpaatista syntyi viime vuoden kellunnan jälkeen, vastavetona roskaamiselle ja myös roskan määrän liioittelulle. Yritämme nyt huumorin keinoin saada ihmiset tajuamaan, että roskaaminen ei ole hauskaa, ja hauskaa voi pitää roskaamatta, Kiuru miettii.

Vuosien varrella ei Kiurun mukaan ole ollut järjestyshäiriöitä, kukaan ei ole hukkunut – tapahtuma on ollut sellainen jollaiseksi sitä toivottiin: hyvän mielen tapahtuma. Vain roskaaminen on rikkana rokassa, ja se pitäisi saada loppumaan, sanoo Kiuru.

"Kauniit saavat roskata, vain rumia syytetään"

Antto Terras puolestaan on tuo Roastpaatin matkassa lipuva koomikko ja roast master.

– Ei siellä lähdetä ketään syyttelemään, ellei sitten ole ruma ihminen. Niitähän minä ilman muuta vähän... Kaunis ihminen, hän saa roskata, Terras veistelee pilke silmäkulmassaan.

Hän puuttuu roskaamiseen roastaamalla roskaajaa armottomasti.

– Jokaisen pitäisi ymmärtää, että Keravanjoki on Suomen arvokkain norppa- ja sinivalasvesistö. Ja jotta se säilyisi myös tuleville sukupolville, niin aika paljon on muna-aukkoja etenkin Tikkurilan seudulla, linnustosta puhuakseni, huumorimies pohdiskelee vakavasta asiassa.

Terras kertoo, miten roskaamista on yritetty estää niin uhkailulla, säännöstelyllä kuin suosittelullakin, mutta mikään ei ole toiminut.

– Itä-Uudenmaan poliisi ja Vantaan kaupunki minut ovat yhteistyössä tänne töihin ottaneet, että auttaisin sanansäilällä ihmisiä ymmärtämään, ettei kakka kuulu maanomistajan pellolle, eikä merialueeseen, vaan mukaanotettavaksi ja roskikseen laitettavaksi. Päivystän paikalla ja huudan roskaajalle PÖÖÖÖP!

Roskasoturit roskia vastaan

Keravalaisen puutarhan nurmikolla on meneillään kenraaliharjoitukset. Riina Haapakoski siinä soutaa ja simuloi kaljatölkkien nostamista vedestä ja niiden laittamista isoon mustaan jätesäkkiin. Lauantaina roskapaatti on tositoimissa.

Roskakellujat lastaavat paattiinsa paitsi jätesäkkejä, myös vettä, kylmää olutta ja pikkupurtavaa.

Sotkusta viime vuonna suivaantunut kellujaryhmä lipuu pitkin Vantaan- ja Keravanjokia ja noukkii roskat kyytiinsä. Idea lähti aiempien kaljakelluntojen some-jälkipyykistä.

– Meillä on kaksi isompaa päälaivaa ja pienempiä kumiveneitä, joilla kauhomme menemään virran mukana ja keräämme roskia jätesäkkeihin, kertoo järvenpääläinen Pekka Kääriäinen.

Hän on kaljakellunnassa toista kertaa ja on noviisi roskapaattikollegaansa Jenna Kivivirtaan verrattuna, jolle kokemus on jo neljäs.

– Yleensä joelle mennään puolen päivän aikaan, ja iltaan mennessä roskaa on jo päässyt kertymään, uima-altaita ja muuta roinaa. Kyllä se vähän alkaisi itseänikin nakertaa, jos asuisin joen rannalla, pohtii Kivivirta.

Toisaalta – joenvarren lapsiperheissä vähänkäytetyt kumiveneet ja uima-altaat on kerätty ilolla omiin leikkeihin. Poliisi puolestaan kertoo sakottavansa jätöksistä ja roskaamisesta kiinni jääviä.

Itä-Uudenmaan poliisi muistuttaa Facebook-sivuillaan, että rikoslain mukaan roskaamisesta voidaan kirjoittaa 80 euron rikesakko ja tapauksia tutkitaan ympäristörikkomuksina. Maksimirangaistus ympäristörikkomuksesta on enintään puoli vuotta vankeutta.

Jutun otsikkoa on muokattu 2.8.2019. kello 18:49. Vantaanjoki on vaihdettu Keravanjoeksi.

Lue myös:

Päättymätön kiista roskista varjostaa kaljakelluntaa – "40 000 euroa ei ole pikkuraha"

Heinäkuu oli yhtä lämmin tai ehkä jopa lämpimämpi kuin mitatun historian lämpimin kuukausi, kertoo Maailman ilmatieteen järjestö (WMO). Tiedot käyvät ilmi WMO:n ja EU:n Copernicuksen ilmastonmuutospalvelun laskelmista, WMO kertoo sivuillaan.

Alustavien laskelmien mukaan heinäkuun 29 ensimmäistä päivää ovat samalla tasolla tai jopa ”marginaalisesti” lämpimämpiä kuin vuoden 2016 heinäkuussa, joka on kaikkien aikojen lämpimin kuukausi.

Uuden ennätyksen vahvistumista saadaan odottaa maanantaille, jolloin valmistuu lopullinen analyysi aiheesta, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Tiedot ovat merkittäviä, sillä WMO:n mukaan vuoden 2016 lukuihin vaikutti voimakkaasti El Niño -sääilmiö. Tänä vuonna El Niño ei ole vaikuttanut lämpötiloihin yhtä voimakkaasti kuin kolme vuotta sitten, järjestö kertoo.

– Olemme nähneet, kuinka ennätykset ovat rikkoutuneet Intian Delhistä Alaskan Anchorageen. Jos emme tee ilmastonmuutokselle jotain nyt, nämä äärimmäiset sääilmiöt ovat vain jäävuoren huippu. Ja todellakin, tämä jäävuori sulaa nopeasti, sanoi YK:n pääsihteeri António Guterres WMO:n tiedotteen mukaan tietojen julkaisutilanteessa.

Guterres sanoi tämän tarkoittavan myös sitä, että kuluneet viisi vuotta saattavat olla mitatun historian lämpimimmät.

Kulunut vuosi ollut lämmin

Tiedot perustuvat paitsi mittauksiin sääasemilla maan pinnalla myös satelliittien tallentamaan dataan.

Tänä vuonna jokainen kuukausi on päässyt neljän kuumimman joukkoon, jos niitä vertaillaan aiempiin samoihin kuukausiin. BBC kirjoittaa. Useat eri tahot ovat vahvistaneet, että tämän vuoden kesäkuu oli kuumin koskaan mitattu kesäkuu.

Vaikka tutkijat eivät voi suoraan yhdistää korkeita lukuja ilmastonmuutokseen, moni tutkija on sitä mieltä, että ihmisen toiminnasta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt lisäävät lämpimien ajanjaksojen ja uusien lämpöennätysten todennäköisyyttä, kirjoittaa BBC.

Lue myös:

Lämpöennätykset paukkuivat taas ympäri Eurooppaa – lukemat alkoivat jo nelosella

”Arktinen lämpöaalto” iski maailman pohjoisimpaan vakituisen asutuksen paikkaan

Ovatko superhelteet uusi normaali? Viisi kysymystä ja vastausta yhä kuumemmista helleaalloista

Oletukset sinkkuudesta ja ihmisyydestä laajemminkin tuntuvat rakentuvan melko suppean yhteiskunnallisen käsityksen kautta. Siltä usein tuntuu. Käyn tässä nyt läpi viihdyttävimpiä tokaisuja vuosien varrelta.

Sä oot niin vapaa ja voit tehdä ihan mitä haluat, koska haluat. Niin. Tämä on yksi sanalla sanoen raivostuttavimpia väitteitä, joita olen saanut vuosien varrella parisuhteessa olevilta kuulla. Kyllä, elän yksin, mutta maksan laskuni, tiskaan tiskini, suren suruni, hakkaan päätäni seinään kun joku ei onnistu, raivoan, huudan, riitelenkin. En asu tyhjiössä, vaan elämääni täyttävät lukuisat läheiset ihmiset, joiden kanssa on myös välillä vaikeaa kommunikoida. Ihan samalla tavalla kuin vaikkapa puolison tai lastenkin kanssa. Olen vapaa päättämään tietyistä asioista yksin, mutta ei, en ole vapaa elämän realiteeteista.

Siellä Tinderissä on varmaan niin jännää, saanko swaipata. Jokaisen parisuhteessa olevan suurin kiinnostuksen kohde tuntuu nykyään olevan sovellusdeittailu, tutuimmalta nimitykseltään tinderöinti. “Onpa jännää.” Voin noin kymmenen Tinder-kauden perusteella (myös muita vastaavia sovelluksia kokeilleena) kertoa, että ei muuten ole. Ainakaan jännää. Tinder voi olla ihan yhtä hyvä satunnainen keino löytää elämänkumppani kuin sekin, että lähtee baariin tai ylipäätään astuu kotiovestaan ulos. Todennäköisyysprosentti ei kokemusteni pohjalta kasva juuri suuremmaksi ainakaan ihmisellä, joka ei näe parisuhteessa statuksellista itseisarvoa. Ihan kiva sovellus, muttei käänteentekevä tai erikoinen.

Varmaan mahtavaa bilettää joka viikonloppu! Niin. Olen elämässäni viimeisten 10 vuoden aikana bilettänyt paljon. Sekä parisuhteessa ollessani että sinkkuna. Mitä lähemmäksi kolmeakymppiä iällisesti olen tullut, sitä väsyttävämmäksi ja itseääntoistavammaksi tiuhatahtinen bailaaminen kuitenkin on muuttunut. Kynnys bailaamiseen voi toki olla sinkulla matalampi, mutta ihan samalla tavalla sitä sinkkunakin kasvaa aikuiseksi, vanhenee ja kärsii koko ajan pahemmista krapuloista. Joka sunnuntainen pizza-limsa-morkkis -yhdistelmä menettää useimpien elämässä hohtonsa jossain vaiheessa.

Tuollaista tuo vielä on, mutta toista se on sitten kun saat lapsia. Mutta sähän et varmaan halua niitä. Niin, millaista. En usko, että lapsettomien elämä on kokonaisuudessaan yhtään sen “helpompaa” kuin lapsellistenkaan. Ja mitä noin ylipäätään on “helppo elämä”? Eiköhän meillä kaikilla ole omat ristimme kannettavina. Kaikista väsynein olen siihen oletukseen, että kaltaiseni itsenäinen, uraansa panostava feministisinkku ei voi haluta lapsia. Tämän täytyy liittyä hyvin kapeaan käsitykseen äitiydestä. Ihan kuin äitiys olisi vain tietynlaisia tai tietynlaisessa elämäntilanteessa eläviä ihmisiä varten varsinkaan vuonna 2019.

Ilona Koivisto on Ylen Metropoli-toimituksen verkkotuottaja, feministi ja sinkkuuden kokemusasiantuntija.

Aiheesta voi keskustella 2.8. klo 16.00 asti.

Lue myös:

Ilona Koivisto: Ei sulle mikään kelpaa, ikisinkku!

Ilona Koivisto: Sinkkuus pakottaa pärjäämään ilman ympärivuorokautista olkapäätä

Janne Saarikiven kolumni: Romanttinen rakkaus on aikamme yleisin uskonto, mutta onko se totta?

Maan hallituksen ja Uudenmaan kuntien yhteistyö näyttää takkuavan jo ennen ensimmäistäkään sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta koskevaa tapaamista. Uudellemaalle on tarkoitus valmistella muusta maasta poikkeava erillinen sote-ratkaisu.

Sosiaali- ja terveysministeriö on kutsunut Uudenmaan 26 kunnan ja kaupungin virka- ja luottamusmiesjohtoa keskustelutilaisuuteen, jolla Uuttamaata koskevan erillisratkaisun selvittäminen on tarkoitus saada liikkeelle.

Kunnille osoitettu keskustelutilaisuus pidetään sosiaali- jaterveysministeriön kutsusta 16. elokuuta. Samana päivänä on myös Helsingin juhlaviikkojen avajaistapahtuma.

Sote-palaverin päivämäärä ei sovi pormestarille

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (Kok.) arvostelee Helsingin Sanomissa ankarasti palaverin ajankohtaa, koska samana päivänä torvet soivat Helsingin juhlaviikkojen kunniaksi ja suuriin noin tuhat henkilöä kokoaviin juhlaviikkojen avajaisiin, osallistuu koko Helsingin kaupungin johto.

Sosiaali- ja terveysministeriössä ei innostuta Vapaavuoren ajatuksesta siirtää tilaisuus toiseen ajankohtaan Helsingin johdon kiireiden vuoksi.

Ministeriön ylijohtajan Kirsi Varhilan mukaan tilaisuutta järjestettäessä on keskitytty valtioneuvoston ja erityisesti pääministerin kalenteriin.

– Meillä ei ole mahdollisuutta siirtää tuota ajankohtaa johtuen siitä, että sitä on sovitettu pääministerin ja muiden ministerien kalentereihin eli ajankohtaa on soviteltu täällä valtioneuvoston päässä, Varhila sanoo.

Ministeriö: Helsingin kokoisesta organisaatiosta pitäisi löytyä edustaja juhlista huolimatta

Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila totetaa, että Helsingin kokoisesta organisaatiosta pitäisi löytyä edustaja kyseiseen iltapäivätilaisuuteen siitä huolimatta, että samalle päivälle osuu nyt myös juhlaviikon avajaistapahtuma.

Varhila kertoo, että muista mukaan kutsutuista tahoista ei ole moitittu kyseistä ajankohtaa.

– Muista kunnista tai kutsutuista tahoista ei ole tullut tietoa, että ajankohta olisi huono, Varhila sanoo.

Hallitusohjelman mukaan Uudenmaan erillisratkaisua haetaan hyvässä yhteistyössä kuntien kanssa.

Vapaavuori luonnehti Helsingin Sanomissa Uudenmaan erillisratkaisun valmistelun lähteneen nyt huonosti liikkeelle.

– En nyt lähtisi tuohon luonnehdintaan mukaan, Varhila naurahtaa.

"Tilaisuuden luonnetta liioitellaan, jos tämä vie pohjan yhteistyöltä"

Varhilan mielestä kuun puolivälissä pidettävän tilaisuuden luonnetta liioitellaan, jos päivämäärästä syntynyt kärhämä on viemässä pohjaa kuntien, virkamiesjohdon ja maan hallituksen hyvältä yhtyeistyöltä erillisratkaisun valmistelussa.

Ministeriön mukaan kyseessä on informatiivinen tilaisuus, jossa ei tehdä mitään päätöksiä. Varhila korostaa, että Helsingillä on varmasti useita tilaisuuksia esittää omia näkemyksiään.

– Ei tämä ole ainut tilaisuus, jossa näitä asioita käsitellään. Tämä ei nyt ole mitenkään ainutlaatuinen tilaisuus, Varhila sanoo.

Varhilan mukaan tahtotila on, että erillisselvityksessä edetään hyvässä yhteistyössä.

– Muiltakaan kunnilta ei kysytty kuulemistilaisuuden päivämäärän sopivuudesta, Varhila selventää.

Lue lisää:

Pääkaupunkiseudun sote-kapina kiihtyy: Ministeriö käynnistämässä erillisselvityksen – "Kompasteluista opittava, että on tehtävä yhteistyötä"

Nokialaisen nuorisotilan ovella työntekijöitä kohtasi surullinen näky viime keväänä. Kallis elektroniikka oli rikki, lasinsirpaleita oli kaikkialla, sotkun päälle oli tyhjennetty jauhesammutin.

Vähän tämän jälkeen Nokian uuden pääkirjaston työmaalla 300 neliön lattiavalu oli pilalla. Tuoreen valun päällä oli kävelty ja lattian pintaa rikottu lekalla.

Sitten jäähallilta katosi autoja. Kesän alussa päiväkotien ja koulujen ikkunoita rikottiin, omenapuu sahattiin poikki ja sähköjohto katkaistiin. Nokian Uutisten mukaan tekijät olivat valvontakamerakuvien perusteella vain 10–15-vuotiaita.

Viime viikolla perheenäiti tuli lasten kanssa suositulle uimarannalle, missä bajamaja sisältöineen oli vieritetty rannalle. Uimaranta piti sulkea keskellä hellejaksoa ja rannan hiekat vaihtaa.

Viime viikonloppuna Nokian keskusurheilukentän uuteen katsomoon oli potkittu reikä ja siellä oli sytytetty nuotio. Puinen katsomo olisi voinut roihahtaa kunnolla liekkeihin.

Timo Osmonen saa idean

Kun ihmiset ovat vaikeuksissa, nokialaiset ovat usean vuoden ajan ottaneet yhteyttä yksinhuoltajaisä Timo Osmoseen, 47.

Niin nytkin. Timo Osmonen alkoi keväällä miettiä, mikä avuksi ilkivaltaan ja kiusaamiseen, josta niin moni kärsi paikkakunnalla.

– Sain tosi paljon yhteydenottoja vanhemmilta, olisiko minun mahdollista auttaa. Mietin asiaa kaksi viikkoa, miten tämän saisi tehtyä.

Lopulta Osmonen sai idean, jota kehiteltiin muiden nokialaisten kanssa. Jos nuorille esiteltäisiin, mitä kaikkea järkevää paikkakunnalla voi harrastaa, typerä käyttäytyminen voisi loppua.

– Jos saisi edes yhden tai kaksi pois siitä ringistä, joka tekee pahuuksia. Se olisi aina voitto. Jos jonkun kaksivuotiaan pyörä viedään ja heitetään ojaan tai jokeen, se kertoo ilkeydestä. Näitä tekevillä on paha olla.

Stop tykkänään -tapahtuma

Osmonen ja muut talkoolaiset päättivät tehdä asialle jotain. Tämän viikon lauantaina Nokian Pirkkalaistorilla on Stop tykkänään -tapahtuma. Osmonen grillaa itse torilla makkaraa. Paikalla harrastuksia esittelevät useat järjestöt ja seurat.

Yksi tapahtuman puhujista on nokialainen rikosylikomisario Jari Kinnunen, joka kertoo mitä vahingonteoista voi seurata.

– En viitsi puhua ilkivallasta, se on liian lievä termi. Kyllä nämä ihan rikoksia ovat, mitä täällä tapahtuu.

Ilkivallan sijaan pitäisi Kinnusen mukaan puhua vahingonteoista ja kiusaamisen sijaan pahoinpitelystä.

– Nämä eivät ole pelkästään alle 15-vuotiaiden tekosia. Viime viikonloppuna oli potkittu isolla joukolla ovia ja heitetty lyhtyjä ihmisten terasseille. Tämä menee kotirauhan rikkomisen piiriin.

Nämä epäillyt olivat autolla liikkeellä, mutta vahingonkorvauksia voi joutua maksamaan, vaikka tekijä on alle 15 vuotta.

– Myös vanhemmat voivat joutua vastuuseen, kun jättävät valvonnan noudattamatta.

Kinnusen mukaan aikuiset voivat suusanallisesti puuttua vahingontekoihin. Hän neuvoo myös ottamaan kuvan vahingontekijöistä ja toimittamaan kuvan ainoastaan poliisille, ei sosiaaliseen mediaan.

Rikosylikomisario kiittää Osmosen kaltaisia aktiiveja, jotka ovat valmiita toimimaan yhteisön hyväksi.

Kaikki alkoi Latelan bussista

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Timo Osmonen järjestää Nokialla yhteisen tapahtuman. Kaikki alkoi kolme vuotta sitten, kun Osmonen yritti viedä sukulaispoikia tapaamaan tositelevisiosarjasta tuttuja autoharrastajien Latelan poikia.

Hän mietti, että moni muukin varmasti haluaisi nähdä Latelan pojat. Hän sai heidät ja Latelan bussin paikalliseen lähikauppaan.

– Se oli hetken mielijohde, kuten kaikki juttuni oikeastaan. Ne ovat tulleet pieneen päähäni yhtäkkiä.

Yleensä Timo Osmonen esittää ideansa ensin Nokia City -Facebook-ryhmässä. Siellä ideat saavat siivet alleen ja löytyy talkoolaisia.

Latelan bussia kävi katsomassa ainakin 400 ihmistä.

Lomatekemistä lapsille

Viime kesänä Timo Osmonen vei 40 lasta Vesa Keskisen kyläkaupan Miljoonativoliin Tuuriin. Tämäkin idea lähti omasta elämästä.

Yksinhuoltajalla on 17-vuotias poika ja 11-vuotias tyttö. Vanhin lapsista on muuttanut pois kotoa.

– Hoidan itsekin pienellä budjetilla omaa elämääni ja tiedän, että lapsilla pitäisi olla kesälomalla tekemistä. Huvipuistojen hinnat tekevät perheille ison loven.

Etelä-Pohjanmaalta kotoisin oleva Osmonen luki, että Miljoonativoli on ilmainen alle 13-vuotiaille. Hän mietti, saisiko bussin lähtemään Tuuriin.

– Kun menin itsekin kouluun kesäloman jälkeen, ensimmäiset kysymykset koskivat kesälomareissuja. Mitäs sellainen lapsi, joka ei ole päässyt mihinkään, kertoo omasta kesästä? Vanhemmat voivat olla sairaita tai töissä tai ei ole rahaa, on paljon erilaisia syitä.

Talkoiden ansiosta Nokialta lähti viime kesänä Miljoonativoliin 40 lasta ja 10 aikuista. Sama reissu tehtiin tänä kesänä. Lapset ja vanhemmat ovat olleet kiitollisia kaikille talkoolaisille.

– Kyllä itku on tullut monesti, kun olen kuullut perheiden tilanteesta. En ole sellainen, jolle tarvitsisi välttämättä kertoa syistä. Jos lapsi haluaa reissulle, luotan, että hän tarvitsee tämän jutun.

Omat rahat loppuivat

Timo Osmonen on ollut itse neljä vuotta sairauslomalla vaativan leikkauksen takia. Lääkärit eivät olleet löytää syytä siihen, miksi mies ei jaksanut kävellä 50:tä metriä hänelle sattuneen tapaturman jälkeen.

Hänen sydämeensä piti siirtää verisuonia jaloista. Leikkauksen jälkeen rahat loppuivat ja oli pakko soittaa seurakunnan diakonissalle. Se oli kova paikka.

– Mietin ensin, kysytäänkö minulta kirkossa käymisestä. He ovat kuitenkin samanlaisia ihmisiä kuin me muut. Sain apua.

Osmosen on helpompi auttaa itse kuin ottaa apua vastaan. Hänen on ollut pakko elämässään oppia myös ottamaan apua vastaan. Se on lisännyt auttamishalua.

– Haluan näyttää ihmisille, että auttamisen kynnys on loppupeleissä tosi pieni. Apua voi pyytää ja antaa.

10 000 vuotta torilla

Auttaminen ei rajoitu lapsiperheisiin. Timo Osmonen käy vanhusten puolesta kauppareissuilla, koska hän kokee, että hänellä on siihen aikaa ja halua.

Moni vanhus puhui Osmoselle, kuinka ei ole nähnyt ystäviään kymmeneen vuoteen. Osmonen keksi järjestää 10 000 vuotta torilla -tapahtuman vanhuksille, jotta heillä olisi mahdollisuus nähdä kavereita. Talkooporukka järjesti ohjelmaa, kahvia ja pullaa viime kesänä, Osmonen teki keittoa soppatykeillä.

– Toivoin, että paikalle tulisi 200 henkeä ja sinne tuli yli tuhat. Moni vanhus sanoi, että mahtavaa, näin kaverin, jonka olin nähnyt 25 vuotta sitten.

Moni mummu ja pappa on kysynyt, onko tänä vuonna samanlaista tapahtumaa. Sellainen on tulossa 23. elokuuta.

– Onhan se pikkupakko pitää, koska se oli menestys. Vanhuksista näki sen ilon, kuinka he nauttivat päivästä ja näkivät ystäviä.

Kaikkien nokialaisten joulu

Sekin on varmaa, että joulukuussa Timo Osmonen keittää jälleen soppatykeillä riisipuuroa nokialaisille. Miehen ideoimaa Kaikkien nokialaisten yhteistä joulua on nimittäin pyydetty uudestaan.

Sellainen tehtiin Nokialle talkoilla viime joulukuussa.

– Tärkein juttu minulle oli toivekuusi, johon ihmiset sai jättää toiveita. Kuusesta sai käydä hakemassa lapun ja toteuttaa tämän toiveen. Saimme monelle ihmiselle joulun, että he pystyivät antamaan lapsille lahjan ja ruokaa pöytään.

Tapahtumat vaativat lukuisia työtunteja ja soittelua yhteistyökumppaneille ja yrityksille. Siinä auttaa talkoorinki, johon kuuluvaa Päivi Koskista Osmonen kutsuu jo oikeaksi kädekseen.

– En tee näitä tapahtumia koskaan yksin. On hienoa, että talkoisiin tulee porukkaa, hän korostaa.

Pakkorako: Koti-isäksi armeijan jälkeen

Mikä saa Timo Osmosen auttamaan aina ja uudelleen muita? Hän arvelee, että syy on hänen elämänsä tiukimmassa paikassa.

Timo Osmonen meni 17-vuotiaana vapaaehtoiseksi armeijaan. Kun hän tuli armeijasta, hänen äitinsä kuoli.

Elämä muuttui. Osmosella on kolme pienempää sisarusta, pienin sisko oli noin viisivuotias.

– Isä oli rekkahommissa, ja minusta tuli yhtäkkiä pikkuveljen ja kahden pikkusiskon koti-isä ja -äiti. Oli pakkorako tehdä tällainen päätös elämässä.

Armeijasta tullut 18-vuotias pesi pyykit, huolehti sisarusten koulunkäynnistä ja kaikesta muusta, mistä hänellä ei ollut tätä ennen harmainta käsitystäkään. Ruuanlaitto oli sentään helppoa, sillä Osmosella oli kokin tutkinto.

– Äiti opetti eläessään minut laittamaan ruokaa. Hän sanoi aina, että kun sinusta tulee aikuinen, sinun pitää osata laittaa ruokaa.

Sen Osmonen totisesti oppikin. Nyt hän laittaa sapuskaa omille lapsilleen ja tapahtumissa puolelle Nokialle.

– Äidin kuolema vaikuttaa haluun auttaa ihmisiä ja tehdä asioita. Olisin itse monesti tarvinnut apua ja on aika vaikea saada sitä. Jos ei saa suutaan auki, kukaan ei tule kotiin auttamaan.

Mitä auttaja toivoisi itselleen?

Timo Osmonen opetti isänsä tekemään ruokaa ja pesemään pyykkiä. Vuosien jälkeen hän pääsi jatkamaan omia opintojaan baarimestariksi ja perustamaan oman perheen.

Timo Osmonen on ylpeä siitä, että omat nuoremmat sisarukset ovat päässeet maailmalle.

– Olemme tosi läheisiä. Jos sattuu tai tapahtuu, tietää että apua tulee aina.

Mitä Osmosen omassa toivekuusessa lukisi?

– Olen huono pyytämään itselleni. Haluaisin antaa omille lapsille jonkin hienon jutun. Veisin heidät varmaan kesämökille viikonlopuksi. Olisi omaa aikaa ilman murheita ja stressiä, uisimme ja kävisimme saunassa.

Jutussa voi keskustella 2.8. kello 19.00 asti siitä, miten ihmiset voivat auttaa omalla paikkakunnallaan.

Intialaiset lääkärit leikkasivat heinäkuussa seitsemänvuotiaan pojan suusta kasvaimen, jonka sisällä oli 526 hammasta.

Leikkaus tehtiin Tamil Nadun osavaltion pääkaupungissa Chennaissa sijaitsevassa Saveetha Dental College and Hospital -sairaalassa.

Sairaalan lääkäri Senthilnathan P. kertoi perjantaina uutistoimisto Reutersille, että 200 gramman painoinen kasvain sijaitsi pojan alaleuassa. Poika oli kärsinyt leuan turvotuksesta kolmevuotiaasta saakka.

– Kyseessä oli hyvänlaatuinen kasvain, jonka poistimme. Löysimme sen sisältä satoja puhkeamattomia hampaita, Senthilnathan P. sanoi.

Hänen mukaansa intialaiset lääkärit uskovat, että kyseessä on lääketieteellinen maailmanennätys.

Puhkeamattomia hampaita sisältävä kasvain on tyypillisesti perintötekijöistä johtuva vaiva. Joissain tapauksissa ulkoinen vamma hampaaseen vai aiheuttaa tällaisen kasvaimen, Senthilnathan P. kertoi.

Poika toipui leikkauksesta hyvin ja pääsi sairaalasta kotiin kolmen päivää leikkauksen jälkeen.

Vuonna 2014 Intian Mumbaissa oli vastaavanlainen tapaus, jossa teinin suusta poistettiin 232 hammasta.

Uusi päällystetty pyörätie vie suoraan metsäisen alueen halki. Leveyttä riittää, kulkusuunnat on selvästi erotettu ja mäkiä tasoitettu.

Kun hyvässä kunnossa olevia, talvellakin hyvin kunnossapidettyjä pyöräväyliä on, niitä myös käytetään. Näin uskoo pyöräilijöiden etujärjestö Pyöräliitto.

– Hyvin vahvasti on nähtävissä suhde pyöräväylien laadun ja pyöräilyn yleisyyden välillä. Jos katsotaan pyöräilyn huippumaita, kuten Hollantia ja Tanskaa, niissä väylien laatu on todella hyvä, sanoo liiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen.

Houkuttelevia pyöräväyliä todella tarvitaan, jos nykyinen hallitus mielii saavuttaa kovan kasvutavoitteen kävelyssä ja pyöräilyssä. Niiden suosio kun on ollut laskussa.

Laskuun vaikuttaa Koistisen mukaan se, että ihmisten matkat eri paikkoihin ovat pidentyneet. Työpaikat, palvelut, koulut ja asuminen ovat usein entistä kauempana toisistaan.

Pyörä- ja kävelymatkojen pitäisi kasvaa sadoilla miljoonilla

Lähivuosina suunta pitäisi kääntää toiseksi, sillä tavoitteena on kasvattaa kävelyä ja pyöräilyä 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on lähtöisin aiemman hallituksen ilmasto- ja energiastrategiasta vuodelta 2016.

Tällainen tavoite tarkoittaa, että kävellen ja pyöräillen pitäisi vuonna 2030 tehdä noin 450 miljoonaa uutta matkaa.

– Tavoite on hyvin haastava, sillä pyöräilyn ja jalankulun määrät ovat tippuneet pitkällä aikavälillä koko ajan. Nyt suunta pitäisi saada kääntymään ja ihmiset siirtymään enemmän yksityisautosta jalankulkuun, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen, Koistinen sanoo.

Tavoitteen takana on pyrkimys vähentää liikenteen päästöjä.

Kävelyn ja pyöräilyn lisääminen tekisi hyvää myös kansantaloudelle: niiden jo 20 prosentin lisäys toisi noin neljän miljardin euron edestä terveyshyötyjä, ohjelman yhteydessä on laskettu. Liikenteen päästöjä voidaan ohjelman toimenpiteillä vähentää 0,3 miljoonaa tonnia.

Kunnille rahaa pyöräväylien toteuttamiseen

Jotta kävelyn ja pyöräilyn kasvu eivät jäisi kansalaisten viitseliäisyyden varaan, on nykyinen hallitus ohjannut rahoitusta niiden helpottumiselle.

Pyöräliiton mukaan tämä on ensimmäinen kerta, kun hallitusohjelmassa esitetään toimenpiteitä ja rahoitusta pyöräliikenteen ja jalankulun lisäämiseksi. Näin hallitusohjelmaan on kirjattu pyöräilyn edistämisestä:

• Kävelyn ja pyöräilyn infratarpeet otetaan huomioon väyläverkon kehittämishankkeiden yhteydessä 10 miljoonan euron osuudella kokonaisrahoituksesta.
• Toteutetaan kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma. KÄPY-suunnitteluun ja hankkeiden edistämiseen varataan 41 miljoonaa euroa 2020–2022.
• Laaditaan yhtenäistä laatunormistoa pyöräilyväylille.
• Edistetään työsuhdepyöräilyä.

Liikenne- ja viestintäministeriössä myönnetään, että kasvutavoite vaatii monenlaisia toimia. Potentiaalia olisi varsinkin lyhyillä matkoilla, katsoo ministeriön erityisasiantuntija Eleonoora Eilittä.

– Pidemmällä aikavälillä trendi on ollut, että pyöräilyn suosio on laskenut. Viime vuonna valmistui kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma. Sen avulla pyritään luomaan pyöräilystä ja kävelystä houkuttelevampaa, ja hallitusohjelma kohdentaa tähän merkittäviä investointeja, sanoo Eilittä.

Eilittä toteaa, että kahden kilometrin matkoista puolet kuljetaan henkilöautolla, kolmen kilometrin matkoista autolla taitetaan 60 prosenttia.

Pyöräliitto kiittelee Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelmaa peräti historialliseksi sen pyöräilyyn laittaman rahoituksen takia.

– Uusi hallitusohjelma huomioi pyöräilyn erittäin hyvin. Pyöräilyn rahoitus lähes tuplaantuu hallitusohjelman kirjauksilla, ja esimerkiksi pyöräväylien laadun pitäisi parantua, Koistinen toteaa.

Kiitoksista huolimatta Koistinen toteaa, että pyöräilyn edistämiseen voisi laittaa valtion rahoitusta tätäkin enemmän, myös autoväylien rakentamisesta.

– Rahoituksen kohdentamista pitää muuttaa, jos halutaan, että pyöräily, kävely ja joukkoliikenteen käyttö kasvavat. Autoilusta on tehty todella helppoa viimeiset vuosikymmenet, nyt pitäisi tehdä sama pyöräilylle, kävelylle ja joukkoliikenteelle, Koistinen sanoo.

Joensuu ja Oulu pyöräilyn suosion kärjessä

Kun valtio alkaa satsata pyöräilyyn aiempaa enemmän, on osa kaupungeista vihkiytynyt kasvattamaan sen osuutta jo kauan. Esimerkiksi Joensuussa ja Oulussa pyöräilyyn on satsattu pitkään.

Koistisen mukaan Oulussa ja Joensuussa pyöräillään jopa talvella enemmän kuin monissa eteläisen Suomen kaupungeissa kesällä.

– Tässä on merkittävänä tekijänä liikenneympäristön laatu. Oulussa ja Joensuussa on tehty todella hyviä pyöräteitä jo vuosikymmeniä ja mietitty ihmisten asumista ja liikkumista pyöräilyn näkökulmasta. Myös pyöräväylien talvikunnossapito toimii keskimääräistä paremmin näissä kaupungeissa, Koistinen sanoo.

Kaupunkien välillä on suuria eroja siinä, kuinka suosittua pyöräily on. LVM:n Eilitän mukaan sen osuus vaihtelee kaupungeittain kahdesta noin kahteenkymmeneen prosenttiin.

– Siihen vaikuttaa paljon, miten yhdyskuntasuunnittelu on hoidettu, missä palvelut ja työpaikat sijaitsevat. Varmaan alueellisia eroja tulee olemaan edelleen, mutta koko Suomessa on yleisesti ottaen mahdollista lisätä pyöräilyä, Eilittä toteaa.

Kuinka kansa polkemaan, myös talvella?

Miten kova 30 prosentin kasvutavoite saavutetaan ja pyörä- ja kävelymatkojen määrä kasvaa vuodessa sadoilla miljoonilla? Ainakin tällaisilla keinoilla sitä yritetään.

• Uusia, nykyistä selkeämpiä ja parempia pyöräteitä. Hallitus laittaa rahaa niiden suunnitteluun ja toteutukseen.
• Nykyistä parempaa talvikunnossapitoa, jotta työmatkojen pyöräily on talvisin helpompaa.
• Yhdyskuntasuunnittelun keinoilla tähdätään siihen, että palvelut ovat asutusta lähellä.
• Kävely ja pyöräily liitetään paremmin osaksi liikenteen palvelukokonaisuutta esimerkiksi parantamalla matkakeskusten pyöräpysäköintiä.
• Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa on listattu kaikkiaan 31 toimenpidettä. Esimerkiksi yhteistyötä eri toimijoiden välillä aiotaan kehittää, kävelyn ja pyöräilyn vastuutahoja määrittää ja edistää pyörämatkailua.
• Lisäksi kävelyn ja pyöräilyn turvallisuuden tulee ohjelman mukaan entisestään parantua, vaikka matkamäärät kasvavat.

Lue myös

Tässä se on: uudenlainen kylätie, jossa jalankulkijat ja pyöräilijät pyyhkivät autojen edelle

Suostuisitko sinä laittamaan käytetyn pyöräilykypärän päähäsi? – Selvitimme, miksi kaupunkipyörän mukana ei saa kypärää

Hallitus haluaa vähentää liikenteen päästöjä radikaalisti, mutta henkilöautojen määrä on kasvanut väkilukua nopeammin 2010-luvulla

Pyörävarkauksista tuli rikollisten raha-automaatti, koska kiinni jää niin harvoin – perheenisä ei luovuttanut, vaan paljasti varkaan ovelalla juonella

Ylen radiotoimittaja Perttu Häkkisen kuolemaan johtaneen pyöräilyonnettomuuden syy on selvinnyt, kertoo Ilta-Sanomat.

Lehden näkemän tutkintaselostuksen mukaan Häkkinen oli ajanut pyörällä kerrostaloalueen kävelykannella. Häkkinen oli laskeutunut kävelykannen luiskaa pitkin katutason pyörätielle ja joutunut jarruttamaan havaittuaan puomin edessään.

Häkkinen jarrutti pyörän etujarrulla, ja pyörän etuhaarukka murtui jarrutuksen seurauksena. Takajarru oli ollut jo aiemmin rikki. Äkkijarrutuksen seurauksena Häkkinen kaatui.

Tutkintaselostuksen mukaan puomissa oli heijastimet, mutta pyörässä ei ollut valoa. Vaikka tie oli valaistu, oli puomin havaitseminen pimeässä vaikeaa. Pyörä kulki 30–40 kilometrin tuntivauhtia. Häkkisellä ei ollut kypärää. Tutkintaselostuksen mukaan päihtymys- ja väsymystila on voinut vaikuttaa onnettomuuteen.

Ilta-Sanomien mukaan Onnettomuustietoinstituutista ei voida kertoa uhrien nimiä, mutta yksityiskohdat täsmäävät tapaturman kanssa. Tapaturma sattui Hakaniemenrannassa, Helsingissä, viime vuoden elokuussa.

Aiheesta aiemmin:

Ylen radiotoimittaja Perttu Häkkinen on kuollut

Suomen Pankin pääjohtaja ja entinen EU:n talouskomissaari Olli Rehn on ilmoittanut luopuvansa omasta ehdokkuudestaan Euroopan yhteiseksi ehdokkaaksi kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtajaksi. EU äänestää parhaillaan ehdokkaastaan.

Rehn kertoi vetäytymisestään Twitterissä.

– Tehtävä on erinomaisen mielekäs ja motivoiva. Jättäydyn tässä vaiheessa pois äänestyksestä, jotta voimme saavuttaa laajan yhteisymmärryksen Euroopan ehdokkaasta ja saada hänelle myös muun maailman kannatuksen, Rehn totesi päätöksestään.

Financial Times -lehti kertoi alkuviikosta, että Rehnin lisäksi kärkiehdokkaita ovat hollantilainen, maan talousministerinä ja euroryhmän puheenjohtajana toiminut Jeroen Dijsselbloem sekä bulgarialainen taloustieteilijä ja poliitikko, EU-komissaarinakin toiminut Kristalina Georgieva, jolla on kokemusta viime vuosilta myös Maailman Pankin johtotehtävistä.

Ehdokkaan on määrä selvitä perjantaina.

Saksan tulli on tehnyt maan historian suurimman kokaiinitakavarikon. 4 500 kilon kokaiinilasti löytyi Hampurin satamassa Uruguaysta Belgian Antwerpeniin matkalla olleesta aluksesta.

Huumausaineen katukauppa-arvo olisi ollut noin miljardi euroa, uutisoi yleisradioyhtiö ARD.

Kokaiini oli pakattu yli 200 treenikassiin, jotka oli pantu merikonttiin. Rahtiasiakirjojen mukaan kontissa olisi pitänyt olla soijapapuja.

Takavarikko tehtiin kaksi viikkoa sitten. Tulli on jo ehtinyt tuhota takavarikoidun huumelastin.

Tullin nyt yhdellä kertaa takavarikoima huumemäärä oli suurempi kuin Hampurissa koko vuonna 2017 takavarikoitujen kokaiinierien määrä. Tullin haltuun päätyi vuonna 2017 yhteensä 3 800 kiloa kokaiinia.

Suurta kansainvälistä huomiota herättänyt yhdysvaltalaisräppäri Asap Rockyn, eli Rakim Mayersin oikeudenkäynti on jatkunut tänään perjantaina Tukholmassa kolmatta päivää.

Oikeudenkäynnissä on aloitettu loppulausuntojen esittäminen. Syyttäjä esitti loppulausunnossaan, että Mayers olisi tuomittava kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen pahoinpitelystä.

Kahdelle muulle syytetylle hän vaatii lievempää tuomiota pahoinpitelystä.

Syyttäjän mukaan kolmikko pahoinpiteli yhteistuumin heitä kadulla Tukholmassa lähestyneen miehen kesäkuun lopussa.

Tuomio annetaan arviolta parin viikon kuluttua.

Oikeuskäsittelyn on etukäteen arvioitu päättyvän tänään, mutta tuomari Per Lennerbrantin mukaan aikataulu saattaa vielä venyä.

Yle seuraa oikeudenkäynnin tapahtumia. Lähteinä ovat Dagens Nyheterin, SVT:n ja Aftonbladetin hetki hetkeltä -seurannat.

Silminnäkijä: Henkivartija pyysi apua

Oikeus kuulee silminnäkijöinä olleiden kahden nuoren naisen todistukset videoyhteyden välityksellä, sillä nämä eivät uskalla tulla henkilökohtaisesti paikalle tapauksen saaman suuren huomion vuoksi.

Ensimmäisenä videoyhteyden välityksellä kuultava silminnäkijä on nuori nainen, joka kertoo huomanneensa Asap Rockyn hampurilaisravintolan edessä. Lähestyessään räppäriä hän huomasin "parin kundin" keskustelevan räppärin seurueen kanssa.

– Silloin henkivartija huusi meille pyytäen, että sanoisimme kundeille, että nämä jättäisivät heidät rauhaan, nainen muistelee.

– Näimme, että vartijan kädestä valui verta.

Nainen sanoo kuulleensa rikkoutuvan lasin äänen ja nähneensä lasin jonkun kädessä. Hän ei kuitenkaan ole varma kenen kädessä se oli.

Nainen kertoo nähneensä Asap Rockyn tarttuneen asianomistajan ja heittäneen tämän maahan.

– Sitten tuli lyömistä ja potkuja, nainen sanoo osaamatta täsmentää kuinka monesta lyönnistä tai potkusta oli kyse.

Nainen kertoo poistuneensa hetkeksi paikalta. Kun hän palasi, oli pahoinpidelty mies tajuton ja valui verta.

Oikeudessa kiinnitetään huomiota siihen, että naisen nyt kertomat tiedot poikkeavat jonkin verran hänen poliisikuulustelustaan kirjatuista tiedoista. Nyt nainen ei enää sano nähneensä, että miestä lyötiin lasilla.

Toinen silminnäkijä: Mies kyseli koko ajan kuulokkeistaan

Toinen videoyhteyden avulla kuultava nuori nainen kertoo asianomistajan kyselleen koko ajan kuulokkeidensa perään. Räppäri ja tämän henkivartijat pyysivät naisen mukaan heitä tulkkaamaan ja pyytämään asianomistajaa ja tämän ystävää poistumaan.

Nainen sanoo, ettei ainakaan muista nähneensä asianomistajan tai tämän ystävän käyttäneen väkivaltaa ennen kuin Asap Rocky tarttui mieheen ja heitti tämän maahan.

Naisen mukaan räppärin henkivartijan käsissä oli kaksi pulloa.

– En tiedä heittikö hän pullot vai ei, nainen sanoo ja kertoo nähneensä maassa sirpaleita yhteenoton jälkeen.

Nainen kertoo kuvanneensa kännykällään kuinka Asap Rocky heitti miehen maahan.

– Sitten Asap Rockyn ystävät tulivat ja potkivat.

Naisen mukaan henkivartija yritti keskeyttää pahoinpitelyn. Silminnäkijän mukaan räppäri kielsi paikalla olleita naisia kertomasta asianomistajalle kuka hän on.

Oikeudessa kiinnitetään huomiota siihen, että nainen kertoi kuulustelussa asianomistajan sanoneen pullon osuneen häneen, mutta nyt hän kiistää tämän.

Asianomistajan ystävä: He kävivät kimppuumme lasipullot käsissään

Joukkotappelun tapahtumapaikalla ollut asianomistajan ystävä kertoo tilanteen kärjistyneen, kun hänen ystävänsä sanoi räppärin seurueineen ottaneen hänen kuulokkeensa.

– Sitten Asap Rocky ja hänen henkivartijansa poimivat pulloja ja kävivät kimppuumme, mies muistelee.

Todistajan mukaan Asap Rocky tarttui hänen ystäväänsä ja heitti tämän maahan lyhyen keskustelun jälkeen. Hän arvioi tämän tapahtuneen siksi, että he seurasivat räppärin seuruetta.

Hän kertoo lähteneensä ensin karkuun, mutta palanneensa nähtyään ystävänsä joutuneen pahoinpidellyksi.

– En voinut tehdä mitään. He pahoinpitelivät asianomistajaa paljon. En tiennyt mitä voisin tehdä.

Hän muistelee sekä räppärin että tämän henkivartijoiden lyöneen asianomistajaa lasipulloilla. Mies sanoo räppärin ystävien potkineen ja lyöneen myös häntä.

Todistaja kertoo poistuneensa paikalta poliisien saapuessa, sillä hänellä on "hieman ongelmia". Hän myöntää olleensa tapahtumahetkellä bentsodiatsepiini-lääkkeen vaikutuksen alaisena.

Oikeudessa nousee esille, ettei tulkkia oikeudessa käyttävällä todistajalla ollut tulkkia apunaan, kun poliisi kuulusteli häntä.

Terapeutti pahoinpidellystä miehestä: Hän on peloissaan

Seuraavaksi todistajana kuullaan asianomistajan terapeuttia, joka kuvailee tämän vointia pahoinpitelyn jälkeen.

– Hän on jatkuvasti peloissaan ja nukkuu huonosti.

Terapeutin mukaan traumaattista kokemusta hoidetaan kriisiterapialla ja psykologin avulla. Hän arvioi tämän saaneen tapahtuneen vuoksi elinikäiset henkiset vammat.

Terapeutin mukaan samassa asumisyksikössä asuvat ihmiset ovat pahoinpitelyn jälkeen yöpyneet samassa huoneessa asianomistajan kanssa, sillä tämä ei ole uskaltanut nukkua yksin.

Todistajan mukaan pahoinpidelty mies pelkää jonkun tulevan huoneeseen vahingoittamaan häntä.

Henkivartija: Hänen katseensa oli tyhjä, hän halusi tapella

Lounastauon jälkeen oikeuden kuultavaksi saapunut Asap Rockyn henkivartija kuvailee tapahtumien saaneen alkunsa, kun Tukholman keskustan arkkitehtuuria ihailleen räppärin seurueen luo tuli mies, joka yritti puhua jotakin.

– En ymmärtänyt mitä hän sanoi, ja pyysin häntä poistumaan. Kun hän palasi minuutin tai puolen minuutin kuluttua, enkä tiennyt mitkä hänen aikeensa ovat, ajattelin hänen olevan vähän outo.

– Näin, että hänen katseensa oli tyhjä. Näin, että hän haluaa tapella, itsekin tutkinnan alkuvaiheessa epäiltynä ollut henkivartija kertoo.

Henkivartija sanoo, että Yhdysvalloissa ihmisellä on oikeus puolustaa itseään, jos häiriköijä palaa takaisin. Hän kertoo tönäisseensä asianomistajaa vasta, kun tämä ei suostunut poistumaan paikalta.

Henkivartijan mukaan mies heitti häntä kuulokkeillaan niin, että hänen päästään alkoi valua verta.

– Hän alkoi käyttäytyä kuin hullu, sanoo henkivartija ja arvioi miehen olleen jonkin aineen vaikutuksen alaisena.

Todistaja sanoo Asap Rockyn tarttuneen mieheen ja heittäneen tämän maahan, koska henkivartija näki asianomistajan kädessä jotakin. Tässä vaiheessa todistajalta kysytään, onko hän Asap Rockyn henkivartija vai toisinpäin. Vartijan mukaan he suojelevat toisiaan.

Henkivartija sanoo ottaneensa asianomistajaa niskasta kiinni, muttei muista ottaneensa tästä kuristusotetta.

Kaikki jutun todistajat on nyt kuultu.

Syyttäjä: Rikos tehtiin yhteisymmärryksessä

Oikeudenkäynnin päätteeksi syyttäjä, asianomistajan asianajaja ja puolustusasianajajat esittävät loppulausuntonsa.

Ensimmäisenä puhuu syyttäjä Daniel Suneson.

Sunesonin mukaan Asap Rocky eli Rakim Mayers ja kaksi muuta syytettyä ovat tehneet rikoksen yhteisymmärryksessä. Hänen mukaansa tutkinnassa ei ole pystytty osoittamaan kuka syytetyistä teki mitä ja kuinka monta lyöntiä tai potkua kukin heistä maassa makaavalle asianomistajalle antoi.

Syyttäjä painottaa asianomistajan katuun heittäneen Asap Rockyn teon vaarallisuutta. Syyttäjä pitää kiistattomana sitä, että pahoinpitelyn uhri on saannut haavat käsiinsä lasipullosta.

Syyttäjän mukaan haavat ovat syntyneet sen jälkeen, kun todisteena oikeudessa käytettyjen videoiden kuvaaminen on päättynyt. Tämän puolesta puhuu hänen mukaansa, ettei videoilla näy haavoja miehen käsissä ennen kuin hänet heitetään maahan.

Sunessonin mukaan joku syytetyistä tai kaikki kolme ovat käyttäneet lasipulloa lyömäaseena. Syyttäjän mukaan kyse ei ollut hätävarjelutilanteesta, sillä syytetyillä oli mahdollisuus ratkaista tilanne ilman nyt käytettyä väkivaltaa.

Syyttäjä Daniel Suneson vaatii kolmelle syytetylle tuomiota pahoinpitelystä. Asap Rockylle syyttäjä vaatii kovempaa rangaistusta kuin kahdelle muulle syytetylle.

Hänen mukaansa sopiva rangaistus olisi kuuden kuukauden vankeustuomio. Hän haluaa, että Asap Rocky pidetään edelleen vangittuna pakenemisvaaran vuoksi.

Aftonbladet kertoo, että jos Mayers saa kuuden kuukauden tuomion, niin hänen tutkintavankeudessa istumansa noin kuukausi vähennetään tuomiosta.

Perjantain oikeudenkäynti:

• Tänään pidettävässä kolmannessa istunnossa oikeus kuulee viittä todistajaa. Todistajista yksi on epäillyn pahoinpitelyn uhrin ystävä, yksi tämän terapeutti, kaksi silminnäkijöitä ja yksi Asap Rockyn henkivartija.
• Oikeudessa yritetään selvittää, syyllistyivätkö räppäri ja tämän kaksi ystävää pahoinpitelyyn vai puolustivatko he oikeutetusti itseään kesäkuun lopulla käydyssä katutappelussa.
• Tämän päivän istunnossa aamupäivä on varattu todistajien kuulemiselle ja iltapäivä syyttäjän, asianomistajan asianajajan ja kolmen puolustusasianajajan loppulausunnoille.
• Oikeuden odotetaan antavan tuomion kahden tai kolmen viikon kuluttua. Räppäriä voi odottaa kaksi vuotta vankeutta, jos lakia tulkitaan ankarimman kautta. Ruotsalaiset oikeusoppineet ennustavat Mayersin saavan ehdollisen tuomion ja ehkä sakkoja.
• Tänään perjantaina mielenkiintokohdistuu varsinkin siihen, päästääkö oikeus heinäkuun alussa pidätetyn Mayersin vapaalle jalalle odottamaan tuomiota.

Torstaina kuultu Mayers kertoi olleensa peloissaan

Mayers kertoi torstaina oikeudessa olleensa peloissaan. Hänen mukaansa asianomistaja käyttäytyi pelottomasti ja vaikutti siltä, että Mayersin henkivartija ei voinut kontrolloida tätä, mikä pelotti räppäriä ja hänen ystäviään.

Mayers kiisti aiemmin viikolla asianajajansa välityksellä syyllistyneensä rikokseen ja vetosi hätävarjeluun.

–Hän myöntää, että heitti asianomaisen maahan, astui tämän käden päälle ja löi tai tönäisi tätä olkapäähän, Mayersin puolustusasianajaja Slobodan Jovicic kertoi aikaisemmin oikeussalissa ja painotti Mayersin toiminnan olleen hätävarjelua.

Syyttäjä: Kyse ei ollut hätävarjelusta

Syyttäjä Daniel Sunesonin mukaan Mayers ei ollut hätävarjelutilanteessa. Kantaansa hän perusteli muun muassa esittelemällä kännykkävideoita, joissa Mayers paiskaa 19-vuotiaan asianomistajan katuun ja pahoinpitelee tätä ystäviensä kanssa.

Uhrin käsistä otetuissa kuvissa oli haavoja, ja syyttäjän mukaan pahoinpitelyssä käytettiin todennäköisesti myös lasipulloa.

Oikeudelle on myös näytetty artistin sosiaalisen median kanaviin ladattuja videoita, jotka edeltävät mahdollista pahoinpitelyä. Videoilla Mayers kehottaa miestä ja hänen toveriaan jättämään seurueensa rauhaan.

Syyttäjäpuoli katsoo räppärin videoiden olevan voimakkaasti editoituja.

Tässä tähänastisen oikeudenkäynnin pääkohdat:

Tiistai:

• Syyttäjän mukaan kyse ei olllut hätävarjelusta. Todisteena oli kännykkävideo tappelusta.
• Oikeudessa keskusteltiin siitä, käytettiinkö pahoinpitelyssä lasipulloa. Puolustus kiisti tämän. Lääkärien mukaan uhrilla oli viiltohaavoja, mutta he eivät pysty todistamaan, että kyse oli lasipullosta.
• 19-vuotias asianomistaja sanoi, ettei tunnistanut räppäriä ja kysyi tämän seurueelta vain ystävänsä olinpaikkaa.

Lue lisää tiistain oikeudenkäynnistä:

Kohuräppäri oikeuden edessä Tukholmassa – ruotsalaismedian mukaan uhri vaatii noin 13 000 euron vahingonkorvauksia

Torstai:

• Epäillyn pahoinpitelyn uhrin kuulemista jatkettiin. Hän hermostui huumeidenkäyttöään koskevista kysymyksistä.
• Mayers sanoi pahoinpidellyn miehen häirinneen häntä ja kieltäytyneen poistumasta. Räppäri myönsi heittäneensä miehen maahan ja potkaiseensa tätä käteen. Hänen mielestään kyse oli itsepuolustuksesta. Räppäri epäili miehen olleen huumeiden vaikutuksen alainen.
• Oikeudessa keskusteltiin tappelun jälkeen lähetetyn tekstiviestin "Harlem tuli eteenpäin, otti tyhjän lasipullon ja iski sillä tyyppiä" merkityksestä. Mayers on sanonut aiemmin, että häntä on kutsuttu Harlem-lempinimellä.

Lue lisää torstain oikeudenkäynnistä:

Yle seuraa: Asap Rocky kuultavana oikeudessa Tukholmassa – "Pyysimme miehiä jättämään meidät rauhaan, mutta he seurasivat meitä"

Kuka on Asap Rocky?

Kohuräppäri Asap Rocky myi kodittomana teininä huumeita, sai miljoonien levytysdiilin ja on usein liitetty väkivaltaisuuksiin

Takavuosina autojen nopeusmittareihin ei ollut juuri luottamista. Ne saattoivat näyttää sitä sun tätä, mutta eivät auton todellista vauhtia.

– Ennen autot saattoivat näyttää nopeuden hyvinkin suuntaa antavasti, sanoo muun muassa Audien ja Volkswageneiden maahantuojan, K-Auton teknisten palveluiden päällikkö Jukka Tirkkonen.

Mutta eivät asiat tänä päivänäkään täysin kunnossa ole. Autojen nopeusmittarit näyttävät edelleen lähes aina väärää nopeutta.

– Nopeusmittareihin on varmuuden vuoksi tehty rakenteellinen mittarivirhe. Nopeusmittari ei saa lain mukaan missään tapauksessa näyttää liian vähän, sanoo Toyota Auto Finlandin tiedotuspäällikkö Pekka Karvinen.

EU hyväksyy ison mittarivirheen

Mittarivirhe on tehty turvallisuuden vuoksi, ja se on kaikissa automerkeissä.

– On haluttu varmistaa ettei käy niin, että kuvittelet ajavasi satasta, mutta ajatkin todellisuudessa kovempaa, Tirkkonen sanoo.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtava asiantuntija Otto Lahti sanoo, että EU:n alueella autojen nopeusmittarit tarkastetaan tyyppihyväksynnässä yleensä jossain isossa eurooppalaisessa autoteollisuusmaassa. Sen jälkeen se on voimassa koko EU:n alueella.

Autojen nopeusmittareille on asetettu vaatimukset siitä, millainen mittarivirhe saa olla. Vaatimukset saattavat poiketa eri puolilla maailmaa. Euroopassa on kymmenen prosentin sääntö.

– Mittari ei saa näyttää liian pientä nopeutta, ja se saa näyttää enintään kymmenen prosenttia liikaa, Lahti selittää.

Esimerkiksi auton todellisen nopeuden ollessa 100 km/h, mittari voi näyttää mitä tahansa lukemaa 100 – 110 km/h välillä ja kaikki on EU-lainsäädännön mukaan kunnossa.

– Eurooppalainen vaatimus on aika löysä, jenkkimarkkinoilla vaaditaan vähän tarkempaa eli mittarivirhe ei saa olla näin iso, Lahti sanoo.

Autoilijat hyväksyvät mittarivirheen

Pekka Karvinen sanoo, että huollon yhteydessä asiakkaat hyvin harvoin pyytävät korjaamaan mittarivirheen. Jukka Tirkkosen korviin ei ole koskaan tullut kyselyjä mittarivirheen korjaamisesta.

Mittarivirheen korjauspyynnöt olisivatkin turhia.

– Mittarivirhe on se, mikä se on. Sitä virhettä ei pystytä huollossa korjaamaan, Toyotan Pekka Karvinen sanoo.

– Nopeusmittari näyttää nopeuden tiettyjen toleranssien sisällä, ja se ei ole säädettävissä, vahvistaa K-Auton Jukka Tirkkonen.

Rakenteellinen mittarivirhe sallii liikkumavaraa sen suhteen minkälaiset renkaat autossa ovat. Toisin sanoen auton nopeusmittari näyttää samassa vauhdissa eri nopeutta riippuen renkaista.

– Kun renkaat alkavat kulua, sillä on oma vaikutuksensa, samoin kesä- ja talvirenkailla, Tirkkonen selittää.

– Jos renkaan vierintäkehä kasvaa tai laskee, se vaikuttaa nopeusmittarin lukemaan, Karvinen sanoo.

Nopeusmittareiden mittarivirhe on progressiivinen. Mitä lujempi vauhti, sitä isompi mittarivirhe on.

Mittarivirhe vaihtelee myös automalleittain. Uusimmissa autoissa se on yleensä myös pienempi.

– Esimerkiksi tänä vuonna tulleessa RAV4:ssa virhe on 90 km/h nopeudessa enää 2-3 km/h, Pekka Karvinen sanoo.

Selvitä todellinen nopeus

Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen sanoo, että kaikkien tiellä liikkujien tulisi tietää autonsa todellinen nopeus. Se ei riitä, että tuijottaa nopeusmittariin.

Entistä tärkeämpää nopeuden tietäminen on uusien liikennekameroiden ja tieliikennelain uudistuksen vuoksi. Varsinkin liikennekamerat aiheuttavat äkkijarrutuksia, kun autoilijat ovat epävarmoja todellisesta nopeudestaan.

– Suosittelen kaikkia tarkistamaan oman nopeusmittarin lukeman, Heiskanen sanoo.

Heiskasen mukaan osa autoilijoista ajaa tietämättään alinopeutta, koska luottavat auton nopeusmittarin lukemaan.

– Kyllä siinä riskit ovat olemassa, jos nopeuserot kasvavat suureksi. Oman nopeuden tietäminen on hyödyksi monella tapaa, Heiskanen sanoo.

Heiskasen mukaan riskeinä ovat ennen kaikkea peräänajot ja ohittamiset. Hän suosittelee oman nopeusmittarin mittarivirheen selvittämistä esimerkiksi puhelimen GPS-nopeusmittarisovellusten tai maanteillä olevien nopeusmittaustaulujen avulla.

Autokouluissa luotetaan mittareihin

Autoliiton koulutuspäällikkö Rami Lamminen sanoo, että autokouluissa oppilaita opetetaan ajamaan nopeusmittarin mukaan – oli auton mittarivirhe mikä tahansa.

– Ei liikenneopettajat voi opettaa ajamaan ylinopeutta. Mittarin mukaan mennään.

Rami Lamminen on pannut merkille, että mittarivirhe on pienenemään päin.

– Tämän ongelman näen ennen kaikkea vanhempien autojen kohdalla, ja meillähän on runsaasti vanhaa autokantaa liikenteessä.

Lamminen sanoo, että mittarivirhetta käsitellään opetuksen yhteydessä.

– Opetuksessa käydään läpi, että on hyvä tarkistaa auton todellinen nopeus.

Traficomin johtava asiantuntija Otto Lahti sanoo, että kun kaikki ajavat vähän eri nopeudella, liikenne ei ole sujuvaa.

Hän ei kuitenkaan pidä mittarivirheiden aiheuttamaa eri nopeuksilla ajamista kovin suurena ongelmana Suomessa.

– Alinopeudella ajaminen ei ole niin merkittävä ongelma, että siihen pitäisi ruveta puuttumaan.

Uusi liikennemerkki vähimmäisnopeudelle

Uusi tieliikennelaki astuu voimaan 1. kesäkuuta 2020. Poliisihallitus ei ole vielä ottanut kantaa siihen tiukkeneeko sakottaminen uudistuksen myötä.

Laissa on myös ensi kertaa Suomessa kielletty alinopeudella ajaminen. Laki sallii liikennemerkin käyttämisen vähimmäisnopeudelle, jota ei saa alittaa.

– Aika näyttää miten kyseistä merkkiä tullaan Suomessa käyttämään, Otto Lahti sanoo.

Traficomin johtava asiantuntija Otto Lahti arvelee, että liikennemerkkiä käytettäneen lähinnä teillä, jossa on käytössä useita kaistoja.

Autoilijoiden tulee siis entistä paremmin tietää oma nopeutensa. Jukka Tirkkosen mielestä tästä ei kuitenkaan ole syntymässä ongelmia.

– Ei autojen nopeusmittarit niin paljoa heitä, että sakottamisen kanssa tulisi ongelmia.

Toyota Auto Finlandin tiedostuspäällikkö Pekka Karvinen sanoo, että kuljettajan vastuulla on tietää oma nopeutensa.

– Kun tiedät millainen on oman autosi mittarivirhe on, ei omaa ajamista tarvitse muuttaa. Kunhan tiedät koko ajan mitä nopeutta ajat.

Lue lisää:

Sakot 1 km/h ylinopeudesta? Poliisijohtaja ei usko tiukennukseen: "Kansalaisten oikeustaju voisi olla kovilla"

Analyysi: Uudet peltipoliisit eivät ota kuvia autoilijoiden turvavyöttömyydestä, kännykän käytöstä tai renkaiden kunnosta

Suomen toiseksi lyhyin valtatie saa 12 uutta superkameraa – ammattiautoilija: "Niistä puolet on liikaa"

Kaikkien asfalttiteiden uudelleen päällystäminen tarvittavin väliajoin on lähes mahdotonta. Päällystysvaurioiden paikkaamista suositaankin erityisesti vähäliikenteisimmillä teillä.

Kylmällä ja kostealla säällä suoritettujen paikkausten kestävyys nousee kuitenkin usein ongelmaksi, ja samat kohdat joudutaan paikkaamaan useaan kertaan.

Tähän ongelmaan lähti kehittämään ratkaisua ähtäriläinen asfaltinpaikkausyritys. Tuloksena syntyi uusi valupaikkausmenetelmä.

Huomioidaan tien muoto

Menetelmää on kokeiltu jo eri puolilla Suomea. Ensimmäisen kerran sitä testattiin kolme vuotta sitten Etelä-Pohjanmaalla. Nykyään paikkausalueet ovat laajentuneet Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan sekä Pohjois-Savon ja Lapin alueille.

Toistaiseksi tulokset ovat olleet positiivisia ja paikat ovat selvinneet hyvin talvesta. Monin paikoin pari vuotta sitten tehdyt valupaikat ovat edelleen tien pinnassa.

Valupaikkaus perustuu paikan kestävyyteen ja sen mukautumiseen tien muotoon. Menetelmällä tehtyjen paikkojen pitäisi kestää paremmin sadetta ja tien kulutusta kuin aikaisempien paikkausten.

Myös itse paikkausprosessi tapahtuu aikaisempaa nopeammin ja järjestelmällisemmin. Kaikki paikattavan tiestön ongelmakohdat, reiät ja reikäsarjat, täytetään samalla kertaa.

– Paikka tiivistetään tien geometriseen muotoon jolloin pystytään säilyttämään kokonaan tien oma muoto. Paikkaus on tehty niin, että vesi liikkuu siinä, missä on uran muoto, kertoo valupaikkausmenetelmän kehittäjä Marko Koivisto.

Koivisto selventää, että vanhassa perinteisessä menetelmässä käytetään niin sanottuja korkeita paikkoja, jolloin vesipatja syntyy paikan etu- ja takaosaan, ja reikiintyminen alkaa välittömästi korjauksen jälkeen.

Alempi tieverkko rapistuu

Esimerkiksi Pohjanmaalla maakuntien päällystysrahoituksen määrä on pudonnut reippaasti viimeisen kahden vuoden aikana. Vuonna 2018 päällystettävä matka putosi yli 400 kilometristä 280 kilometriin. Tämän vuoden rahoitus tiputti matkan alle 140 kilometriin.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen insinööri Timo Kulmala on huolissaan tiestön tilasta.

– Alempi tieverkko, jos ei nyt ihan silmissä, niin vuosien saatossa rapistuu selvästi. Sinne kun ei ole rahaa laittaa. Tulevaisuudessa joudumme varmasti laittamaan nopeusrajoitusmerkit alentamaan vauhtia ja varoituksia kuopista. Se on ainut vaihtoehto.

ELY:n mukaan pohjalaismaakuntien maanteiden hoidosta haastellisen tekevät rannikkoalueiden nopeat säävaihtelut sekä tiheät jäätymissyklit. Maaperä on alueella pehmeää ja routimiselle altis. Päällysteiden kulumista nopeuttavat verrattain paljaat ja märät teiden pinnat.

Varsinaisia laskemia siitä, onko uudesta menetelmästä syntynyt säästöä, ei vielä ole. Valupaikkaus kuitenkin näyttää toimivan aikaisempia paremmin. Mutta ovatko tiestöt jatkossa pelkkää paikkausten täyttämää tilkkutäkkiä?

– Tilkkutäkkiähän ne ovat jo nyt, kun ei tuota rahaa ole. Toivottavasti tähän löydettäisiin jostain vielä lisää varoja tulevaisuudessa, Kulmala summaa.

Tamperelaisen tanssisalin kaiuttimista kajahtaa musiikki.

– Saanko luvan vai tanssitaanko ensin, vitsailee Rami Isomäki ja käy pokkaamassa vaimonsa Janeten tanssiin.

Tätä tangoa ei taivutella perinteisessä käsiotteessa. Tanssijat liukuvat musiikin tahdissa vierekkäin, sillä heidän lisäkseen parketilla on kaksi pyörätuolia.

Pariskunnasta kumpikin on käyttänyt pyörätuolia lapsesta saakka. Tanssi tapahtuu istuma-asennon ehdoilla.

– Eri tanssilajien aksentit tehdään käsillä, vartalolla ja pyörätuolin liikkeellä. Tango on tuolissakin tanssittuna terävämpää ja esimerkiksi rumban liikkeet pehmeämpiä, Rami Isomäki kuvaa.

– Tanssi ei saa näyttää siltä, että vain istumme pyörätuolissa. Sen pitää näyttää siltä, että pyörätuoli lentää, Janette Isomäki lisää.

Pitää näyttää siltä, että pyörätuoli lentää. Janette Isomäki

Sähköpyörätuoli tekee hitaammat piruetit

Isomäet ovat Suomen ainoa pyörätuolitanssipari, joista toisella on manuaalinen ja toisella sähköpyörätuoli. Välineiden eroavaisuudet otetaan huomioon koreografioissa.

– Rami pyörii tuplasti ympäri kun minä pyörähdän vain kerran. Sähkäri on hitaampi, Janette Isomäki kertoo.

Vaikka vaimon tuoli on dominoivampi, eivät paritanssin perinteiset säännöt muutu.

– Tässäkin mies vie aina, Rami Isomäki sanoo.

– Mutta suoralla minä painelen ohi, vaimo nauraa.

Murhapallosta parketille

Jos mies pääseekin tanssilattialla viemään, on daami kuitenkin hoitanut suhteen tärkeimmät ohjailut.

– Sanoin jo 8-vuotiaana, että tuo jätkä on minun, Janette Isomäki paljastaa.

Rami ehti antaa pakit pariin kertaan, mutta kolmannella yrittämällä hänelle annettiin avaimet käteen – kirjaimellisesti.

– Janette sanoi, että siinä on ja jos et tiedä mitä niillä tehdään, anna takaisin. En ole vielä antanut, aviomies pudistelee naureskellen päätään.

Janette sai minut tanssisalille, vaikka olin vannonut valmentajalle, että minähän en tuon kynnyksen yli tule. Rami Isomäki

Myös yhteinen tanssiharrastus on alun perin vaimon idea.

– Janette sai minut tanssisalille, vaikka olin vannonut valmentajalle, että minähän en tuon kynnyksen yli tule. Aiemmin pelasin pyörätuolikoripalloa ja pyörätuolirugbya, joka tunnetaan myös nimellä murder ball, murhapallo, Rami Isomäki hekottaa.

Vaimon päätöksestä ei kuitenkaan voinut valittaa, ja nyt tanssisalilla viihdytään tasaveroisesti. Välillä valmentajan on täytynyt komentaa pariskunta harjoituslattialta kotiin keskittymään kisoihin mielikuvaharjoitteiden avulla.

Tähtäimessä kansainvälinen kulta

Pyörätuolitanssi on vammaisliikuntalaji, jota harrastetaan niin kuntoilu- kuin kilpailumielessä. Isomäet ovat parketilla sekä huvin että tavoitteiden vuoksi. Kolme vuotta tanssinut pari on keräillyt SM-kisoista kirkkaimmillaan hopeamitaleja, ja nyt tähtäimessä ovat kansainväliset mitalit – mieluusti kultaiset.

Tampereella järjestetään viikonloppuna ensimmäistä kertaa kansainvälisen paralympiakomitean alainen pyörätuolitanssikilpailu. Osallistujia Hervantaan matkustaa Suomen lisäksi yhteensä 12 eri maasta, ja parketilla pyörähtää viikonlopun aikana lähes 80 tanssijaa tuoleineen.

Kilpailusäännökset ovat vasta menneet uusiksi, mikä tarkoittaa muun muassa sitä, että parit tanssivat valssin, tangon ja samban lisäksi myös cha chan.

– Se on meille uusi tanssi, mutta sopii hyvin, kertoo Janette.

Suomi on Rami Isomäen mukaan kovatasoinen tanssimaa, mutta kansainvälisten kisaajien joukossa on kovia vastuksia.

Kovat ovat Isomäkien tavoitteetkin.

– Kultaa haetaan, sanoo Janette, eikä miehellä ole vastaansanomista tähänkään.

Yhtäkkiä vaatteiden myynti loppui kuin seinään. Facebookin kirppisryhmien tulo kolmisen vuotta sitten näkyi selkeästi helsinkiläisen Aino-kirpputorin myynnissä, kertoo yrittäjä Kalevi Heikkonen.

– Sitä ennen vaatteet olivat liikkuneet tosi hyvin. Facebook-ryhmien myötä tuli hetkellisesti stoppi, sanoo Heikkonen.

Facebookissa on satoja suomenkielisiä ryhmiä, joissa myydään kaikenlaista käytettyä tavaraa: lastenvaatteita, vaellustarvikkeita ja huonekaluja.

Osa vaateshoppailijoista on sittemmin palannut Kannelmäen asemalla sijaitsevalle Aino-kirpputorille. Kivijalkakirppareille on tullut takaisin erityisesti asiakkaat, jotka kyllästyivät huonoon käytökseen kirppisryhmissä: tavaroita varataan, mutta ei noudeta tai viesteihin ei yhtäkkiä vastatakaan.

Nettikirppikset ja käytetyn tavaran Facebook-ryhmät eivät syrjäyttäneet kivijalkakirppiksiä, vaikka näin pelättiin – sen sijaan netti toi käytetyn tavaran vertaiskauppaan aivan uusia asiakkaita. Soittokierros itsepalvelukirppareille ympäri Suomea kertoo, että perinteisillä kirpputoreilla menee ihan hyvin, vaikka nettikirppikset ovat kiristäneet kilpailua.

Janne Vähämiko on nähnyt netin vaikutuksen perinteiseen kirppismyyntiin, sillä hän on ollut kirppisyrittäjänä Turussa vuodesta 1997.

– Ennen myyntipöydät menivät kaupaksi ilman markkinointia, nykyään pitää olla skarpimpi ja keksiä keinoja asiakkaiden houkuttelemiseksi, sanoo Kirppis-Centeriä luotsaava Vähämiko.

Facebook-ryhmät tekivät käytetystä valtavirtaa

Nettikirppikset ja Facebook-ryhmät ovat tuoneet uusia asiakkaita käytetyn tavaran kauppaan, selviää Tampereen yliopiston ja Kaupan liiton tekemästä vertaiskaupan tutkimuksesta.

Uusia tulokkaita ovat hyvätuloiset suomalaiset, joita ei normaalisti näe penkomassa kirpputoripöytiä tai kierrätyskeskuksen laareja. Heille netissä myyminen on parhaimmillaan nopeaa ja vaivatonta.

Perinteiselle kirppiskiertelijälle kyse on puolestaan harrastuksesta ja ajanvietteestä, jossa tavataan tuttuja, hypistellään vanhoja tavaroita ja metsästetään löytöjä.

Suomalaiset ostavat ja myyvät käytettyä tavaraa enemmän kuin koskaan: vertaiskaupan eli kuluttajien välisen kaupan arvo on noin 480 miljoonaa euroa vuodessa, selviää Tampereen yliopiston ja Kaupan liiton tutkimuksesta. Siitä valtaosa, 80 prosenttia, tapahtuu jo verkossa.

Facebookin lanseeraama myyntipaikka Marketplace on tutkimuksen mukaan edelleen marginaalinen toimija Suomessa. Marketplace aloitti Euroopassa vuonna 2018.

Käynnissä on merkittävä yhteiskunnallinen muutos, sanoo vertaiskaupan tutkimuksessa mukana ollut tutkija Hannu Saarijärvi Tampereen yliopistosta. Vertaiskaupasta on tullut valtavirtaa, koko kansan huvia.

Siinä missä käytetyn ostaminen on aikaisemmin ollut köyhän pakko tai trendikästä pienen tiedostavan porukan keskuudessa, on siitä viimeistään Facebookin kirppisryhmien myötä tullut uusi normaali myös keskiluokalle ja hyvätuloisille.

Kalevi Heikkosen kirpputorilla Helsingissä uusi asiakasryhmä ovat keski-ikäiset. Ennen ovesta tuli sisään lähinnä nuoria tai eläkeläisiä.

Markkinoinnin professori Saarijärvi sanoo, että käytetyn tavaran ostamisesta on tulossa entistä keskeisempi osa kaupan evoluutiota.

– Tämä on hyvin merkittävä kysymys perinteiselle kaupalle, jonka ansaintalogiikka perustuu pelkästään uuden tavaran myymiseen, sanoo Saarijärvi.

Jatkossa yhä useampi käytetty tavara vaihtaa omistajaa netissä, sillä verkossa käytävä vertaiskauppa kasvaa 5–10 prosentin vuositahtia. Se ei välttämättä ole pois kivijalkakirpputoreilta, vaan kasvu saattaa tulla juurikin niistä asiakkaista, jotka eivät aikaisemmin ole käyneet kirpputoreilla.

– 10–15 vuotta sitten kysyttiin, että minkä takia ostit käytetyn, miksi et ostanut uutta. Kymmenen vuoden päästä ihmetellään, että minkä ihmeen takia ostit uuden, kun hyviä käytettyjäkin olisi tarjolla, sanoo Saarijärvi.

Lue lisää:

Kotiäiti alkoi pyörittää kirpputoria tavalla, jota yleensä käyttävät hyväntekeväisyysjärjestöt – "Ihminen saa itse valita, mihin tavaransa vie"

Mies ihmetteli, miten nettikirppikseltä ostetun mekon postimaksu voi olla kalliimpi kuin itse mekko – kehitti uuden konseptin, joka leviää nyt verkossa

Katso, mitkä tuotteet myyvät isojen kaupunkien kirpputoreilla – Tampereella eniten kirppareita asukaslukuun nähden

Torin ja bloggaajien vinkit: Näin saat vaatteet ja tavarat netissä paremmin kaupaksi – kuvat entistä tärkeämpiä

Rakkaus ajoi 17-vuotiaan Hanna-Mari Kärjen kovien huumeiden maailmaan – hän kertoi tarinansa, ettei muiden tarvitsisi kulkea samaa polkua

17-vuotiaana huumemaailmaan ajautunut Hanna-Mari Kärki sanoo olleensa pahimmillaan “täydellinen rapanisti”. Nyt hän on korvaushoidossa, ja haluaa kertoa kokemuksensa tueksi niille nuorille, jotka ovat ajautuneet tai ajautumassa samaan tilanteeseen.

Yleisön rakastaman Flow'n kulisseissa muhii riita – Taiteilija ihmettelee pientä korvaustaan: "Ei ole ainoa marginalisoitujen ihmisten ilmaisen työn juhla"

Flow'n Pink Space -taideinstallaatiossa esiintyvä Jenna Jauhiainen penää keskustelua festivaalien palkkioista.

Mistä Orbánin hyökkäys Suomea vastaan johtuu? Yle selvitti asiaa Unkarin poliittisen eliitin kesäpäivillä

Pääministeri Viktor Orbán hyökkäsi rajusti Suomea vastaan puhuessaan lauantaina Transilvanian unkarilaisalueella.

"Joskus kauhistuttaa" – Lähihoitaja piti kirjaa ja kertoo Ylelle nyt tunti tunnilta, millaista hoivatyö todella on

Lähihoitajan Ylelle toimittamat päiväkirjamerkinnät kertovat karua kieltä vanhusten hoivakodin arjesta.

Reetta Rädyn kolumni: Mikään ei muutu, jos pitää koko ajan olla kiitollinen

Michelle Obaman kirja todistaa, että tarvitsemme esikuvia, jotka näyttävät samalta kuin me itse, kirjoittaa Reetta Räty.

Jäätelö, jossa ei ole kermaa tai maitoa tai kananmunia. Onko se edes jäätelöä? Ja etenkin, jos se valmistetaan härkäpavuista?

Uudenlaisen jäätelön syntytarina on tavallaan tylsä: kyse oli koulutehtävästä Helsingin yliopiston elintarviketieteiden osastolla. Hilma Koskinen ja joukko muita opiskelijoita tarttui haasteeseen.

– Meille annettiin tuotekehityskurssilla tehtäväksi kehitellä erityisruokavalioille sopiva tuote vilja- tai palkokasveista. Siitä lähdimme kehittämään. Ajattelimme, että härkäpapu on ehdoton ykkönen.

Aluksi harkittiin mämmin valmistamista, mutta melko pian opiskelijat tajusivat, että tuotoksia pitää matkan varrella maistella useaan kertaan – ajatus mämmistä hylättiin pikaisesti.

Seitsemän nuoren naisen joukko päätyi jäätelöön, jonka menekki on taattua ympäri vuoden, ja joka on tuotteena jo tuttu.

Voiko ilmastoahdistusta vähentää erikoistuotteilla?

Ruoan hiilijalanjälki on entistä useamman kuluttajan valintojen taustalla. Kotimaisesta härkäpavusta valmistettu jäätelö istuu tähän saumaan erinomaisesti.

Tuote on vegaaninen, joten se sopii myös heille, joiden valintoja ohjaa eläinten oikeuksien ajattelu. Hilma Koskinen uskoo että valinnat ruokakaupassa ovat osa tulevaisuuden vihreää ajattelua.

– Härkäpavut, sokerit ja kaikki raaka-aineet, jotka vain voidaan täällä tuottaa, tulevat läheltä. Me pyrimme tekemään tuotteen, jonka voi syödä hyvällä mielellä ja kevyellä omallatunnolla. Tuotteen takana on kiinnostus ympäristöön ja vihreitä arvoja kohtaan.

Koskinen korostaa, että ekologiset valinnat eivät ole itsestäänselvyys edes kaikille nuorille. Osa kuluttajista ostaa mitä huvittaa ja mihin on tottunut.

– Meillä Viikissä, missä opiskelen, kyllä puhutaan paljon kaikesta ympäristöön ja maatalouteen liittyvästä. Siellä kyllä ollaan todella valveutuneita.

Mikrobien hyötykäyttöä, sivuvirtojen hyödyntämistä ja terveysvaikutuksia

Näitä kaikkia tutkitaan elintarvike- ja ravitsemustieteiden osastolla. Elintarviketieteiden kandiohjemissa joissa härkäpapujäätelökin sai alkunsa tehdään vuosittain uusien elintarvikkeiden innovaatioita. Kuinka moni niistä päätyy kuluttajille, ja laajempaan jakeluun, vaihtelee suuresti.

Yksi tutkimuksen painopistealue on ruoan laatu ja hyvä ravitsemus. Silloin tutkitaan myös terveellisyyteen ja aistittavaan laatuun vaikuttavia elintarvikkeiden ainesosia ja niiden ominaisuuksia.

Yliopisto tekee tiivistä yhteistyötä myös alan teollisuuden kanssa, joka luonnollisesti on innokas saamaan uudet innovaatiot kaupalliseen tuotantoon mahdollisimman pian.

Entä maku?

Opiskelija Hilma Koskinen pyöräyttää kulhoon kolme pientä palloa Härtelöstä. Makuina ovat suklaa, lime-passion ja vadelma-rosmariini. Tartun lusikkaan epäluuloisen toiveikkaasti, jäätelö on yksi lempiherkuistani. Koskinen kertoo, että epäluuloni on yleistä.

– Kiinnostus on ollut vähän varautunutta. On mietitty, että miten härkäpavusta voi tehdä jäätelöä, ja miltä se maistuu. Mutta kun ihmiset ovat rohkaistuneet maistamaan on saatu ihan hyvää palautetta.

Päätän tarttua härkäpapua sarvista ja vien lusikallisen suuhun. Suutuntuma yllättää: tuote on täyteläistä ja kermamaista. Ellen tietäisi sen olevan jotain muuta kuin perinteistä kermajäätelöä, en huomaisi mitään eroa.

Lue myös:

Lopettaisinko juuston syömisen vai vaihtaisinko sähköautoon? Kokeile Ylen ilmastolaskurilla, mitkä teot sopivat sinulle ja mikä vaikutus niillä on päästöihin

Onko ruoan hiilimerkinnät satojen miljoonien turha urakka vai ratkaiseva ilmastoteko ostopäätösten tueksi?

Suurin osa Suomen ilmastopäästöistä tulee kotitalouksien kulutuksesta – S-ryhmän uusi laskuri ei kaunistele asiakkaan hiilijalanjälkeä