Poliisihallitus varoittaa viallisesta patruunaerästä. Kyseessä ovat Winchester-merkkiset patruunat, joiden kaliiperi on .17HMR. Niiden käyttö on lopetettava välittömästi ja ne on palautettava ostopaikkaan.

Poliisihallituksen mukaan erässä on mahdollisesti ruudittomia patruunoita. Patruunan ollessa ruuditon voi luoti lähteä liikkeelle nallimassan voimalla ja jäädä piippuun jumiin.

Jos tukkeutuneeseen piippuun ammutaan uusi patruuna, seurauksena voi olla aseen rikkoutuminen ja ampujan vahingoittuminen, Poliisihallitus kertoo.

Viallisen patruunaerän valmistajan tuotenumero on X17HMR1 ja vialliset latauserät ovat NB51 ja NB61.

Parikkalalainen puutuotealan yrittäjä Pekka Paakkinen on yhtä hymyä.

Hallitus tiedotti tiistaina, että Parikkalan rajanylityspaikan avaamista kansainväliselle liikenteelle aletaan valmistella vuonna 2020. Liikenne rajanylityspaikalla alkaisi vuonna 2024.

– Tätä on odotettu pitkään. Työtä on tehty paljon ja nyt tuli viimein järjen voitto, Paakkinen sanoo.

Parikkalalaiset yrittäjät Paakkinen etunenässä ovat tehneet vuosia töitä sen eteen, että Parikkalan rajanylityspaikan kautta voisivat kulkea myös matkailijat.

Tällä hetkellä ainoastaan raskas liikenne voi ylittää Suomen ja Venäjän välisen rajan Parikkalan kohdalla erikoisluvalla.

Paakkisen mukaan rajanylityspaikan avautuminen luo kasvumahdollisuuksia eri alojen yrityksille. Uuttakin yritystoimintaa voi syntyä matkailun ja kaupan aloille.

Toisaalta rajanylityspaikan avautuminen avaa uusia ovia suomalaisten ja venäläisten yritysten yhteistyölle.

Paakkisen oma yritys Laatokan Lankku tuo puutuotteita Venäjältä Suomeen. Paakkinen kertoo tehneensä venäläisten yrittäjien kanssa yhteistyötä yli 20 vuotta.

– Siellä on potentiaalia tehdä muutakin yhteistyötä.

"Teot näyttävät, mutta uskotaan, että raja saadaan nyt auki"

Hotelli-ravintola Kägösen yrittäjä Tiina Vuolli sulattelee vielä uutista Parikkalan rajanylityspaikan avaamisesta kansainväliselle liikenteelle.

– Teot näyttävät, mutta uskotaan, että raja saadaan nyt auki, Vuolli sanoo.

Suunnittelun alkaminen luo uskoa yrittäjän sekä koko kunnan tulevaisuuteen. Vuolli odottaa, että Kägösessä pysähtyy nykyistä enemmän matkustajia tulevina vuosina.

Hotelli-ravintola sijaitsee valtatie 6:n varrella reilun kilometrin päässä Parikkalan rajanylityspaikasta. Venäjän rajan läheisyys näkyy Kägösessä jo nyt.

– Meillä käy hyvin paljon matkailijoita, jotka ajavat Parikkalaan päästäkseen mahdollisimman lähelle rajaa. Se kiehtoo monia keski- ja eteläeurooppalaisia.

Parikkalan kunnanjohtajan Vesa Huuskosen mukaan moni Kuutostien varrella ollut yritys on lopettanut toimintansa viiden viime vuoden aikana.

Kelkka voi kääntyä, jos rajanylityspaikka avautuu.

– Pitää muistaa, että tällä on koko itäiselle Suomelle yhtä suuri merkitys kuin Parikkalalle, lisää Huuskonen.

Huuskonen viittaa aiemmin tehtyihin selvityksiin. Niiden mukaan elinkeinoelämän ja teollisuuden kuljetukset monipuolistuvat ja lisääntyvät, jos rajanylityspaikka avautuu kansainväliselle liikenteelle.

Venäjällä on investoitu Laatokan länsipuolella sijaitsevien maanteiden kunnostamiseen. Parikkalan kohdalle Syväoroon johtaa nyt hyväkuntoinen maantie.

– Tästä tulee käytännössä nopein reitti Pietarista Parikkalan ja Savonlinnan kautta keskiseen Suomeen. Elinkeinoelämälle ja teollisuudelle yhteydet ja logistiikka ovat keskeisiä, sanoo Huuskonen.

Huuskonen visioi myös, että Saimaan ja Laatokan välille syntyy matkailua ja siihen liittyvää yrittäjyyttä.

– Toki olemme tyytyväisiä myös työpaikoista, joita tänne syntyy.

Rajavartiosto: Aikataulu on mahdollinen

Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistäminen tietää Kaakkois-Suomen rajavartiostolle uusia haasteita.

– Puitteiden pitää pitää olla kunnossa sujuvaa ja turvallista rajanylitystä varten. Lisäksi tarvitsemme sinne henkilöstöä, rajavartioston apulaiskomentaja Juha Kivelä kertoo.

Tällä hetkellä rajatarkastukset tapahtuvat elementtirakennuksessa, jossa on yksi linja lähtevälle ja toinen saapuvalle liikenteelle. Venäjän puolella tarkastukset tapahtuvat vanhoissa parakeissa.

Rajavartiolaitoksessa on arvioitu, että Parikkalan rajanylityspaikan rakentaminen maksaisi noin 25 miljoonaa euroa. Henkilöstömäärä riippuu rajanylityspaikan aukioloajoista.

– Tarvitsemme sinne arviolta 65 henkilötyövuotta, jos rajanylityspaikka on auki ympäri vuorokauden.

Tuolla henkilöstömäärällä voitaisiin hoitaa 0,5–1 miljoonaa rajanylitystä. Aukioloajasta on sovittava Venäjän rajavartiopalvelun kanssa.

Kivelä uskoo ja toivoo, että valtio on valmis rahoittamaan rajanylityspaikan kansainvälistämisestä koituvat lisäkustannukset.

– Me tarvitsemme lisärahoituksen tämän paikan avaamiseen.

Parikkalassa perustettiin tänään keskiviikkona myös hankeyhtiö, joka varautuu toimimaan rajanylityspaikalla tarvittavien toimi- ja varastotilojen rakennuttajana tai vuokraisäntänä.

Yhtiösopimuksen tekivät Parikkalan kunta ja puutavarayhtiö Laatokan Lankku. Yhtiön osakkaiksi otetaan myös muita itäsuomalaisia yrityksiä.

Rajanylityspaikan avaaminen vuonna 2024 on Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentajan Juha Kivelän mukaan mahdollista, jos tahtotila on yhteinen molemmin puolin rajaa.

– Valmistelu on tehtävä yhdessä Venäjän valtion ja viranomaisten kanssa. Emme voi yksin asiaa päättää, Kivelä sanoo.

Venäjä on jo useamman vuoden ajan toivonut, että Parikkala-Syväoron rajanylityspaikka kansainvälistetään.

Välitöntä tarvetta Parikkalan rajanylityspaikan avaamiselle ei ole, jos mittarina ovat viime vuosina hiipuneet rajanylittäjien määrät itärajalla.

Rajavartioston mukaan nykyiset rajanylityspaikat riittävät kaikille kulkijoille. Päätös Parikkalan rajanylityspaikan avaamisesta onkin osa hallituksen tukipakettia Savonlinnalle, joka on menettänyt runsaasti työpaikkoja muun muassa opettajankoulutuksen siirrossa Joensuuhun.

Hollantia järkyttää tapaus, jossa asianajaja Derk Wiersum ammuttiin kuoliaaksi kotikadullaan keskiviikkoaamuna. Tapahtumahetkellä Wiersum oli juuri poistunut Amsterdamissa sijaitsevasta kodistaan. Tekijä on ilmeisesti yhä karkuteillä.

Wiersum edusti avaintodistajaa isossa järjestäytyneen rikollisuuden oikeusjutussa, johon liittyi useita tappoja Hollannissa vuosina 2015–2017.

Nabil B:ksi nimetty todistaja oli osallistunut yhteen tapoista. Hän kuitenkin suostui todistajaksi lievempää tuomiota vastaan.

Meneillään olleessa oikeusjutussa Wiersumilla ja Nabil B:llä oli vastassa alamaailman jengipomoja. Epäillyt ovat uutistoimisto AFP:n mukaan Marokossa syntyneet Ridouan Taghi ja Said Razzouki, jotka ovat Hollannin halutuimpia rikollisia. Hollanti on määrännyt miehille kansainvälisen pidätysmääräyksen murhasta ja huumeiden laittomasta kaupasta.

"Elämme huumevaltiossa"

Amsterdam on tullut tunnetuksi avoimesta marihuanapolitiikastaan.

Vain muutamia viikkoja sitten kaupunki kuitenkin julkaisi kaupungin nykyistä tilannetta valottavan raportin. Sen mukaan Amsterdamissa on iso huumeongelma, johon liittyy myös järjestäytynyttä rikollisuutta.

Myös Hollannin poliisi on sanonut ampumistapauksen jälkeen tilanteen karannen käsistä maassa.

– Tämä vahvistaa, että elämme huumevaltiossa. Tämä on hyökkäys oikeusturvaa vastaan, Jan Struijs NPB-poliisiyksiköstä sanoo.

Asianajajan ampuminen keskelle katua on saanut hollantilaiset vaatimaan kovempia otteita alamaailman jengien kukistamiseksi.

44-vuotias Wiersum oli kahden lapsen isä. Mediatietojen mukaan lapset olivat kotona ampumisen aikaan. Tapaus on nyt herättänyt kysymyksen siitä, miksei asianajajalla ollut parempia turvajärjestelyjä.

Myös Nabil B:n veli ammuttiin kuoliaaksi vain vuosi sitten. Uutistoimisto Reutersin mukaan veljellä ei ollut yhteyksiä rikollisjengiin tai murhiin.

Konepajayhtiö Wärtsilä on antanut tulosvaroituksen. Yhtiö tiedottaa, että koko vuoden 2019 vertailukelpoisen liiketuloksen odotetaan olevan noin 100 miljoonaa euroa viime vuotta alhaisempi. Yhtiön osakkeen kurssi lähti rajuun laskuun heti tulosvaroituksen antamisen jälkeen keskiviikkoiltana.

Yhtiön puolivuotiskatsauksessa sekä Marine- että Energy-liiketoiminnan kysynnän odotettiin olevan vaimeaa. Kolmannella vuosineljänneksellä tilauskertymä on ollut odotettua heikompi. Wärtsilä toimii merenkulku- ja energiateollisuudessa.

Konserni on tehnyt arvion käynnissä olevista suurista projekteistaan, ja sen mukaan odotuksia heikompi liiketulos johtuu tietyistä projekteista Marine-liiketoiminnan kaasuratkaisuissa sekä Energy-liiketoiminnassa.

Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg puhui tänään Yhdysvaltain kongressin ulkoasiainvaliokunnalle.

Hänen vaati Yhdysvalloilta lisätoimia ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi ja kehotti kongressiedustajia tutustumaan ilmastotieteeseen.

16-vuotias Thunberg aloitti vuosi sitten ilmastoprotestin. Hän keskeytti koulunkäyntinsä voidakseen osoittaa mieltään ilmaston puolesta Ruotsin valtiopäivätalolla. Sittemmin hänen ideoimansa jokaperjantaiset ilmastomielenosoitukset ovat levinneet jo yli sataan maahan.

Viikonloppuna New Yorkissa on useita ilmastonmuutoksen vastustamiseen liittyviä tapahtumia. Perjantaina tuhansien nuorten odotetaan marssivan kaduilla maailmanlaajuisen ilmastolakon merkeissä.

Lauantaina YK:ssa järjestetään nuorten ilmastohuippukokous ja maanantaina YK on kutsunut maailman korkeimman johdon omaan ilmastohuippukokoukseen.

Lue myös:

Greta Thunberg sai Amnestyn palkinnon – viikonloppuna YK:n huippukokous

Ilmastoaktivisti Thunbergin viesti Trumpille: Kuuntele tiedettä!

Britannian pääministeri Boris Johnson ymmärsi brexit-suunnitelmansa ongelmat vasta maanantaina, kun lounasti EU-komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin ja EU:n brexit-neuvottelijan Michel Barnierin kanssa, kirjoittaa Financial Times -lehti.

Lehden lähteen mukaan Johnson oli silminnähden yllättynyt, kun hän kuuli EU-johtajilta siitä, ettei hänen ehdottamansa vaihtoehto kiistanalaiselle backstopille ratkaisekaan tulliongelmaa Irlannin ja Pohjois-Irlannin välillä.

Johnsonin ehdotus olisi antanut Pohjois-Irlannin pitää kiinni EU:n säädöksistä liittyen ruokatarvikkeisiin ja karjaan, mutta se ei estä tullitarkastuksia valtaosalle rajan ylittävistä tuotteista.

Lähteen mukaan Johnson oli tämän kuultuaan kääntynyt hämmentyneenä Britannian brexit-neuvottelijan David Frostin ja brexit-sihteeri Stephen Barclayn puoleen.

- Eli tarkoitatteko, ettei sps-suunnitelma ratkaisekaan tulliongelmaa, hän kysyi tiimiltään Financial Timesin mukaan.

Sps-lyhenne viittaa ehdotuksen käsittelemiin elintarvikkeiden ja karjan säädöksiin.

Toisen lähteen mukaan pääministeri olisi lysähtänyt tuoliinsa sen jälkeen, kun todellisuus Britannian neuvotteluasemasta ja hyvin rajallisesta ajasta valkeni hänelle.

Johnsonin tapaaminen ei vakuuttanut – EU perää Britannialta ehdotuksia Irlannin rajakiistan ratkaisemiseksi

Sopimuksettoman eron uhka todellinen

Juncker kertoi tänään keskiviikkona Ranskan Strasbourgissa kokoontuneelle EU-parlamentille, että maanantaiset lounaskeskustelut Luxemburgissa olivat ystävälliset, rakentavat ja positiiviset.

- Kerroin Johnsonille, että minulla ei ole tunnesidettä backstopiin, mutta seison sen tavoitteiden takana. Sen vuoksi pyysin Johnsonilta vaihtoehtoista ratkaisua näiden tavoitteiden saavuttamiselle, sanoi Juncker.

- Pyysin pääministeriä tavaamaan visionsa meille.

Junckerin mukaan Britannian sopimuksettoman EU-eron uhka on edelleen hyvin todellinen. Hän kertoi Johnsonin toistaneen jälleen kerran, että Britannia lähtee unionista lokakuun lopulla, tapahtui sitä ennen mitä tahansa.

EU-parlamentin kokous alkoi Suomen eurooppaministerin Tytti Tuppuraisen puheenvuorolla. Myös Tuppuraisen mukaan sopimukseton ero on hyvin todennäköinen lopputulema ja tämän vuoksi valmistautumista on lisättävä unionissa.

- Heinäkuussa Britannia sai uuden hallituksen ja uuden pääministerin. Valitettavasti on käynyt enenevissä määrin selväksi, että tämä ei ole auttanut kirkastamaan tilannetta tai Britannian neuvotteluasemaa, Tuppurainen kertoi Strasbourgissa.

- Kun puhutaan kaikkein vaikeimmista kysymyksistä, kuten Irlannin rajasta, Britannia ei ole tuonut vielä pöydälle mitään konkreettisia ehdotuksia.

Tuppuraisen mukaan määräpäivän lähestyessä vastassa on enemmän epävarmuutta kuin aiemmin. Monet yksityishenkilöt ja yritykset kärsivät tästä brexitin luomasta epävarmuudesta.

Tuppuraisen mukaan synkän tilanteen ei pitäisi kuitenkaan harhauttaa unionia tärkeimmästä päämäärästä. Tärkein päämäärä on Tuppuraisen mukaan se, että Britannian EU-ero saadaan tehtyä hallitusti ja brexitin aiheuttama epävarmuus saadaan loppumaan.

"Meillä ei ole lyhyt muisti"

EU-neuvottelija Barnier kertoi parlamentille, että unioni ei aio esittää neuvottelevansa. Hänen mukaansa on unionin velvollisuus viedä prosessia eteenpäin määrätietoisesti ja rehellisesti.

Barnier selvensi myös backstopin tarvetta. Brexit aiheuttaa hänen mukaansa eniten ongelmia ja uhkia nimenomaan Irlannille. Britannialla ja Euroopan unionilla on yhteinen raja nimenomaan Irlannin saarella.

Barnier painotti, ettei backstopissa ole koskaan ollut kyse ideologisesta kysymyksestä vaan käytännöllisestä. Backstop tarjoaisi eräänlaisen turvaverkon.

- Emme halua mennä takaisin tilanteeseen, jossa Irlannin ja Pohjois-Irlannin välillä olisi fyysinen raja.

Barnierin mukaan Britannian uusi hallitus alleviivasi tällä viikolla Luxemburgissa niitä backstopin puolia, joista se ei pidä.

- Mutta se ei riitä siihen, että saisimme aikaan ratkaisun. Tarvitsemme erosopimukseen oikeudellisesti toimivan ratkaisun, joka vastaa täysin jokaiseen brexitin tuomaan ongelmaan.

Barnier antoi myös esimerkin rajan tuomasta ongelmasta.

- Mikä tahansa elintarvike tai elävä eläin, joka tuodaan Pohjois-Irlantiin Britanniasta, ei tule vain Irlannin saarelle ja sen markkinoille, vaan Puolan, Tanskan, Saksan ja Ranskan markkinoille. Välittömästi. Vain koska se on Irlannin saarella.

Barnier painotti erityisesti elintarvikesäädösten tarvetta. Säädöksin voidaan taata kuluttajien turvallisuus ja estää samalla myös eläinten terveysriskit.

- Meillä ei ole lyhyt muisti, eikä myöskään Irlannin saaren, Pohjois-Irlannin ja muun Britannian kuluttajilla, Barnier kertoi.

Barnier ei sanonut suoraan, mihin viittasi, mutta ainakin hullun lehmän tauti eli BSE-tauti diagnosoitiin ensimmäisen kerran Britanniassa vuonna 1986. Britanniassa tuotetulle lihalle on ollut maailmalla vuosikausia kestäneitä tuontikieltoja tämän vuoksi.

Hallituksen budjettiriihessä oli harkinnassa yritystukien leikkauksia yhteensä 200-300 miljoonan euron edestä.

Kymmenkohtaisen listan ainoaksi leikkauskohteeksi päätyi nyt yhden autoissa käytetyn diesel-lajin, parafiinidieselin leikkaus. Leikkaus tulee voimaan portaittain ja on 120 miljoonaa euroa vuoteen 2023 mennessä. Täysi tukileikkaus on 5 senttiä litralta.

Hallitus harkitsee tulevaisuudessa myös muita yritystukileikkauksia. Budjettiriihen pöytäkirjamerkinnöissä leikkauskohteeksi nimetään erityisesti ympäristö- ja ilmastovaikutukseltaan haitallisten tukien merkittävä leikkaus.

Erittäin todennäköistä on, että eri ministeriöiden poliittisten valtiosihteerien kokoaman listan lisäksi leikkausharkintaan tulee muitakin yritystukia kuin alla listatut.

Ylen saamien tietojen mukaan hallitus harkitsi eilen budjettiriihessä myös seuraavien yritystukien leikkausta osittain tai kokonaan:

• Energiaturpeen verotuki
• Yrittäjävähennys. Verotuksessa liikkeen- tai ammatinharjoittaja saa 5 prosentin yrittäjävähennyksen elinkeinotoiminnan tulostaan.
• Listaamattomien yhtiöiden osinkojen verohuojennus
• Pienpanimoiden alkoholiveron alennus
• Matkailuautojen verotuki
• Eläinlääkintä- ja ruumisautojen autoverotuki
• Merenkulun miehistötuki (viihdemerenkulku)
• Työnantajan koulutusvähennys
• Maatalouden energiaveron palautus fossiilisilta polttoaineilta

Valtiosihteerien työryhmä: Vakavasti harkittava tukiin puuttumista

Valtiosihteerien työryhmäraportissa kehotetaan hallitusta harkitsemaan vakavasti listattujen, nyt tekemättä jääneiden yritystukien leikkausta.

– Työryhmä esittää, että seuraaviin tukiin puuttumista tulee vakavasti harkita vaikutusarviot tarkasti selvittäen vaalikauden myöhemmissä talousarviovalmisteluissa, raportissa lukee.

Valtiosihteerien esitys elinkeinoministeri Katri Kulmunille (kesk.) ja sitä kautta hallitukselle ei tarkoita sitä, että kaikkia listattuja asioita harkittaisiin toteutettavaksi. Lista on Kulmunin valtiosihteerin Jari Partasen (kesk.) johtaman ryhmän näkemys mahdollisista yritystuen leikkauksen kohteista.

Pääministeripuolue SDP on arvostellut yrittäjävähennystä

Energiaturpeen verotuki on ollut hallituksessa etenkin vihreiden arvostelun kohteena.

SDP on puolestaan arvostellut niin yrittäjävähennystä kuin listaamattomien yhtiöiden osinkojen verohuojennustakin. Näitä verohuojennuksia SDP arvosteli oppositiokaudellaan käyttäen esimerkkinä apteekkareita, juristeja ja lääkäreitä.

Apteekkarit yksityisyrittäjinä järjestävät usein toimintansa listaamattomien osakeyhtiöiden kautta.

Valtiosihteerien työryhmä esitti selvitettäväksi yrittäjävähennyksen rajaamista niin, että vähennys ei kasva enää tulojen noustessa yli 50 000 euron.

Pienpanimot saavat alkoholiveroon alennusta porrastetusti 10–50 prosenttia 10 miljoonan litran tuotantoon asti. Pienpanimotuen vähentäminen koskisi euromääräisesti eniten Laitilan ja Nokian panimoita.

Valtiosihteerit esittivät, että verotukea pienennettäisiin alentamalla tukeen oikeuttavan tuotannon ylärajaa tai jäädyttämällä tuki euromääräisesti nykytasolle. Silloin olisi varauduttu tuen korotukseen alkoholiveron korotuksen yhteydessä.

Valtiosihteerit: Laivojen ravintolat saavat epäreilua kilpailuetua

Merenkulun miehistötuen leikkauksessa valtiosihteerien raportissa puhutaan erityisesti viihdemerenkulusta, ei siis rahtilaivoista. Raportin mukaan laivojen ravintola- ja viihdepalvelut kilpailevat maissa sijaitsevan liiketoiminnan kanssa ja saavat epäreilua kilpailuetua miehistötuesta.

Yritystukileikkauksia miettinyt työryhmä listasi myös matkailuautojen verotuen vähentämisen yhdeksi vaihtoehdoksi. Ryhmä harkitsisi matkailuautojen siirtämistä asteittain autoveron piiriin. Menetetyksi keskimääräiseksi veroksi arvioidaan 20 000 euroa autoa kohti.

Lisäksi ryhmä listasi mahdollisuuden korottaa matkailuautojen käyttövoimaveroa niin, että ne siirrettäisiin pakettiautoista henkilöautojen veroluokkaan.

Myös eläinlääkintä- ja ruumisautojen autoverotuen poistoa esitettiin harkittavaksi.

Työryhmä selvittäisi työnantajan koulutusvähennyksestä luopumista. Ryhmä esitti harkittavaksi tuen kohdistamista tavalla, joka tukisi työssä kouluttautumista paremmin.

Valtiovarainministeri Lintilä: Yritystuen leikkaukset tällä erää tässä

Hallituksen budjettiriihen pöytäkirjamerkinnöissä todetaan, että yritystukien jatkotyössä tavoitellaan ympäristövaikutuksiltaan haitallisten tukien merkittävää leikkausta.

Sen sijaan valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoi budjettiriihen iltana tiistaina Ylen A-studiossa, että yritystukien leikkaukset jäävät tällä erää tähän.

– Ei tällä hetkellä ole mitään sellaista työtä menossa, jossa yritystukia oltaisiin leikkaamassa. Tämä oli tältä erää tässä, vahvisti Lintilä A-studiossa.

Lintilä tarkensi keskiviikkona Ylelle, että hän tarkoitti nimenomaan ensi vuoden budjettiesityksiä. Budjettiriihen 120 miljoonan euron leikkauspäätöksellä dieselin tukeen hallitusohjelman tavoite täyttyy.

Hallitus jatkaa energiaverouudistuksen valmistelua, jonka yhteydessä voi tulla myös yritystukia koskevia päätöksiä.

Katso lisää:

Hallitus sai budjettiriihensä puitua: Korkeakoulut saavat rahansa heti ensi vuonna, yritystuista pois 120 miljoonaa euroa, aktiivimallin leikkuri puretaan

Valtiovarainministeri Mika Lintilän haastattelu A-studiossa

PARIISI Pääministeri Antti Rinne (sd.) tapasi keskiviikkona Pariisissa Ranskan presidentin Emmanuel Macronin. Rinne ja Macron keskustelivat Élysée-palatsissa tunnin verran ajankohtaisista EU-asioista ja etenkin Britannian tilanteesta, ja päättivät asettaa Britannian pääministerille Boris Johnsonille yhteisen takarajan.

– Totesimme molemmat, että nyt Boris Johnsonin on nyt aika tuottaa omia esityksiä kirjallisesti – jos niitä on olemassa. Jos esityksiä ei tule syyskuun loppuun mennessä, niin sitten asia on ohi, Rinne sanoi Pariisissa.

Rinne aikoo soittaa Macronin kanssa päätetystä takarajasta Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle Donald Tuskille ja pääministeri Johnsonille.

Rinteen mukaan EU:n kanta on yhä, ettei EU:n neuvottelemaa sopimusta avata. Hänen mukaansa Johnsonin täytyy nyt lyödä pöytään jotain konkreettista, jotta lisäaikaa voidaan myöntää.

– Höperehtiminen ja leikki sen suhteen, että tehdäänkö esityksiä vai ei, saa nyt loppua, Rinne sanoi.

Rinne arvioi, että sopimukseton ero on koko ajan todennäköisempi vaihtoehto. Hänen mukaansa Britanniassa ei ole minkäänlaista selkeää näkemystä siitä, miten tilanne olisi ratkaistavissa.

Rinteen mukaan umpisolmun avaamista hankaloittaa se, että Brexit-vääntöön on sotkettu sisäpoliittista taistelua pääministeri Johnsonin asemasta. Suomen pääministeri peräänkuuluttikin Johnsonilta vastuunkantoa.

– On vastuutonta, että oma poliittinen tulevaisuus arvotetaan yhtä korkealle kuin koko kansakunnan tulevaisuus, Rinne sanoi.

Britannian EU-eron ohella Macron ja Rinne keskustelivat muun muassa maahanmuuttopolitiikasta, EU:n oikeusvaltiokehityksestä ja ilmastotoimien sekä yhteisen puolustuksen kehittämisestä.

Rinne vei jalkapallohullulle Macronille tuliaisiksi tähtihyökkääjä Teemu Pukin pelipaidan. Ranskan presidentti keräille pelipaitoja, ja Rinteen tuliainen oli todellinen keräilyharvinaisuus: Pukin alkuperäinen pelipaita Suomi-Italia-ottelusta.

Saudi-Arabian öljyntuotantolaitoksiin kohdistuneet iskut alkavat näkyä bensiinin ja dieselin hinnoissa suomalaisilla jakeluasemilla. Autoilijoiden havaintojen mukaan polttoaineiden hinnat ovat monin paikoin nousseet eilisestä.

Pääkaupunkiseudulla bensan hinta on noussut paikoin jopa yli 10 senttiä litralta ja dieselin hinta paikoin jopa 20 senttiä litralta.

Energiayhtiö St1:n toimitusjohtajan Mika Wiljasen mukaan Saudi-Arabian öljyntuotannon ongelmat aiheuttavat korotuspaineita hintoihin. Sitä kuinka paljon hinnat saattavat nousta, hän ei halua lähteä arvioimaan.

– Kyllä tässä on selkeästi nähtävissä maailmanmarkkinatilanteen kiristyminen. Jossain vaiheessa tulee vastaan se kipuraja, jolloin hintoja on välttämätöntä nostaa.

Bensa- ja dieselpumpuilla korotuspaineet alkavat Wiljasen mukaan näkyä todennäköisesti tänään tai viimeistään huomenna.

– Toki on hyvä pitää mielessä että pumppuhintaan vaikuttavat myös monet muut asiat, kuten paikallinen kilpailu, ja ne liikkuvat omalla syklillään aika nopeastikin, mutta kyllä tälläiset häiriöt maailmanmarkkinoilla vaikuttavat kohtuullisen nopeasti.

Wiljanen kertoo, että Saudi-Arabian tuontantovaikeudet nostivat raakaöljyn maailmanmarkkinahintaa ja ST1:n ostamien öljytuotteiden hintaa maanantaina noin 50 dollaria tonnilta. Tiistaiaamuna hinta nousi lähes 70 dollaria tonnilta, mutta laski keskiviikona jälleen maanantain tasolle.

Markkinoiden rauhoittumisen taustalla on Saudi-Arabiasta tiistai-iltana tullut viesti siitä, että iskujen vuoksi katkennut öljyntuotanto saadaan todennäköisesti aikaisemmin käyntiin kuin alun perin kerrottiin, sanoo Wiljanen Radio Suomen Päivän haastattelussa.

– Toivon että tämä viesti rauhoittaa tilannetta, mutta kaikki riippuu siitä mitä seuraavaksi tapahtuu.

Maailman suurimman öljynviejämaan Saudi-Arabian öljyntuontanto puolittui maan tuotantolaitoksiin viikonloppuna tehtyjen iskujen vuoksi. Iskun tuhojen korjaamisen on arvioitu kestävän useita kuukausia.

Saudi-Arabian öljyntuotannon putoaminen puoleen tarkoittaa noin viiden miljoonan tynnyrin päivätuotannon vähentymistä. Se on viitisen prosenttia koko maailman tuotannosta.

Lue lisää:

Saudi-Arabian öljykentille tehty isku voi tuntua Suomessa asti: Raakaöljyn hinta nousee varmasti, hätävarastot voidaan joutua avaamaan

Vaje Saudi-Arabian öljyntuotannossa tuskin merkittävästi näkyy tankkaajalle Suomessa – Öljyn hinta oli keväällä korkeammalla

Marko Reijosen isä Heikki "Hessu" Reijonen oli suomalainen manageri, joka 80- ja 90-luvuilla toi Suomeen liudan amerikkalaisia tv-julkkiksia. Yksi ensimmäisistä oli Reijosen Espoossa järjestämien Lasten messujen vetonaula Ritari Ässä, eli David Hasselhoff.

Tammikuisessa 30 asteen pakkasessa kiemurteli satojen metrien jono faneja nähdäkseen vilauksen aikansa suuresta tv-tähdestä. Marko Reijonen muistelee, että Hasselhoff oli huolissaan pakkasessa värjöttelevistä lapsista. .

– Siellä oli jätetty paljon lapsia jonottamaan yksikseen pakkaseen. Davidilla oli päällään pitkä soopeliturkki. Hän otti vahtimestarilta kovaäänisen mukaan, kiipesi tikkaita Dipolin katolle ja kuulutti sieltä, että menkää ihmiset kotiin, tämä paikka on ihan täynnä.

Ritari Ässä ja roskapussi

Manageri Heikki Reijonen oli varannut tähtivieraalle kabinetin ravintola Saslikista, tarkoitus oli syödä venäläinen karhuillallinen. Mutta Hasselhoff sanoi, että hän tulee mieluummin teille kotiin. Ja lopulta Reijosten kotona syötiin yhdessä siskonmakkarakeittoa.

Ruoan jälkeen Hasselhoff halusi olla avuksi, muistelee Reijonen.

– Me istuttiin villasukat jalassa olohuoneen lattialla ja pelattiin Afrikan tähteä. Äiti huusi minulle, että käytkö viemässä roskat. David oli että ei, että hän voi viedä. Hän lähti sitten taloyhtiön roskiskatokseen. Siinä oli tien lapsilla ihmettelemistä, kun Ritari Ässä kävelee roskapussi kädessä.

Sureva perhe Los Angelesiin

Monista Suomessa käyneistä tv-sarjatähdistä tuli perheen läheisiä ystäviä. Se nähtiin myös, kun Heikki Reijonen kuoli äkilliseen sydänkohtaukseen 52-vuotiaana.

– Isä kuoli joulukuussa 1997. Viesti meni Kauniit ja rohkeat -tähti Ronn Mossille Los Angelesiin. Hän ilmoitti heti seuraavana päivänä, että on varannut lentoliput koko perheelle. Että tulette tänne pois sieltä. Olimme siellä kolme - neljä viikkoa. Se oli hyvä vaihtoehto, kun olimme surun murtamia.

Sepelvaltimoiden pallolaajennukseen

Marko Reijonen on nyt 52-vuotias – saman ikäinen kun hänen isänsä oli kuollessaan. Sama sydänkohtausriski on nyt myös Reijosen elämässä.

– Seitsemänkymmentäprosenttisesti ovat minullakin suonet tukossa. Läheisten potkimana menin tutkimuksiin, koska olin viime talvena tosi väsynyt. Pallolaajennusoperaatio on edessä kahden viikon kuluttua.

Reijonen muisteli ohjelmassa myös Waldo's People -yhtyeen huippuvuosia 90-luvulla. Muun muassa miten Kanadassa yhtyeen lämmittelybändinä oli silloin vielä tuntematon Destiny's Child -yhtye. Katso koko haastattelu Yle Areenassa:

Saudi-Arabia on esittänyt todisteita väitteilleen Iranin osallisuudesta viikonlopun öljyjalostamoiskuihin.

Puolustusministeriön tiedottaja eversti Turki al-Malki kertoi, että iskussa käytettiin yhteensä 25 droonia ja ohjusta.

Al-Malki esitteli osia, joiden hän väitti olevan peräisin iskualueelta löydetyistä iranilaisista drooneista ja ohjuksista. Hän väitti osien kuuluvan muun muassa iranilaisiin Delta Wing -drooneihin ja risteilyohjuksiin.

– Isku tehtiin pohjoisesta ja sen sponsorina toimi ilman kysymystäkään Iran, al-Malki sanoi.

Hänen mukaansa iskuja ei voitu tehdä Jememistä käsin. Jemen sijaitsee Saudi-Arabian eteläpuolella.

Uutistoimisto Reuters raportoi diplomaattilähteisiin vedoten, että YK lähettää asiantuntijoita Saudi-Arabiaan tutkimaan öljyjalostamoiskuja.

Yhdysvalloissa presidentti Donald Trump kertoi tänään määränneensä lisää Iranin vastaisia pakotteita.

Puoli tuntia pitkospuita ja metsäpolkuja takana, edessä jyrkkä nousu portaita pitkin lähes pystysuoralla Katajavuoren kallioseinämällä Repoveden kansallispuistossa.

Noin 80 retkeilijän joukko aloittaa tasatahtisen nousun kohti korkeuksia ja kansallispuiston komeimpia maisemia vuoren laen näköalapaikalle.

– Kuinka paljon näitä portaita on, puuskuttaa joku.

– En tiiä, kuuluu jonosta tuhahdus.

Vaikka yli 200 askeleen nousu teettää monelle töitä, on henki joukossa hyvä. Tyytyväinen puheensorina jatkuu viimeistään ylhäällä olevalla taukopaikalla, josta on avoimet näkymät kaukana alapuolella avautuvaan järvimaisemaan.

Tunnelma on kuin minkä tahansa työpaikan virkistys- tai työkykypäivän retkeltä.

Mutta nyt ei olla nauttimassa maisemista työnantajan kustannuksella. Retkeläiset ovat muun muassa pitkäaikaistyöttömiä ja tukityöllistettyjä, joille kouvolalainen kuntouttavaa työtoimintaa järjestävä Parik-säätiö on halunnut järjestää virkistyspäivän.

Töitä suhteilla – jos niilläkään

Yksi osallistujista on 22-vuotias Joonas Pesu. Hän opiskeli peruskoulun jälkeen asiakaspalvelua ja myyntiä ja valmistui merkonomiksi Kouvolan seudun ammattiopistosta vuonna 2016.

Valmistumisensa jälkeen Pesu oli siviilipalveluksessa päiväkodissa. Sen jälkeen oli vuorossa vuoden kestänyt työttömyysjakso.

Pesu huomasi, että töiden saaminen on vaikeaa. Oman kokemuksensa ja kaveripiirinsä perusteella hänellä onkin selvä näkemys siitä, miten töitä saa parhaiten.

– Suhteilla, tokaisee mies.

– Mutta sittenkin pitää vielä pystyä erottumaan joukosta. Sen joutuu jokainen itse ratkaisemaan, miten erottua.

Nyt Joonas Pesulla on palkkatuella järjestynyt työpaikka. Hän työskentelee Kouvolan korttelikodit -yhdistyksen KotiApu -palvelussa, jonne hän pääsi TE-toimiston kautta tämän vuoden alussa.

Vielä muutaman kuukauden ajan jatkuva työ on käytännössä vanhusten auttamista siivoustöissä. Päivät ovat viiden tunnin mittaisia.

– Imuroin ja pesen lattioita enimmäkseen, joskus ikkunoitakin.

Pesu sanoo pitävänsä työstään. Hänet otettiin työpaikalla hyvin vastaan, ja henki on kaikin puolin hyvä.

Työstä on Pesun mukaan ollut hyötyä kotioloihinkin.

– Olen oppinut siivousniksejä, joilla kodin saa nopeammin ja helpommin pidettyä siistinä.

Ennen nykyistä pestiä Pesulla oli suuria ongelmia elämänhallinnassa.

Päivärytmi sekaisin

Työttömyydellä oli monenlaisia varjopuolia. Arjen päivärytmi kääntyi lähes päälaelleen.

Illat kuluivat myöhään yöhön kavereiden kanssa videopelejä pelaten. Aamut ja aamupäivät Pesu nukkui. Kesällä hän innostui frisbee-golfista niin paljon, että se koukutti kunnolla päivisin ennen illan pelisessioita.

– Saatoin juosta kahdeksankin tuntia kiekon perässä, hymähtää Pesu.

Nyt hän kertoo olevansa tyytyväinen siihen, että rytmi on toisenlainen. Korttelikotiyhdistyksen töistä on elämään tullut Pesun sanojen mukaan perusrutiinia.

– Suunta on selvä, kun on työpaikka mihin mennä ja aamuisin on herättävä.

– Kun menee ajoissa nukkumaan, pystyy nauttimaan täysillä seuraavasta päivästä.

Repoveden kokemuksen perusteella Pesu löytää myös selvän eron luonnossa vaeltamisen ja frisbeegolfkentällä kävelemisen ja heittelyn välillä.

– Metsässä käveleminen on leppoisampaa maisemien katselua. Kiekon heittelyssä koriin on mukana kilpailuhenki.

"Onneksi oli aidattuja näköalapaikkoja"

Repoveden kansallispuistossa Pesuun tekevät vaikutuksen komeat kallio– ja järvinäkymät, muun muassa parin sadan portaan päässä odottava Katajavuoren näköalapaikka.

– Tosin korkeat paikat eivät oikein ole minun juttuni. Onneksi siellä on aidattujakin paikkoja. Niiltäkin pääsee ihailemaan maisemia, eikä tarvitse ihan reunoille mennä.

Harvoin tarjolla

Repoveden reissun on rahoittanut maakunnallinen osuuspankki. Päivän tarkoituksena oli lisätä avoimien työmarkkinoiden ulkopuolella olevien työ- ja toimintakykyä sekä hyvinvointia.

Vajaalle puolelle osallistuneista käynti yhdessä Suomen suosituimmista kansallispuistoista on ensimmäinen laatuaan. Useimmille se on myös ensimmäinen mahdollisuus osallistua työpaikkojen työkyky- ja virkistyspäiviä muistuttavaan tapahtumaan.

Vaikka Joonas Pesu sanoo pitävänsä asiakaspalvelua sisältävästä työstään, hän on innoissaan myös Repovedelle järjestetystä virkistyspäivästä ja pienestä vaihtelusta arjen keskellä.

– Kyllähän tämmöinen luonnossa kävely on ihan erilaista kuin normaali työnteko. Kaiken lisäksi täällä oli tarjolla hyvää grilliruokaa, jota ei paljoa ole tänä kesänä ehtinyt maistelemaan.

Vastaavia reissuja on ollut harvoin tarjolla.

– Viimeksi olen tainnut olla luontoretkellä noin 6-vuotiaana jossain lapsuuden kotimetsikössä, muistelee Pesu.

Työttömille ja muille avoimien työmarkkinoiden ulkopuolella oleville tarkoitettujen virkistyspäivien yleisyydestä ei ole tarkkaa tietoa. Vuosittain niitä joka tapauksessa järjestetään muodossa tai toisessa.

– Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohottaminen ovat esimerkiksi työttömien yhdistyksissä ihan toiminnan ydintä. Olisin hämmästynyt, jos yhdistyksissä ei jotain virkistyspäivää kerran vuodessa järjestettäisi, sanoo Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.

Haapakosken mukaan virkistyspäivien järjestäminen on yhdistyksille myös kustannuskysymys, koska retkien ja tapahtumien järjestäminen maksaa.

Yksi keino kustannusten alentamiseen voi olla yritysten saaminen mukaan tapahtumien järjestelyihin. Se edellyttää Haapakosken mukaan verkostoitumista eli käytännössä hyviä suhteita paikallisiin yrityksiin.

– Esimerkiksi Lapissa työttömille on järjestetty yhteistyössä retkiä tuntureille vaikkapa jonkin yrityksen omistamalle laavulle, ja tätä kautta on saatu kustannuksia pienemmäksi.

Kouvolan Repovedellä virkistyspäivään osallistuu Joonas Pesun lisäksi kaksi bussilastillista tukityöllistettyjä sekä pitkäaikaistyöttömiä ohjaajineen.

Kouvolalainen kahvilatyöntekijä Anne Vähämaa kertoo retkeilleensä aiemminkin, mutta ei tällä tavalla.

– En ole koskaan aikaisemmin liikkunut luonnossa eräoppaan johdolla. Tämä on ollut hirveän mielenkiintoista.

Vähämaa on ollut kuntouttavassa työtoiminnassa Parik-säätiöllä runsaat kaksi vuotta. Retki tuo hänellekin virkistävää vaihtelua kolmen päivän työviikkoihin, mutta nimenomaan työ on se, jota hän kaipaa.

– En varmaankaan pärjäisi ilman töitä vain kotona olemalla. Olen mielenterveyskuntoutuja, ja työ antaa todella paljon. Varsinkin kun huomaan, että jaksan olla siellä ja näen muita ihmisiä.

Joonas Pesu ei vielä tiedä, mitä aikoo tehdä kuluvan vuoden lopussa päättyvän tukityöllistämisjakson jälkeen.

–Ei minulla mitään suuria haaveita ole. Haluaisin vain oppia jotain uutta.

Frisbeegolfiakaan hän ei ole hylännyt, vaikka kenttien kiertäminen onkin töiden takia harventunut.

– Se on nykyään sellaista hauskanpitoa kavereiden kanssa – jos on aikaa ja hyvä sää.

THL:n kouluterveyskyselyn tulokset kohahduttivat Haminaa kaksi vuotta sitten.

Kyselyssä selvisi, että haminalaiset kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaiset nuuskasivat enemmän kuin ikätoverinsa muualla Suomessa – viidesosa jopa päivittäin. Nuuskaajien määrä oli ponnahtanut kattoon muutamassa vuodessa.

Ikäluokasta lähes neljäsosa kertoi kokeilleensa kannabista. Vielä neljä vuotta aiemmin luku oli ollut yli kolme kertaa pienempi.

Haminan luvut olivat Suomen synkimmät.

Sitten tapahtui täysi käännös.

Päihdepääkaupunki vaihtui

Nuuskaavien nuorten määrä on parissa vuodessa yli puolittunut Haminassa. Tiistaina julkaistuun kouluterveyskyselyyn vastanneista haminalaisista kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista enää vajaa kymmenen prosenttia ilmoitti nuuskaavansa päivittäin.

Myös nuorten huumekokeilut ovat vähentyneet. 8.- ja 9.-luokkalaisista kannabista ilmoitti kokeilleensa noin joka kuudes.

Vielä vuonna 2017 liki 20 prosenttia nuorista kertoi käyttäneensä kannabista viimeisen kuukauden sisällä. Nyt niin ilmoitti reilu 7 prosenttia haminalaisnuorista.

Tänä vuonna nuorten päihdepääkaupunki vaihtui, ja Hamina tippui kärjestä sekä nuorten nuuskan käytössä, että huumekokeiluissa. Tämän vuoden kouluterveyskyselyn perusteella päivittäin nuuskaavat eniten ylitorniolaisnuoret. Eniten huumekokeiluja on hartolalaisilla.

Moni haminalaisvanhempi on sivuuttanut kaupungissa jyllänneen päihdeongelman. Lopulta nuoret ovat kuitenkin oivaltaneet päihteiden käytön riskit.

Vääriä luuloja huumeista

Haminan nuorisopalveluissa päihteiden käytön uskotaan vähentyneen, koska keskustelua nuorten kanssa on lisätty, ja asenneilmapiiriä on pyritty muuttamaan.

– Olemme miettineet aiempaa enemmän sitä, miten ja missä vaiheessa oppilaille näistä asioista puhutaan, kertoo nuorisokoordinaattori Jenny Amperla.

Esimerkiksi Vehkalahden koululla seiskaluokkalaisten syksyiseen tutustumispäivään on viime vuosina yhdistetty päihderasti. Tarkoituksena on haastaa oppilaita keskustelemaan päihteistä ja niiden haittavaikutuksista, sekä kartoittaa nuorten asenteita ja ajatuksia päihteistä.

Päihderastin aluksi nuorten mieliin on palautettu kutosluokalla opetettua päihdetietoisuutta, ja heille on näytetty päihdevalistusvideo. Niiden pohjalta päihteistä on käyty keskustelua nuorten kanssa.

Amperla on myös esittänyt nuorille erilaisia päihteisiin liittyviä väittämiä, ja nuoret ovat saaneet äänestää, onko väite totta vai ei. Äänestyksissä on käynyt ilmi, että nuorilla on päihteistä vääriä kuvitelmia. Esimerkiksi kannabikseen liittyy kaikenlaisia uskomuksia ja myyttejä, joita oikaistaan.

– Netistä löytyy paljon dokumentteja kannabiksen lääkekäytöstä, ja nuoret saattavat ajatella, että he voisivat käyttää kannabista lääkkeenä. Olemme oikaisseet nuorten käsityksiä siitä ja kertoneet, että kannabiksen käyttö lääkkeenä ja päihteenä ovat eri asioita.

– Olemme kertoneet myös siitä, että myös nuuskan lahjoittaminen on laitonta, eikä sitä saa edes antaa kaverille. Jotkut yllättyvät myös siitä, kuinka paljon eri kemikaaleja esimerkiksi nuuskassa on, kertoo Amperla.

Amperlan mukaan nuoret ovat keskustelujen myötä oivaltaneet esimerkiksi sen, että nuuskan myyjä voi kiinnijäädessään ilmiantaa ostajia, jolloin nuori voi joutua maksamaan veromätkyjä.

Muiden nuorten kokemukset herättivät

Toinen oivallus on ollut se, että kun nuuska laitetaan ylähuulen alle suoraan limakalvolle, kaikki sen aineet imeytyvät siitä elimistöön.

– Osa nuorista on myös kertonut omia kokemuksiaan siitä, millaisia seuraamuksia jollekin omalle läheiselle tai kaverille on tullut päihteiden käytöstä. Toisten nuorten kokemukset voivat herättää nuoria ajattelemaan.

Hyvää keskustelua on Amperlan mukaan käyty myös alkoholin haitoista.

– Esimerkiksi nuorisotilamme ovat ehdottoman päihteettömiä. Sinne ei tulla minkään päihteen kanssa. Se varmaan antaa esimerkkiä nuorelle siitä, ettei olekaan ihan ok, että taskussa on nuuskapurkki, pohtii Amperla.

''Ei koske meidän nuorta''

Haminassa on yritetty järjestää päihdeaiheisia vanhempainiltoja, mutta vanhempia on ollut vaikeaa saada osallistumaan niihin.

– Se saatetaan sivuuttaa ajatuksella, että ei koske vielä meidän nuorta. Vaikka voi hyvin koskeakin. Olen jutellut seiskaluokkalaisten kanssa, ja vaikka omaa kokemusta päihteistä ei nuorella olisikaan, tosi moni on ainakin kaveri- tai perhepiirissä nähnyt päihteiden käyttöä, ja on sillä tavalla kosketuksissa päihteisiin, toteaa Amperla.

Amperlan mukaan vanhempien olisi hyvä osata kohdata nuori positiivisesti ja olla läsnä oman nuoren elämässä.

– Heidän pitäisi olla kiinnostuneita siitä, missä oma nuori liikkuu ja kenen kanssa, ja mitä he puuhailevat.

Nuoret haluavat puhua päihteistä

Nuorisokoordinaattori Jenny Amperlan mukaan seiskaluokkalaisten ajatukset ja tietämys päihteistä vaihtelevat paljon.

– Osalle päihteet ovat vielä aika vieraita asioita, mutta osa tietää niistä jo tosi paljon. Seiskaluokka on aika hyvä aika puhua, ja haastaa ajatuksia ja uskomuksia päihteistä. Oppilaat kuuluvat ikäryhmään, jossa sosiaaliset paineet alkavat kasvaa.

Juuri sosiaalinen paine on Amperlan mukaan iso tekijä nuorten päihdekokeilujen taustalla.

– Jos kaveriporukassa joku tarjoaa, niin nuoren on ehkä vaikea kieltäytyä. Voi olla myös sellaista kapinahenkeä, että rikotaan sääntöjä vastaan. Kai se kuuluu nuoruuden kokeiluun myös osittain.

Amperlan mukaan nuoret haluavat selvästi keskustella päihteistä. Nuoret etsivät tietoa internetistä, mutta riski väärän tiedon omaksumiseen on olemassa. Amperlan mukaan nuoret saattavat kyseenalaistaa tietojensa oikeellisuuden itsekin.

– He saattavat esittää jotain väitteitä, ja katsoa samalla vähän kysyvällä ilmeellä, että onkohan tämä nyt näin. Olen kokenut, että nuoret ottavat tietoa hyvin vastaan. Heidän kanssaan pitäisi puhua näistä asioista enemmänkin. Nuorilla on tosi kova aikuisen tarve.

Vaikka päihteiden käyttö Haminassa onkin kouluterveyskyselyn mukaan vähentynyt, toimenpiteitä tarvitaan vieläkin. Amperlan mukaan nuuskaa näkyy koulumaailmassa edelleen.

– Seiskaluokkalaiset juuri viime viikolla kertoivat, että sitä näkyy koulun roskiksissa ja pihalla. Kyllä meillä on vielä tehtävää.

Lue lisää:

Tuore kouluterveyskysely: tyttöjen nuuskaaminen yleistyy hurjaa vauhtia – ammattikouluissa käyttö lähes kolminkertaistunut parissa vuodessa

Nuuska on entistä vahvempaa ja "sätii" kovempaa – "Ei monilla vanhemmilla ole mitään käsitystä tästä tavarasta"

Jopa 11–12-vuotiaat käyttävät jo nuuskaa, nuoret myös myyvät nuuskaa toisilleen – koulut ja Tulli huolestuivat asiasta Turussa

Kello on yksi yöllä ja huikopalaa tekisi mieli. Onnistuu kyllä, osa ruokakaupoistahan on auki kellon ympäri.

Kassalla saattaa palvella myyjä, joka samalla on myös kaupan vartija. Kyseessä on turvamyyjä – ja heitä on alkanut ilmestyä viime vuosina etenkin pääkaupunkiseudulla myymälöihin, jotka ovat auki myöhäiseen iltaan tai läpi yön.

HOK-Elanto, eli S-ryhmän pääkaupunkiseudulla toimiva osuuskauppa, käynnisti toukokuussa pilottihankkeen turvamyyjien palkkaamisesta joihinkin kauppoihinsa. Keskolla turvamyyjiä on ollut jo joitakin vuosia vuokratyöfirman kautta.

Mutta miksi myyjän täytyy olla samaan aikaan vartija? Onko taustalla kulujen nitistäminen vai turvallisuuden lisääminen?

Entä mitä jos varas juoksee kassan ohi yöhön ykkösoluet kainalossaan? Lähteekö turvamyyjä perään vai jääkö hän palvelemaan asiakkaita?

"Alussa kulut voivat jopa kasvaa"

Turvamyyjän voi nähdä yöllä esimerkiksi helsinkiläisessä Alepassa. Paikallisen S-ryhmän pilottihanke ei tosin koske vain öitä tai Alepoita, sillä käytäntöä kokeillaan myös ketjun isommissa ruokakaupoissa ja myös päivisin.

HOK-Elannon toimialajohtajan Kimmo Nikulan mukaan kokeilussa ei ole kyse rahan säästämisestä.

– Alussa asia voi olla jopa päinvastoin.

Nikulan vastuualueelle kuuluvat esimerkiksi Alepat ja S-marketit. Hän sanoo, ettei usko kokeilun vaikuttavan kustannuksiin juurikaan.

– Kyse on ennemmin turvallisuuden tunteesta, siitä, miten ylläpidämme tai jopa parannamme sitä.

Tuloksia saadaan vuoden lopussa, kun testi päättyy.

– Kiinnostavaa tässä on se, vaikuttaako tämä mielikuvaan työturvallisuudesta tai työtyytyväisyydestä. Tai millainen vaikutus turvamyyjien läsnäololla on asiakaskokemuksen kannalta.

Kesko: Kustannushyötyä syntyy

Keskolla turvamyyjiä on ollut jo muutamia vuosia – lähinnä pääkaupunkiseudulla kaupoissa, jotka ovat myöhään auki.

– Kyseessä on kauppakohtainen ratkaisu. Se on kuitenkin hyvin yleisesti käytössä pääkaupunkiseudulla, missä asiakasliikenne on kasvanut ja sen myötä myös häiriökäyttäytyminen on hieman lisääntynyt, sanoo Keskon Etelä-Suomen aluejohtaja Timo Heikkilä.

Myös kuluihin käytännöllä on vaikutusta.

– Iltaisin asiakasmäärät eivät ole kovin suuria, joten kaupoissa ei voi pitää kovin isoa miehitystä. Ja kun kaupassa on turvamyyjä, joka hoitaa sekä myyjän että vartijan tehtäviä, niin kyllä siinä kustannushyötyä syntyy. Sen lisäksi taataan myös turvallisuus, Heikkilä toteaa.

Huoltamoilla turvamyyjiä ei näy – "Ei tänään eikä huomenna"

Huoltoasemilla turvamyyjiä ei juuri näy.

Myyjä–vartija-hybridin palkkaamiseen ei olla päädytty esimerkiksi Neste K -huoltoasemilla, joista löytyy usein myös pieni ruokakauppa.

– Ympäri vuorokauden auki olevat paikat ovat varmasti aika ajoin sellaisen tilanteen edessä, että asia tulee mieleen. Mutta toistaiseksi tätä asiaa ei ole lähdetty viemään eteenpäin, kertoo Neste K -asemien ketjujohtaja Mikko Paukkonen.

Hän toteaa, että viime kädessä päätös on yksittäisen kauppiaan, mutta tilannetta katsotaan yhdessä ketjun johdon kanssa.

– Ei ole näkyvissä tänään eikä toivottavasti huomenna. Olemme onneksemme säästyneet sentyyppisiltä valinnoilta.

Myöskään esimerkiksi Teboilin huoltoasemilla ei vastaavaa viestintäpäällikkö Ulla Peraston tietojen mukaan ole.

Kumpi TES: Vartijoiden vai kaupan alan?

HOK-Elannossa turvamyyjillä on vartijan pätevyys, mutta he kuuluvat kaupan alan työehtosopimuksen piiriin. Perusteena on, että ketjun mukaan pääosa työstä on myymälätyöskentelyä.

Töissä on sekä vartijan koulutuksen alun perin saaneita että myyjiä, jotka ovat ketjun mukaan saaneet "lain edellyttämän vartijan koulutuksen ja pätevyyden". Enemmistö turvamyyjistä on kuitenkin jälkimmäisiä.

Taulukkopalkat eivät poikkea alojen työehtosopimuksissa toisistaan kovin tuntuvasti.

Työehtosopimukset ovat nousseet viime aikoina puheenaiheeksi etenkin Postissa ilmenneen kiistan takia.

Keskon puolella turvamyyjät tulevat vuokratyöfirmojen kautta. Tämän vuoksi Etelä-Suomen aluejohtaja Timo Heikkilä ei osaa suoralta kädeltä kertoa, kumman alan työehtosopimuksen piiriin turvamyyjät kuuluvat.

Myöskään siitä Heikkilällä ei ole varmuutta, ovatko he pääasiallisesti vartijoiksi koulutettuja henkilöitä, joilla on lisäkoulutusta myymälätyöhön, vai toisin päin.

– Se on selvää, että molempiin pitää olla koulutus. Muuten työtä ei voi hoitaa, Heikkilä painottaa.

Entä ne juoksukaljat...

Mutta entä jos jotain sattuu – esimerkiksi myymälävarkaus tai häiriköintiä?

HOK-Elannosta viestitään, että turvamyyjien ensisijainen tarkoitus on ehkäistä jo läsnäolollaan edellä mainitun kaltaisia tilanteita. Tarvittaessa kassalle kutsutaan toinen työntekijä ja koulutuksen saanut turvamyyjä voi puuttua vartijan toimivaltuuksilla tilanteeseen, vaikkapa varkauteen.

Jos varas juoksee ulos yöhön ykköskaljat kainalossaan, turvamyyjä voi HOK-Elannon mukaan tehdä kiinnioton kaupan ulkopuolellakin. Paikalle voidaan myös hälyttää apuun lähistöllä oleva vartija. Varas puolestaan luovutetaan poliisin huomaan.

Pienissäkään Alepoissa myyjä ei ole koskaan yksin töissä, vaan työvoimaa on aina vähintään kaksi, muistuttaa toimialajohtaja Kimmo Nikula. Hän lisää, ettei vartiointi jää yksin turvamyyjän harteille.

– Vaikka joissain myymälöissä on turvamyyjä, saa hän tarvittaessa avukseen hetkellisesti lisävartiointia, jos tilanne näyttää sitä edellyttävän.

Koko kesän Sanna ja Moona Pönni ovat tyhjentäneet perimänsä maatilan rakennuksia Marttilassa Varsinais-Suomessa. Lankakeriä, lastenvaunuja, letkuja, autonrenkaita. Isovanhempien sukupolvi ei ole heittänyt mitään menemään.

Pääkaupunkiseudulla asuvat sisarukset päättivät tarttua “rohkeasti ja huumorilla” tilaisuuteen pitää maatila kesäpaikkana, vaikka talo oli purkukunnossa.

– Taloudellisesti paikan huoliminen oli hullua! Sadan neliön omakotitalo vajoaa epätasaisesti savimaahan ja on aivan homeessa, Sanna Pönni kuvailee.

Päätös pitää maatila oli silti helppo. Tämä olisi lähivuosina ainoa tilaisuus saada kesämökki ilman lainaa.

Syrjäseudulta perittyyn lapsuudenkotiin liittyy usein rahassa mittaamatonta tunnearvoa. Se vaikeuttaa monen kohdalla päätöstä siitä, mitä tehdä pitkänkin matkan päässä sijaitsevalle talolle.

Järki sanoo yhtä, tunne toista.

Kun perintöjä siirretään jälkipolville, alueelliset varallisuuserot kasvavat. Perinnöt Pohjois- ja Itä-Suomessa ovat kaikkein pienimmät ja Etelä-Suomessa suurimmat.

Keskimääräiset perinnöt kaikissa Manner-Suomen kunnissa on listattu jutun loppuun. Luvut sisältävät kaiken perityn varallisuuden, ei pelkästään asuntoja ja ne perustuvat vuoden 2018 tietoihin.

Kysyimme syyskuun 2019 alussa yleisön kokemuksia asunnon perimisestä jutussa: Perintö riemastutti kuin lottovoitto – vai jäikö käsiisi rappeutuva talo maalla?

Vastauksia tuli yli 160 ympäri Suomen. Suurin osa kertoi perineensä omakotitalon toiselta paikkakunnalta. Moni ei tunnesyistä halunnut luopua talosta, vaan käyttää sitä vähintään kesämökkinä.

Toisaalta varsinkin kaupunkiasuntoja on myyty eteenpäin. Myynnistä on saatu varoja sijoitettavaksi tai omien velkojen maksuun.

Jutun sitaatit on poimittu asuntoja perineiden kyselyvastauksista.

Lisäksi kävimme tapaamassa kahta kyselyyn vastannutta, Sanna Pönniä ja Ismo Kilpeläistä. Kilpeläistä ei onnistanut siinä mielessä, että hänen perimänsä talo sijaitsee syrjemmässä kuin Pönnin saama maatila.

Viikon vierailusta tonni vuodessa

Matka kotoa Porvoosta Rautavaaralle on alkanut eläkeläisenä tuntua pidemmältä. Ismo Kilpeläinen ajaa kuuden tunnin automatkan synnyinseudulle enää kerran tai kaksi vuodessa.

Hiljaisessa kylässä seisoo hänen isänsä 1950-luvulla rakentama omakotitalo, joka on käynyt rasitteeksi.

Kilpeläisen synnyinkunnassa Pohjois-Savossa on enää alle 1 700 asukasta. Keskimääräinen verotettava perintö oli Rautavaaralla viime vuonna Verohallinnon tietojen mukaan 16 000 euroa.

Pönnin sisarusten maatila sijaitsee vain hieman Rautavaaraa suuremmassa, noin 2 000 asukkaan kunnassa aivan Turun lähellä. Marttilassa keskimääräinen perintö oli 53 400 euroa viime vuonna.

A-studion kyselyssä monet kertoivat perineensä syrjäseudulta omakotitalon, josta koituu enimmäkseen harmia ja kuluja.

Vaikka talossa olisi vain minimilämpö, vuoden lämmitysöljyihin kuluu helposti toista tuhatta. On oltava myös vakuutukset ja maksettava vesimaksut.

Ismo Kilpeläinen pitää ryöväyksenä sitä, kuinka paljon hän joutuu pulittamaan tyhjillään olevan talon sähköistä. Taloa käytetään vain viikon verran vuodessa, eikä sitä lämmitetä talvisin.

Varsinainen sähkönkulutus maksoi viime vuonna 15 euroa, mutta pakolliset perusmaksut ja sähkönsiirrot mukaanluettuna lasku kipusi yli 400 euron. Lisäksi on hoidettava kiinteistöverot ja jätemaksut.

– Se on vajaa tonni yhden viikon käynnistä. Sillä jo aika hienon mökin vuokraisi. Eikä siihen ole laskettu ajomatkaa.

Erityisen paljon kyselyyn vastaajia kiukuttaa se, että perintöverot tulevat saman tien maksettaviksi. Joltakin ne veivät kaikki säästöt, toinen joutui myymään asunnon.

“Rakas mummola Helsingin Kruununhaassa, johon liittyivät lapsuuden ja nuoruuden muistot. Oli pakko myydä, koska ei ollut varaa maksaa perintöveroja.

Surullisina menetimme niin isovanhemmat kuin mummolan, jonka olisimme muutoin pitäneet.”

“Rivitalokaksiosta Hyvinkäällä lankesi 6 000 euron perintövero. Rahat piti lainata sukulaiselta, koska vero lankesi ennen kuin asunto saatiin kaupaksi.”

Moni tinkii perimänsä talon tai mökin kunnossapidosta, koska sen arvo on valmiiksi vähäinen. Maaseudulla useat pohtivat, mikä olisi mutkattomin tapa hankkiutua talosta tai mökistä eroon.

“Omakotitalolla Lahdessa ei ollut mitään arvoa. Minä ja muut pesän osakkaat luovuimme perinnöstä viime kuussa, ja se meni Valtiokonttorille.”

“Omakotitalo Kiteellä on arvoton. Se on vuokralla, koska myytyä ei saa. Aion purkaa sen tai poltattaa palokunnalla harjoituskohteena.”

“Ajatuskin omakotitalosta Pellossa saa vihaiseksi. Lahotkoon niille sijoille. Mieli tekisi purkaa kivijalkaan, mutta talo ja muut rakennukset ovat niin täynnä tavaraa, että sekin tulisi kalliiksi.”

Sanna ja Moona Pönni ovat koulutukseltaan valtiotieteen maistereita ja asuneet ikänsä kerrostaloissa. Kokemusta maatilan kunnostamisesta ei siten entuudestaan ollut.

Isovanhempien luona Marttilassa he kävivät lapsuudessa usein viikonloppuisin ja lomilla, ja rakkaat maisemat ympärillä ovat ennallaan. Kummallakin heistä oli kaipuu luonnon lähelle ja maaseudulle, jossa voisi kasvattaa omaa ruokaa. Ehkä myös hankkia sellaisen ponin, kuin heillä lapsena oli.

Maatilan vähäinen arvo oli Sanna Pönnin mukaan oikeastaan onnenpotku. Isoja perintöveroja ei kerry, eikä remontointiin kulu isoja summia. Navettaa lukuunottamatta rakennukset on järkevämpää purkaa ja rakentaa uutta tilalle vähitellen.

Moni kyselyymme vastanneista kipuilee perimänsä omaisuuden kanssa, koska kyse on jopa oman isän rakentamasta synnyinkodista.

“Oli halu muuttaa lapsuudenkotiin Tohmajärvelle, ja käytiin kokeilemassa vuosi. Avovaimolle ei löytynyt töitä ja pienen lapsen kanssa oli johonkin asetuttava. Totesin, että perheen asema menee edelle minun mielihalustani. Palattiin pääkaupunkiseudulle ja ryhdyttiin ajattelemaan, että se talo on vapaa-ajan paikka.”

Useat perijät kertovat tuntevansa rapistuvasta talosta syyllisyyttä. Monia painaa se, mitä omat sukulaiset tai edesmenneet vanhemmat talon kohtalosta ajattelisivat.

“Yritän pitää vuorostani huolta kotitilastani Saarijärvellä. Olisi surkea antaa sen vain rapistua. Tunnen, että olen sen velkaa äidilleni, jolla oli suuri huoli, miten maatilalle käy hänen kuoltuaan.”

“Isoisän rakentaman, lähes satavuotiaan talon tunnearvo Hämeenkyrössä on mittaamaton. Mutta asumiskustannuksiltaan se on pienituloiselle mahdoton, eikä remontteihin ole varaa. Tuskin kukaan ostaisi kunnollisella hinnalla, ja sukulaiset sitä paitsi pitävät sukutalon myyntiä syntinä. Luultavasti asunto ajan myötä lahoaa paikalleen.”

“Sain ryöpyn niskaani perinnönjaosta”

Pahimmillaan perityistä asunnoista on aiheutunut paitsi tuhansien eurojen kuluja, myös sukuja repiviä riitoja.

Eräs kyselyyn vastannut mies kertoo järkyttyneensä, kuinka yhtäkkiä perintöasiat katkaisivat välit sisaruksiin viitisen vuotta sitten.

“Olin sinisilmäinen ja tein aloitteen perinnön jakamisesta. Sain sellaisen ryöpyn niskaani, etten ole tointunut siitä ollenkaan. Kaikennäköisiä asioita leimahteli yllättäen, patoumat purkautuivat, järkevyys ja tunteet menivät sekaisin.”

Miehen mukaan lapsuudenkoti Mänttä-Vilppulassa on ollut tyhjillään jo yhdeksän vuotta, isän kuolemasta lähtien. Hän hoitaa yksin talon asioita, eivätkä sisarukset vastaa edes talon asioita koskeviin sähköposteihin.

“Meillä oli läheiset välit – enää en saa kutsua mihinkään siskon lasten tapahtumiin. Omat ja muiden lapset kärsivät ihan varmasti, ja minulle tämä on ollut jatkuvasti iso möykky.”

Etelä-Karjalasta mummolan perinyt nainen kuvaa sitä, miten muu suku on kadehtinut perijää. Todellisuudessa talon periminen ei ollut mikään lottovoitto, vaikka mummola oli aiemmin rakas siellä asuneiden ihmisten takia.

“Luonnollisesti perintö on aiheuttanut hieman kränää suvun kesken, sillä sain perinnön sedältä testamenttina. Hiljalleen väki on alkanut ymmärtää, ettei kyseessä ole todellakaan onnenpotku, vaan rasite. Toisen ihmisen hyväntahtoisesta eleestä on tullut riesa.”

Asunnon arvo pudonnut puoleen

Onnekas perii asunnon kasvukeskuksessa, sillä se säilyttää paremmin arvonsa kuin tyhjenevällä maaseudulla.

Kaupungistumisen kiihtyessä haja-asutusalueille ja muuttotappiokuntiin jää kiinteistöjä, joiden arvo voi suorastaan romahtaa.

Ismo Kilpeläinen kertoo, että verottaja arvioi äskettäin kiinteistöverotuksessa hänen Rautavaaran talonsa arvoksi 9 000 euroa.

– Mä haluaisin nähdä sen hepun joka sanoo, että haluaisin ostaa tämän 9 000 eurolla. Jos talosta ja puolen hehtaarin tontista joku 5 000–6 000 euroa maksaa, se olisi jo paljon.

Asunnon arvon puolittumisesta tai katoamisesta kertoivat useat muutkin kyselyyn vastanneet.

“Kiinteistönvälittäjä arvioi kerran Saarijärven talon arvoksi 70 000 euroa. Se oli vuonna 2013, kun äiti kuoli. Nykyään myydään hienoja omakotitaloja niin halvalla. Paikallislehdestä olen katsonut, että 30–40 000 eurolla saa siellä ihan hyvän talon.”

Omakotitalon Mänttä-Vilppulassa perineen miehen mukaan talon arvoksi määriteltiin perunkirjoituksessa 80 000 euroa yhdeksän vuotta sitten. Nyt hän arvioi myyntiarvoksi enimmillään puolet siitä.

Ismo Kilpeläisen lapsuudessa kyläkoulu oli täynnä oppilaita, mutta nyt suurin osa taloista on tyhjillään.

– 1970-luvulla kun minä lähdin, ei ollut pahemmin työttömyyttä. Yhteiskunta pyöri. Nyt syrjäseudut jäävät ihan rappeutumaan. Sairaita ja eläkeläisiä, se on Itä-Suomen kohtalo.

Talvella kylä on hänen mukaansa outo paikka, kun taloja on nelisenkymmentä, mutta vain alle kymmenestä nousee savu.

– Siellä on enemmän tai vähemmän ränsistyneitä paikkoja, mitä ne on sitten 20, 30 ja 50 vuoden päästä?

“Lottovoittomaista haaveilua”

Vielä 1990-luvulla kotitalouksien asuntovarallisuuden arvo kehittyi melko tasaisesti eri osissa maata. 2000-luvulla erot alkoivat kasvaa.

Pääkaupunkiseudulla kotitalouden keskimääräinen asuntovarallisuus oli vuonna 2016 lähes 230 000 euroa, Pohjois- ja Itä-Suomessa noin 130 000 euroa. Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksen kesällä 2018 julkaisemasta varallisuustutkimuksesta.

Kyselyvastauksistakin näkyy, että asunnon periminen pääkaupunkiseudulla on yksinkertaisempi asia kuin muuttotappioalueella. Asunnosta saa todennäköisesti kohtuullisen hinnan tai sille on helpompaa löytää käyttöä.

“Perin neljä kerrostalohuoneistoa Helsingistä. Asia on vielä todella tuore, mutta tähän saakka lottovoittomaista haaveilua. Yksi asunnoista on vanha lapsuudenkotini, joka ehti kuitenkin olla vuokralla vierailla ihmisillä 25 vuotta.

Aion käyttää sen tuottoa oman elämäni parantamiseen, kun olen itse aika pienipalkkainen.”

“Kerrostalohuoneisto Helsingissä oli isoäidin viimeinen koti. Aion pitää perimäni asunnon ja laittaa sen vuokralle odottamaan sitä aikaa, kun jälkikasvu tarvitsee omaa opiskelija-asuntoa.”

Kyselyyn vastanneet kertovat tienanneensa asunnon myynnillä kymmeniätuhansia euroja tai enimmillään satojatuhansia.

“Perikunta myi kerrostaloasunnon Helsingissä, oma osuus oli noin 70 000 euroa. Oma elämäntaso parani ja osa jäi vanhuuden varalle.”

“Omakotitalo Pohjois-Pohjanmaalla myytiin ja käytin oman osuuteni kauppahinnasta asuntolainani maksuun, osan laitoin säästöön ja erilaisiin sijoituksiin.”

Varakkuus keskittyy pääkaupunkiseudulle myös sen vuoksi, että kotitalouksilla on siellä enemmän rahoitusvarallisuutta muuhun Suomeen verrattuna. Rahoitusvarallisuudella tarkoitetaan esimerkiksi talletuksia, rahasto-osuuksia ja osakkeita.

Kotitalouksilla oli vuonna 2016 pääkaupunkiseudulla rahoitusvarallisuutta keskimäärin noin 110 000 euroa. Muualla Uudellamaalla summa oli 56 900 euroa ja Etelä-Suomessa 55 400 euroa.

Pohjois- ja Itä-Suomeen verrattuna pääkaupunkiseudun kotitaloudet omistivat keskimäärin melkein kolme kertaa enemmän rahoitusvarallisuutta.

Samalla pääkaupunkiseudun sisällä asukkaiden varallisuudessa oli suuremmat erot kuin missään muualla Suomessa.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella yli 70 prosenttia asukkaiden varallisuudesta saattaa olla kiinni omaisuudessa, jonka arvon voi olettaa laskevan, arvioi vakuutusyhtiö LähiTapiola.

Vastaavasti pääkaupunkiseudulla yli 80 prosenttia varallisuudesta on sellaista, jonka arvo todennäköisesti säilyy tai kasvaa, sanoo laskelman tehnyt LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro.

Lapsille jää jotain pysyvää

Moni kyselyyn vastannut arvostaa perittyä taloa tärkeänä virkistyspaikkana, jolle on käyttöä vähintään kesämökkinä. Työmäärästä huolimatta talo maaseudulla tuo kaivattua vastapainoa kaupunkiarkeen.

Kouvolassa talon perinyt nainen kertoo, että perintö avasi hänelle aivan uuden maailman: on pitänyt oppia alusta kaikki talon hoitoon ja tekniikkaan liittyvät asiat:

“Talon ylläpitäminen on perheen muistojen ja perinnön ylläpitämistä. Se on yhtä aikaa lahja ja taakka, inspiraation lähde ja huolten aiheuttaja, vapauden valtakunta ja sitova. Talon perimisen jälkeen en ole viettänyt juurikaan lomaa muualla tai tehnyt ulkomaanmatkoja.”

Pönnien maatilalla Marttilassa oli tänä kesänä myös raivattava pihaa ja kaadettava puita.

Tilalla Pönnit ovat jo ehtineet oppia kaikenlaista, kuten sen, ettei savimaahan kannata perustaa kasvimaata. Naapurit ja tuttavat ovat auttaneet ja neuvoneet heitä innokkaasti.

– On mahtavaa, että meillä on tämä yhteinen projekti siskoni kanssa ja pystymme jättämään lapsillemme jotain pysyvää, joka on ollut jo heidän isoisovanhemmillaan, Pönni hehkuttaa.

Ranskassa putosi torstaina maahan Belgian ilmavoimien hävittäjä. F-16-hävittäjän molemmat lentäjät selvisivät hengissä, mutta toinen heistä joutui kuitenkin roikkumaan voimajohdosta kaksi tuntia ennen kuin hänet saatiin sieltä alas.

Belgiasta ilmaan noussut F-16-hävittäjä oli matkalla harjoitukseen kohti Ranskan laivaston lentotukikohtaa Bretagnen alueella. Se kuitenkin putosi maahan Ranskan länsiosassa. Kumpikin lentäjä ehti käyttää heittoistuinta, mutta toinen heistä takertui voimajohtoon.

Koneen osia putosi rakennusten päälle Pluvignerin kaupungin lähistöllä. Kukaan maassa olleista ei loukkaantunut. yksi taloista kärsi vakavia vahinkoja.

– Talossa ollut rouva oli šokissa ja hänet vietiin sairaalan, paikallisten viranomaisten edustaja Pierre Clavreuil kertoi lehdistötilaisuudessa.

Erään asukkaan mukaan hävittäjän siipi repi osan hänen talonsa katosta mennessään ja sytytti vajan sekä muutaman puun palamaan.

Belgian ilmavoimien komentaja Frederik Vansina kertoi Brysselissä, että turma johtui ilmeisesti moottoriviasta. Lopullinen syy selviää hänen mukaansa tarkemmissa tutkimuksissa.

Vansinan mukaan molemmat lentäjät vietiin sairaalahoitoon, mutta heidät oli määrä kotiuttaa jo mahdollisesti torstai-illan aikana.

Paksut ilmastointiputket risteilevät katossa. Niiden alla olevat suuret yhtenäiset tilat on jaettu osiin siirrettävillä väliseinillä.

– Onhan täällä paljon äänekkäämpää entiseen kouluun verrattuna, mutta ei se hirveästi ole haitannut, Lappeenrannan Kesämäen koulun 7U-luokan oppilas Maisa Luostarinen kertoo.

Hän yrittää keskittyä kirjan lukemiseen yhden väliseinän vierellä.

Lappeenrannan Hyrymäen Family Center -kauppakeskus on toiminut syyslukukauden alusta väistötilana Kesämäen koululle, joka on yksi Lappeenrannan suurimmista kouluista.

Lappeenrannan kaupunki on vuokrannut kauppakeskuksesta lähes 5000 neliömetriä tiloja. Niissä opiskelee 460 Kesämäen yläkoulun ja kuuden luokan oppilasta kahden vuoden ajan Kesämäen koulun peruskorjauksen aikana.

Koululuokat kesän aikana

Kesämäen koulun rehtorin Petri Huovilan mukaan entinen kauppakeskus on muuntunut hyvin koulutiloiksi.

– Pystyimme rakentamaan tänne kohtuullisen toimivat tilat kesällä vain parissa kuukaudessa.

Väliseinistä rakennetut, osin muunneltavat, luokat tarjoavat myös uusia mahdollisuuksia.

– Voimme käyttää vapaammin tätä tilaa. Ei tarvitse aina istua siinä penkissä ja pulpetin ääressä, äidinkielen opettaja Mirva Löfma**n** kertoo.

Kauppakeskukseen siirtyminen säästi rahaa

Family Center -kauppakeskus on kärvistellyt tyhjenevien tilojen kanssa jo vuosia. Nykyään kauppakeskuksessa toimii vain viisi yritystä, joista suurin on lasten liikuntaleikkipuisto HopLop.

Kauppojen sijaan Lappeenrannan kaupungista on tullut kauppakeskuksen tilojen suurin vuokralainen. Kaupunki on jo aiemmin vuokrannut liikuntatiloja kauppakeskuksesta.

Kesämäen koululle kauppakeskuksen tilat olivat sopivan suuret.

– Meitä uhkasi siirtyminen jopa kolmeen eri väistötilaan eri puolille Lappeenrantaa. Se olisi aiheuttanut sellaisen rumban, että siihen verrattuna tämä on huomattavasti parempi vaihtoehto, Kesämäen koulun rehtori Petri Huovila kertoo.

Myös tilojen hinta on parempi kuin esimerkiksi siirrettävien väistötilojen eli niin sanottujen parakkien vuokraaminen olisi ollut.

– Parakkien vuokra olisi tullut 2-3 kertaa suuremmaksi, Lappeenrannan toimitilat Oy:n projektijohtajana aiemmin toiminut Jukka Mielikäinen kertoo.

Lappeenrannan kaupunki vuokraa Family Center kauppakeskuksesta 4900 neliömetriä tilaa koululle kahdeksi vuodeksi. Hinta on noin 2,15 miljoonaa euroa. Hintaan sisältyvät vuokra- ja muutostyöt sekä kuljetuskustannukset.

Kaikki tilat käyttöön

Väistötilojen etsiminen koululaisille on saanut epidemian luonteen Suomessa. Ylen vuosi sitten tekemän kyselyn mukaan ainakin noin 48 600 peruskoululaista opiskeli Suomessa joko kokonaan tai osittain väistötiloissa. Tämä tarkoittaa hieman yli yhdeksää prosenttia kunnallisten ala- ja yläkoulujen oppilaista.

Sisäilmaongelmien levitessä väistötiloja etsitään mitä erilaisimmista paikoista. Esimerkiksi Loviisassa lukiolaisia sijoitettiin viime vuonna jopa elokuvateatteri Kino Marilynin tiloihin.

Lisää väistötiloja tarvittiin vielä muualta kaupungista ja vuokrattavista parakeista.

Siirrettävien rakennusten vuokraaminen ei yleensä kannata, jos vuokra-aika jää lyhyeksi.

Kunnat ovatkin arvostelleet siirrettävien rakennusten markkinoita vähäisestä kilpailusta, joka vetää hintoja ylös.

– Minulla on sama käsitys. Ei siellä monta tarjoajaa ole, Jukka Mielikäinen sanoo.

Äänieristystä lisätään

Erikoisemmissa väistötiloissa voi olla myös omat ongelmansa. Kauppakeskukseen siirtyneelle Kesämäen koululle uusien tilojen hälyisyys tuli yllätyksenä. Osasyynä siihen on se, että siirrettävät väliseinät eivät ylety kattoon saakka.

Äänet leviävät näin avoimen katon kautta opetustilojen välillä.

Rehtorin mukaan tilanteeseen ollaan jo puuttumassa..

– Olemme lisänneet tänne kokolattiamattoja, akustiikkaverhoja ja nyt on kattoon on tulossa vielä akustiikkalevyjä, rehtori Petri Huovila kertoo.

Lidlin toimitusjohtaja Lauri Sipponen jättää tehtävänsä.

Uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu Nicholas Pennanen. Pennanen on toiminut konsernin palveluksessa eri maissa ja eri tehtävissä vuodesta 2009 alkaen. Tällä hetkellä hän työskentelee Lidl Suomen johtoryhmässä operatiivisena johtajana. Pennanen aloittaa tehtävässä 1.10.2019.

Sipponen on toiminut Lidl Suomen palveluksessa yhtiön alusta alkaen vuodesta 2001. Toimitusjohtajaksi hän nousi 2010.

– Tämä on henkilökohtainen päätökseni ja nyt on oikea hetki vaihtaa kapulaa yhtiön johdossa, Sipponen sanoo tiedotteessa.

Lue myös:

Lidlissä myynti kasvoi, mutta tulos putosi – Ruokahävikin torjunnassa yhtiö kehuu olevansa kilpailijoitaan parempi

Kouluissa on parhaillaan meneillään viidesluokkalaisten laajat terveystarkastukset. Niiden yhteydessä tytöillä on mahdollisuus saada HPV-rokote.

Rokote antaa suojaa ihmisen papillooma- eli HPV-viruksia vastaan, joita tunnetaan yli sata erilaista tyyppiä. Niistä toiset ovat vaarattomia, mutta kiusallisia, kuten lapsille syyliä aiheuttavat virustyypit. Vakavimmasta päästä taas ovat HPV-virukset, joilla on yhteys muun muassa kohdunkaulan, peniksen, peräaukon sekä pään ja kaulan alueen syöpiin.

Aiemmin HPV-rokote on annettu vasta kuudennella luokalla. Tänä syksynä rokottamista on aikaistettu viidenteen luokkaan, koska vanhemmat ovat laajassa terveystarkastuksessa mukana. Näin heillä on mahdollisuus esittää kysymyksiä rokotteesta, jos se arveluttaa heitä.

Myös kuudesluokkalaiset ja yläkouluikäiset tytöt voivat vielä saada rokotteen, jos se on aiemmin jäänyt ottamatta.

Rokote epäilyttää osaa vanhemmista

Valtakunnallisen rokotusrekisterin mukaan koko maassa lähes 70 prosenttia vuonna 2005 syntyneistä tytöistä on saanut vähintään yhden HPV-rokoteannoksen. Vaasan sekä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä rokotekattavuus jää kuitenkin hieman alle kuuteenkymmeneen prosenttiin.

– Kouluterveydenhoitajat ovat kertoneet, että rokotteen tarvetta kyseenalaistetaan Suomen vahvoilla lestadiolaisuusalueilla. Siellä tulee kotoa sitä viestiä, että meidän tyttömme ei tätä rokotetta tarvitse, kertoo ylilääkäri Tuija Leino THL:n infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksiköstä.

Leinon mukaan rokote on tarpeellinen kaikille tytöille, ja myös pojille. Tässä yhdeksän kysymystä ja vastausta HPV-rokotteesta.

1. Miten ihmisen papilloomavirus tarttuu?

– Virus tarttuu sukupuoliteitse. Se ei edellytä erityisen aktiivista sukupuolielämää lukuisien eri kumppaneiden kanssa. Tartunnan voi saada ihan tavallista seksielämää viettävä ihminen. Noin 80 prosenttia meistä saa jossain vaiheessa elämäänsä jonkin syöpää aiheuttamaan kykenevän papilloomaviruksen. Tälläkin hetkellä joka kolmannella vähän yli parikymppisellä naisella on kovan riskin HPV-infektio, Leino sanoo.

2. Suojaako kondomi virukselta?

– Virus elää pääasiassa limakalvoilla, mutta sitä on myös niitä ympäröivällä iholla. On arvioitu, että kondomi ehkäisee noin 70-prosenttisesti infektion tarttumisen.

3. Mitä tapahtuu, jos saa papilloomaviruksen?

– 90 prosenttia infektioista paranee itsestään kahden vuoden kuluessa. Silloin virusta voi kuitenkin tartuttaa toisiin. Osa infektioista kehittyy syövän esiasteiksi ja pahimmillaan syöviksi. Esimerkiksi kohdunkaulan erilaisia solumuutoksia kehittyy kymmeniätuhansia vuosittain Suomessa. Suurin osa niistäkin paranee, mutta lähes 3000 esiastetta joudutaan poistamaan.

4. Mitä sairauksia papilloomavirus voi aiheuttaa?

– Kohdunkaulan syöpä on yleisin syöpäsairaus, johon tällä viruksella on yhteys. Suomessa löydetään vuosittain noin 170 kohdunkaulan syöpää. Muita naisten syöpiä ovat emättimen ja ulkosynnytinten syövät. Sekä naisille että miehille papilloomavirus voi aiheuttaa pään ja kaulan alueen sekä peräaukon syöpiä, ja miehille myös penissyöpää. Jos tyttöjen lisäksi pojatkin rokotettaisiin, Suomessa pystyttäisiin ehkäisemään noin 200 naisten ja lähes 100 miesten syöpätapausta vuodessa. Vähemmän vakavia papilloomaviruksen aiheuttamia sairauksia ovat sukupuolielinten kondylooma eli visvasyylä ja ihon syylät.

5. Miksi nykyinen HPV-rokoteohjelma on suunnattu juuri 5.–6.-luokkalaisille tytöille?

– HPV-rokotetta on aluksi tutkittu maailmalla juuri kohdunkaulan syövän ehkäisyssä. Vasta myöhemmin on paljastunut, että se tehoaa myös muihin syöpiin, joita miehilläkin on. Tässä iässä tytöt tuottavat parhaiten vasta-ainetta rokotteelle. Heille riittää kaksi annosta, kun aikuinen nainen tarvitsee kolme annosta saadakseen edes samantyyppisen suojan, jonka nuori tyttö rokotteesta saa.

6. Onko HPV-rokotteesta hyötyä aikuiselle naiselle?

– Sukupuolielämän aloittanut nainen on jo voinut saada HPV-infektion. Rokote ainoastaan ehkäisee infektioita, ei paranna niitä. Kiinassa aikuiset naiset kuitenkin ottavat laajasti HPV-rokotteita, koska siellä syöpäseulonnat eivät ole yhtä hyviä ja kattavia kuin Suomessa. Silloin riski syövän esiasteen kehittymisestä syöväksi asti kasvaa. Jos vaikka omassa lähipiirissä on ollut kohdunkaulan syöpää, rokote voi kiinnostaa, jos siitä saa edes pienen suojan syöpää vastaan. Myös Yhdysvalloissa markkinoidaan HPV-rokotetta aktiivisesti aikuisille.

7. Onko HPV-rokote turvallinen?

– Viime vuosina sosiaalisessa mediassa on noussut joitakin kohuja, jotka ovat aiheuttaneet huolta ihmisissä. Esimerkiksi Tanskassa pelättiin, että rokotteella olisi yhteys joihinkin autoimmuunisairauksiin tai väsymysoireyhtymään. Useissa maissa on kuitenkin tehty isoja väestötutkimuksia, joissa rokotettuja ja rokottamattomia on verrattu toisiinsa. Näiden vertailuryhmien sairastavuudessa ei ole havaittu eroja. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan minkään vakavan sairauden kohdalla ei ole löytynyt yhteyttä tähän rokotteeseen.

8. THL valmistautuu HPV-rokotteiden kilpailutukseen. Millaisia vaihtoehtoja markkinoilla on?

– Nyt käytössä on Cervarix, joka suojaa 90-prosenttisesti kaikilta HPV-virukseen liittyviltä syöpätyypeiltä. Se ei kuitenkaan suojaa kondyloomalta, kuten Gardasil, joka taas ei ole ihan niin hyvä syöpärokote kuin Cervarix. Terveydellisesti vaikuttavin olisi Gardasilin uusin markkinoille tullut versio eli Gardasil9, joka suojaa hyvin sekä syövältä että kondyloomalta.

9. Millaisia summia rokotteesta voidaan maksaa?

– Tyttöjen rokottaminen on maksanut vajaat kaksi miljoonaa euroa vuositasolla. Poikien rokottaminen maksaisi suunnilleen saman verran, mutta tarkkaa hintaa ei voi vielä sanoa, koska kilpailutusta vasta valmistellaan. Terveydellisesti vaikuttavimmasta rokotteesta voidaan maksaa kalliimpi hinta kuin muista vaihtoehdoista, mutta mitä tahansa hintaa ei olla valmiita maksamaan. Hinta suhteutetaan rokotteesta saatavaan taloudelliseen ja terveydelliseen hyötyyn sekä sen avulla säästettyihin elinvuosiin ja kärsimyksen vähenemiseen, Leino sanoo.

Patrick Mweheiri on paluumuuttaja – Ugandaan.

New Yorkin ja Lontoon kansainvälisissä pankkijäteissä vietetyn yhdeksän vuoden jälkeen hänet pestattiin kotimaan Ugandan suurimman pankin, Stanbicin toimitujohtajaksi.

Paluuta Kampalaan puolsi se, että Ugandan ja muunkin Itä-Afrikan talous porskuttaa. Mweheirillä on vankka usko myös maansa tulevaisuuden talousnäkymiin.

Ugandan talouskasvu on rauhoittunut 1990-luvun jopa kymmenestä prosentista, mutta silti lähivuosien noin kuusi prosenttia on vauhti, josta Euroopassa ei edes haaveilla. Vauhti on nyt maailman nopeimpia ja se on ohittamassa jopa Kiinan kasvun.

Juuri siksi Mweheiri vierailee Helsingissä seminaarissa, jossa yritetään rohkaista suomalaisia yrityksiä itäisen Afrikan eli erityisesti Ugandan, Kenian, Ruandan ja Tansanian markkinoille.

– Jos ajattelet sijoittamista tulevaisuuteen, Itä-Afrikkaa ei vain voi jättää huomioimatta.

Mweheiri muistuttaa, että vaikka alueen bruttokansantuote asukasta kohti on pieni, se kasvaa vauhdilla ja jopa kaksinkertaistuu kymmenessä vuodessa.

Suomessa väki vanhenee, Itä-Afrikassa tuplaantuu

Myös väestön ennustetaan kaksinkertaistuvan. Tällä hetkellä Keniassa, Ruandassa, Tansaniassa ja Ugandassa on runsaat 160 miljoonaa asukasta.

Samaan aikaan Suomessa ja muuallakin Euroopassa tuskaillaan hiipuvaa talous- ja västökehitystä.

Kaikesta huolimatta Suomen ja koko Itä-Afrikan välisen kaupan arvo on alle 60 miljoonaa euroa. Tullin vientitilastossa ei juuri mittari värähdä. Suurelta osin vienti muodostuu puutavarasta.

Ja tämän vuoden alussa vienti Suomesta kaikkiin Afrikan maihin laski entisestään.

Liian suuri Afrikka

Pelkäävätkö suomalaisyritykset esimerkiksi kehittyvän alueen liiketalousriskejä? Suomalaisen liikemiehen kuolema hotellissa Kampalassa ei sekään ole omiaan houkuttelemaan yrityksiä maahan.

Mutta Afrikan talouskehitystä vuosikymmeniä seurannut Maailmanpankin entinen johtaja Ritva Reinikka sanoo, että selitys suomalaisten varovaisuuteen on yksinkertaisempi.

– Rohkeutta yrityksillä olisi, mutta Afrikan markkinat ovat niin laaja kenttä, että ei tiedetä mistä alkaisi. Tietämyksen lisääminen olisi tärkeää.

Reinikka on ollut Maailmanpankin Afrikkaan liittyvissä tehtävissä vuodesta 1993 lähtien. Ensin hän oli maajohtaja Etelä-Afrikassa ja vuosina 2010–13 hän toimi Afrikan inhimillisen kehityksen johtajana Maailmanpankissa.

Kiina ehti jo jarrutusvaiheeseen

Samalla kun Euroopassa ihmetellään mistä yritykset löytäisivät kasvumahdollisuuksia, Kiina on jo eri puolilla Afrikkaa liikkeellä – ja ollut kiihtyvästi koko 2000-luvun.

Nyt kiihdytysvaihe on päättymässä.

Ugandassakin on seurattu Kiinan mielenkiinnon kovaa kasvua Afrikan teiden, siltojen, aurinkovoimaloiden ja öljyputkien rakentamiseen. Mutta kiinnostuksen nähdään nyt taittuneen.

Mweheiri selittää syitä käänteeseen.

Hänen mukaansa rakennusprojektit ovat olleet pääosin valtiollisia hankkeita. Kiina on rahoittanut afrikkalaisvaltioita, jotka ovat ostaneet rakennusprojektien toteutuksen kiinalaisilta. Valtionvelasta kasvava osuus on peräisin Kiinasta.

– Tämä on tulossa tiensä päähän. Monilla Afrikan mailla alkaa tulla vastaan velkakatto, 50 prosenttia bkt:sta. Ne eivät voi lainata enempää.

Kiinan mielenkiinto on viilentynyt sitä mukaan, kun Afrikan maiden velka lähestyy riskirajoja.

Maailmanpankin mukaan Saharan eteläpuolisista maista lähes puolet oli viime vuoteen mennessä velkaongelmissa tai lähellä niitä. Viidessä vuodessa osuus on kaksinkertaistunut.

Tuokaa rahaa niin paljon kuin voitte

Mweheirin mukaan ratkaisu ei ole kuitenkaan luopua energia-, liikenne- ja muiden perusrakenteiden kehittämisestä.

– Omat rahat eivät siihen riitä, vaan sijoituksia on pystyttävä houkuttelemaan muualta.

Yhdeltä valtiolta tulevan rahoituksen sijaan hän haluaisi nähdä ulkomaisia, yksityisiä investointeja.

Itä-Afrikan maissa perusinfrastruktuurin rakentamiseen menee yli kolmasosa bkt:sta. Rahaa tarvittaisiin silti huomattavasti enemmän, mutta veroja ei ole Mweheirin mukaan varaa korottaa.

Pankkiiria ei huolestuta sekään, että monikansalliset yhtiöt pääsisivät hyötymään kehittyvän maan rakentamisesta. Investoinnit ovat tervetulleita, vaikka korko niistä menisikin ulkomaille.

– Monikansalliset yhtiöt voivat tulla, tuoda rahansa aamulla ja viedä iltapäivällä. Joka tapauksessa ne investoivat maahan ja luovat tuottoa. Olen ehdottomasti siinä leirissä, jonka mukaan rahaa saa tuoda niin paljon kuin pystyy.

Suomalaisen koodin voi kääntää swahiliksi

Helsingissä vierailleella pankinjohtajalla löytyy myös vinkki suomalaisille digitaalisia pankki-, terveys- tai energiapalveluja kehittäville yhtiöille.

Sen sijaan, että yrittää Helsingissä myydä vaikkapa pankkisovellusta viidelle miljoonalle asiakkaalle, se kannattaa tarjota Itä-Afrikkaan, jossa maksuliikenne on siirtymässä käteisrahasta suoraan mobiilimaksamiseen ilman pankkikorttien välivaihetta.

– Esimerkiksi pankkipalveluihin liittyvän sovelluskoodiin voi kääntää swahiliksi ja jakaa 18–19 miljoonalle käyttäjälle, Mweheiri yllyttää.

Helsingissä syyskuun alussa pidetystä ensimmäisestä Pohjoismaiden ja Itä-Afrikan yritysseminaarista pyritään tekemään vuosittain toistuva ja laajentuva tapahtuma.

Tilaisuudessa puhunut Reinikka ihmettelee, että tällainen tapahtuma järjestettiin vasta nyt.

– Investointifoorumi oli hyvä lähtölaukaus yhteistyölle. Esimerkiksi Slush oli aluksi pienempi kuin tämä, Reinikka vertailee.

Lue myös:

Yle tapasi Afrikan uudet kiinalaiset omistajat – "Etiopiasta voi tulla maailman tehdas"