Hallitus perustaa ilmastorahaston vauhdittamaan teollisuuden päästövähennyksiä. Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi päätöksestä Helsingin Vuosaaressa järjestetyssä ilmastokokouksessa maanantaina.
Yle kertoi rahastohankkeesta jo viime perjantaina.
Rahat otetaan Valtion kehitysyhtiön Vaken osinkotuloista. Rahaa olisi käytettävissä satoja miljoonia euroja hallituskauden aikana, hallitus arvioi. Vake omistaa esimerkiksi Nesteen, Postin, Vapon ja Altian osakkeita.
Teollisuudessa on meneillään useita ilmastohankkeita. Esimerkiksi teräsyhtiö SSAB suunnittelee teräksen tuotannon muuttamista päästöttömäksi Raahen tehtaalla.
Lisäksi hallitus laskee teollisuuden sähköveroa EU-minimiin.Tämä kannustaisi teollisuutta käyttämään päästötöntä sähköä fossiilisten polttoaineiden sijaan. Samalla teollisuuden saamista fossiilisten polttoaineiden veronpalautuksista luovutaan.
Turpeen verotukseen ei puututtu
Vuosaaren kokoukseen osallistuvat hallituspuolueiden kansanedustajat. Maanantaina he kävivät läpi päästövähennyksiä, joita tarvitaan, että Suomi olisi hiilineutraali vuonna 2035.
Hiilineutraalius tarkoittaa, että Suomen hiilidioksidipäästöt ovat korkeintaan yhtä suuret kuin Suomen hiilinielut. Hiilinieluja ovat esimerkiksi metsät. Suomen päästöt ovat nyt 56 miljoonan hiilidioksiditonnin luokkaa.
Hallitus tavoittelee viidentoista vuoden aikana 17–24,5 miljoonan hiilidioksiditonnin päästövähennyksiä käynnissä olevien hankkeiden lisäksi.
Tarvittavat päästövähennykset on nyt luokiteltu alakohtaisesti esimerkiksi liikenteelle, energiantuotannolle ja teollisuudelle. Hallituksen mukaan tämä helpottaa ilmastopolitiikan päätösten tekemistä.
Lisäksi hallitus vahvistaa maankäyttösektorin hiilinieluja kolmella miljoonalla tonnilla.
Asiantuntijat linjasivat etukäteen, että hallituksen olisi tehokkainta päättää turpeen verotuen lopettamisesta.
Turpeen verotukseen ei kokouksessa puututtu. Hallitus kuitenkinperustaa turpeen energiakäytöstä luopumista selvittävän työryhmän.
Huomenna hallitus käsittelee työllisyystoimia.
Tässä ilmastokokouksen tiedotustilaisuuden hetki hetkeltä -seuranta:
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) halaa Helsingin Vuosaaressa ilmastoaktivistia, joka on pukeutunut jääkarhuksi.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Voit katsoa Ylen lähetyksen ja hetki hetkeltä-seurannan ilmastoseminaarin alusta:
Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin virkarikosoikeudenkäynnissä kuultiin maanantaina molempien osapuolten loppupuheenvuorot. Syytteiden kohtalosta päättää senaatti keskiviikkona.
Vaikka republikaanienemmistöinen senaatti käytännössä varmasti äänestää syytteet nurin, demokraatit pyrkivät vielä maanantaina vakuuttelemaan senaattoreita puolelleen.
Demokraattisyyttäjät vetosivat senaattoreihin muistuttaen, ettei presidentiltäkään sallita lain rikkomista. Edustajainhuoneen demokraatti Adam Schiff, joka johtaa demokraattien syyttäjäseitsikkoa, sanoi Trumpin syyllisyyden olevan todisteiden valossa selvää.
– Donald Trump on pettänyt valansa suojella ja puolustaa perustuslakia. Vielä meidän ei ole myöhäistä kunnioittaa omaamme, hän lausui.
Jos Trump saisi jatkaa presidenttinä, hän aikoisi jälleen pyytää ulkovalloilta itselleen vaaliapua syksyn presidentinvaaleissa, Schiff sanoi.
Trumpia syytetään vallan väärinkäytöstä, koska hänen sanotaan vaatineen Ukrainaa aloittamaan tutkinnan demokraattien presidenttiehdokkaaksi pyrkivästä Joe Bidenista ja hänen pojastaan.
Lisäksi Trumpia syytetään kongressin työn estämisestä virkarikostutkinnan aikana.
Republikaaneilla on senaatissa 53 paikkaa ja demokraateilla 47, ja viraltapanoon tarvittaisiin kahden kolmasosan enemmistö.
"Virkasyytteen mahtavaa voimaa on halvennettu"
Trumpin henkilökohtaisen asianajajan Jay Sekulowin mukaan virkarikosoikeudenkäynti oli ensimmäinen täysin puolueellinen maan historiassa.
– Se, mitä edustajainhuoneen demokraatit ovat tehneet tälle kansakunnalle, perustuslaillemme, presidentin kanslialle, presidentille itselleen sekä senaatille, on törkeää. He ovat halventaneet virkasyytteen mahtavaa voimaa, Sekulow jylisi.
Sekulow syytti demokraattien pyrkivän hylkäämään vuoden 2016 presidentinvaalien tuloksen, mikä horjuttaa yhdysvaltalaisten vaaleissa osoittamaa tahtoa. Sekulowin mukaan ratkaisu tilanteeseen on uudet vaalit eikä virkasyyte.
Oikeudenkäynnin aikana Trump kirjoitti kiukkuisena Twitterissä ja arvosteli demokraatteja ja edustajainhuonetta. Tiistaina Trumpin on määrä pitää kansankunnan tilaa käsittelevä puhe, joka lähetetään suorana koko Yhdysvalloissa.
Tuoreen kyselyn mukaan niukka enemmistö yhdysvaltalaisista uskoo Trumpin käyttäneen valtaansa väärin ja estäneen kongressin työtä.
Mahdollinen viraltapano kuitenkin jakaa kansaa: kyselyssä 46 prosenttia haluaa Trumpin pois Valkoisesta talosta, kun 49 prosentin mielestä presidentin pitäisi saada pitää paikkansa.
Voit katsoa maanantain istunnon tästä artikkelista.
Heinolan lintutarha pyytää apua papukaijavarkauden selvittämiseksi. Lintutarhan papukaijatalosta on viety maanantaiyönä Axel-niminen palmuaratti, joka on ollut Heinolan tarhalla jo lähes 20 vuotta.
Varkaus huomattiin aamulla, kun työntekijät tulivat paikalle. Papukaijatalon kaikki kolme ovea olivat avoinna. Papukaijatalon sisälämpötila oli pudonnut yhdeksään asteeseen.
– Onnea on ollut siinä, että yö ei ollut kylmempi ja muut linnut eivät paleltuneet, sanoo lintutarhanhoitaja Olli Vuori.
Varkaudesta on tehty poliisille ilmoitus. Papukaijataloon ei ole murtauduttu. Vuoren mukaan joku on mennyt omilla avaimilla sisään ja vienyt linnun. Lintutarhalla on ollut tilapäistyövoimaa, ja avaimia on jäänyt kadoksiin.
– Raha on tämänkin takana. Hälytyskellojen pitää soida, jos joku yrittää papukaijaa myydä, painottaa Vuori.
Korkeakoulujen opiskelijoiden uudistetut valintatavat ovat tänä keväänä ensimmäistä kertaa käytössä.
Tästä lähtien entistä useampi yliopiston tai ammattikorkeakoulun opiskelupaikka irtoaa pelkällä todistuksella, ilman valintakoetta. Se, millaisilla papereilla opiskelemaan pääsee, riippuu muista hakijoista.
– Vasta tämän kevään valintojen jälkeen tiedetään, millaisia arvosanarajoja todistusvalintaan eri aineissa tulee. Se on tietysti pääteltävissä, että suosituissa aineissa todistusvalinnan arvosanarajat tulevat varmasti aika korkeiksikin, opetusneuvos Ilmari Hyvönen opetus- ja kulttuuriministeriöstä sanoo.
Vaikka hyvistä ylioppilastutkinnon arvosanoista tai ammatillisen perustutkinnon papereista on korkeakoulupaikkojen jaossa selvää hyötyä, osaamisen näyttäminen valintakokeessa on edelleen tärkeä tapa päästä yliopistoon tai ammattikorkeakouluun. Se on yleensä mahdollista esimerkiksi silloin, kun todistuspisteet eivät riitä.
Aiemmin yliopistoissa tavallisista todistusten ja valintakokeiden yhteispisteistä sen sijaan luovutaan.
Todistusvalinnat selvillä nippa nappa ennen toukokuun valintakokeita
Korkeakoulujen seuraava yhteishaku alkaa 8. maaliskuuta. Siinä voi hakea suurimpaan osaan suomen- ja ruotsinkielisistä, syksyllä alkavista koulutuksista.
Maaliskuun yhteishaun todistusvalintojen tuloksia on opetusministeriön mukaan tänä keväänä luvassa toukokuun puolivälin jälkeen. Jos paikkaa ei todistusarvosanoilla aukene, sitä voi monesti vielä yrittää valintakokeessa. Todistusvalintojen tulosten selviämisen ja joidenkin toukokuun valintakokeiden väliin jää tänä keväänä vain joitakin päiviä.
– Tämän vuoden ja myös ensi vuoden tilanne on se, että väliin jäävä aika on varsin tiukka. Sitä pohditaan, mitä tälle voitaisiin tehdä, Ilmari Hyvönen sanoo.
Aikataulupainetta on siitä huolimatta, että tämän kevään ylioppilastulokset saadaan hieman aiempaa aikaisemmin korkeakoulujen opiskelijoiden valitsijoiden käyttöön.
Näin opiskelupaikkojen saajat valitaan
Kuvio näyttää, kuinka yliopistojen yhteishaussa olevien paikkojen valintatavat uudistuksen jälkeen jakautuvat. Osuudet ovat suuntaa antavia.
Tanja Ylitalo / Yle
Suoraan todistuksella valittavien opiskelijoiden osuus on opetusministeriön mukaan yliopistoissa yleisimmin 50–60 prosentin luokkaa. Koulutusalojen välillä on kuitenkin suurtakin vaihtelua. Esimerkiksi luonnontieteissä, tekniikan alalla ja farmasiassa ylioppilastutkinnon arvosanoilla valitaan selvästi muita aloja suurempi osuus opiskelijoista, oikeustieteessä puolestaan pienempi osuus.
Joillakin aloilla suuri osa todistusvalinnasta on varattu ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville.
– Esimerkiksi kauppatiede, oikeustiede ja lääketiede ovat varanneet todistuspaikat kokonaan ensikertalaisille, Ilmari Hyvönen sanoo.
Pelkästään valintakokeella yliopistoihin pääsee opetusministeriön mukaan yleisimmin noin 40–50 prosenttia opiskelijoista.
Yliopiston tutkinto-opiskelijaksi voi useilla aloilla hakea myös avoimen yliopiston opintojen pohjalta. Tämän niin sanotun avoimen väylän kautta otettavien opiskelijoiden määrää on viime vuosina joissakin yliopistoissa jo lisätty, ja opetusministeriön mukaan tätä reittiä aiotaan vahvistaa myös jatkossa.
Näin puolestaan valitaan ammattikorkeakoulupaikkojen saajat:
Tanja Ylitalo / Yle
Ammattikorkeakoulujen opiskelupaikan saa yhteishaussa kaikkein useimmin pelkästään ylioppilastutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon arvosanojen perusteella. Todistusten perusteella valitaan opetusministeriön mukaan yleisimmin noin 50–60 prosenttia tutkinto-opiskelijoista. Alojen välistä vaihtelua on kuitenkin paljon.
Valintakokeilla puolestaan valitaan yleisimmin noin 40–50 prosenttia opiskelijoista. Joihinkin opiskelupaikkoihin voi hakea myös avoimessa ammattikorkeakoulussa opiskelun pohjalta.
Lue lisää ammattikorkeakoulujen todistusvalinnasta:
Tarvitaanko tästä lähtien pitkän matikan laudatur?
Monia korkeakouluun haluavia on uudistuksessa huolettanut se, riittävätkö omat ylioppilastodistuksen arvosanat todistusvalinnassa laisinkaan.
Varsinkin matematiikan hyvien arvosanojen suuri pistemäärä on huolettanut niitä hakijoita, joilla matematiikka ei kuulu ykkösaineisiin. Yliopistoissa on käytössä useita erilaisia todistusten pisteytysmalleja. Ammattikorkeakouluilla on yksi yhteinen malli.
Lue lisää siitä, miten matematiikan ja muiden aineiden arvosanat vaikuttavat eri alojen yliopisto-opiskelijaksi hakemiseen:
Opetusministeriöstä toppuutellaan huolta siitä, että korkeakouluun pääsisi tästä lähtien vain huippupapereilla.
– Korkeakoulupaikkoja riittää myös muille kuin ällän paperit kirjoittaneille, Ilmari Hyvönen sanoo.
Todistusvalinta helpottaa erilaisille aloille hakemista
Käytännössä uudella valintatavalla on aiempaa realistisempaa hakea samassa yhteishaussa hyvinkin erilaisille aloille. Vain yhden paikan saa silti ottaa vastaan.
– Aikaisemmin piti valita ala, jonka pääsykokeeseen valmistautuu ja menee. Nyt voi hakeutua usealle alalle todistuksella ja miettiä, orientoituuko menemään myös jonkun alan pääsykokeeseen, Ilmari Hyvönen toteaa.
Moneen paikkaan hakemista helpottaa sekin, että ammattikorkeakouluilla on nyt yhteinen digitaalinen valintakoe, jossa on mukana suurin osa ammattikorkeakoulujen paikoista. Yhteinen koe oli ensimmäistä kertaa käytössä viime syksyn yhteishaussa.
Myös useilla yliopistojen aloilla on alettu yhä enemmän järjestää yhteisiä pääsykokeita, jolloin yhteen kokeeseen osallistumalla voi hakea eri yliopistoihin. Jo aiempina vuosina valintakokeisiin valmistautumista on pyritty tiivistämään. Yleisimmin materiaali julkaistaan nykyään noin kuukautta ennen koetta.
Korkeakoulujen yhteishauissa on keväällä haettavana yhteensä noin 50 000 aloituspaikkaa.
Aiheesta voi keskustella tiistaihin kello 23.00:een saakka.
Kenialaisessa alakoulussa ainakin 14 lasta on kuollut sen jälkeen, kun kotiin suunnanneet oppilaat joutuivat väentungokseen koulun rappukäytävällä. Lisäksi ainakin 39 lasta loukkaantui tilanteessa vakavasti.
Tragedia sattui Kakamegan kaupungissa Kenian länsiosissa.
Kenian Punaisen Ristin mukaan kolmikerroksisen koulurakennuksen porraskäytävälle syntyi väentungos, kun lapset lähtivät luokistaan koulupäivän päätteeksi.
The Daily Nation -lehti kertoo, että osa oppilaista putosi ylimmästä kerroksesta väentungoksen vuoksi.
Toistaiseksi ei ole tiedossa, mistä paniikkitilanne sai alkunsa. Kaupungin poliisijohtaja kertoo, että asiasta on aloitettu tutkinta.
Huolestuneet vanhemmat kerääntyivät tragedian jälkeen Kakamegan sairaalan ulkopuolelle saadakseen tietoja lapsistaan.
Hoivakotiyhtiö Esperi Care siirtyy luotonantajiensa Danske Bankin, Ilmarisen ja SEB:n omistukseen. Taustalla on Esperin heikentynyt taloudellinen tilanne.
Yhtiö kertoo, että järjestelyllä luotonantajat haluavat turvata yhtiön toiminnan rahoituksen.
Omistusmuutos ei vaikuta Esperi Caren palveluihin, henkilöstöön tai johtoon. Toimitusjohtaja Stefan Wentjärvi jatkaa yhtiön johdossa nykyisen johtoryhmän kanssa.
Esperin uudet omistajat ovat siis Danske Bank, SEB ja Ilmarinen. Entinen pääomistaja, kansainvälinen pääomasijoitusyhtiö ICG joutui luopumaan omistuksestaan kokonaan.
Laadun parantaminen kävi kalliiksi
Omistusmuutoksessa on kyse velkojen muuttamisesta omistukseksi. Tapaus näin suuressa mitassa on harvinainen ja ratkaisusta onkin neuvoteltu kuukausien ajan.
Uusien omistajien mukaan Esperi Caren rahoitustilanne heikkeni nopeasti viime vuoden alusta lähtien. Syynä oli laatuun panostaminen.
Uusi hallituksen puheenjohtaja Markus Sjöholm kertoo, että hoivan laatuun panostaminen maksoi paljon, kun hoivakoteihin tarvittiin nopeasti lisää henkilökuntaa.
“Mankelin läpi käyminen” johti siihen, että yhtiön tulos alkoi huonontua jopa niin paljon, että Esperin perustoiminta eli ihmisten hoitaminen alkoi olla uhattuna.
Rahoitusongelmat uhkasivat jo hoivakotien arkea
Ilmarisen varatoimitusjohtaja Mikko Mursulan mukaan rahoitusongelmat uhkasivat Esperin perustoimintaa “ehkä viikkojen tai kuukausien kuluessa”.
Esperin toimiva johto pidetään entisellään, samoin yhtiön strategia. Sjöholmin mukaan oikeastaan ainoa, mikä muuttuu on se, että uusien omistajien myötä rahoitus voidaan turvata. Asiakkaille muutoksen ei pitäisi näkyä mitenkään.
Mursulan mukaan omistuksen pitkäaikaisuutta ei vielä osata arvioida, mutta pääasia oli saada Esperin rahoitus vakautettua.
– Tärkeintä oli turvata, että toiminta jatkuu häiriöittä, eikä asiakkaiden ja asukkaiden täydy olla huolissaan, Mursula korostaa.
– Rahoitus on nyt turvattu ja jokainen esperiläinen voi tulla hyvillä mielin töihin myös huomenna, Sjöholm tiivistää.
Uudet omistajat vakuuttavat, että Esperin tilanne on korjattu. Mutta yleisemmin hoiva-alan peruskysymykset eivät ole muuttuneet. Mursula korostaakin, että julkisen ja yksityisen hoiva-alan on pakko löytää “rahoituksen kokonaisratkaisu”.
– Rahoituspohja pitää saada terveelle pohjalle. Tämä on iso kysymys koko Suomen kannalta.
ICG hävisi
Esperin konsernin emoyrityksenä on toiminut Esperi Care Holding Oy. Sen suurin omistaja on kansainvälinen sijoitusjätti Intermediate Capital Group, joka on omistanut Esperistä 75,1 prosenttia. Eläkeyhtiö Ilmarinen on omistanut yhtiöstä reilut neljä prosenttia. Muita omistajia ovat yhtiön johto ja yksityishenkilöt.
Jatkossa Esperi Caren omistaa luotonantajien perustama uusi emoyhtiö, jonka hallituksen puheenjohtajana toimii Markus Sjöholm.
– Vuosi 2019 oli Esperi Carelle ja koko toimialalle poikkeuksellisen haasteellinen niin asiakkaiden ja sidosryhmien luottamuksen kuin taloudellisesta näkökulmasta. Yhtiön johto on tehnyt valtavan määrän kehitystoimia parantaakseen toiminnan laatua ja henkilöstön hyvinvointia, Sjöholm sanoo tiedotteessa.
Esperi Care joutui kohun keskelle viime tammikuussa, kun sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira keskeytti yhtiön Kristiinankaupungissa sijaitsevan hoivakodin toiminnan. Syynä olivat asiakasturvallisuuteen liittyvät ongelmat.
Samalla viikolla Yle kertoi yhtiön hoivakotien vakavista ongelmista eri puolilla Suomea.
Iran ilmoittaa, ettei se tee enää yhteistyötä Ukrainan kanssa matkustajakoneturmaa koskevassa tutkinnassa.
Iran ampui kahdella ohjuksella alas ukrainalaisyhtiön matkustajakoneen lähellä Teherania 8. tammikuuta. Kaikki koneessa olleet 176 ihmistä saivat surmansa.
Iran kiisti ensin usean päivän ajan, että kone olisi ammuttu alas. Lopulta Iranin vallankumouskaarti myönsi, että kone ammuttiin alas vahingossa.
Iran ilmoitti yhteistyön jäädyttämisestä sen jälkeen, kun Ukrainan tv:ssä esitetyssä ohjelmassa todettiin Iranin tienneen jo alusta alkaen, miksi matkustajalentokone putosi.
Ohjelmassa esitettiin vuodettu keskustelu Teheranin lennonjohdon ja iranilaisen lentäjän välillä turman aikoihin. Aseman Airlines -yhtiön lentäjä oli juuri laskeutumassa Teheranin lentokentälle, kun hän havaitsi erikoisen valon taivaalla.
Lentäjä tiedusteli lennonjohtajalta näkemästään valosta, joka hänen mukaansa näytti ohjukselta. Tämän jälkeen lennonjohtaja yritti ottaa lukuisia kertoja yhteyttä ukrainalaiskoneeseen tuloksetta. Muutaman minuutin kuluttua lentäjä ilmoitti havainneensa kirkkaan valon, joka on tulosta räjähdyksestä, kertoo BBC.
Turmatutkintaa Iranissa johtava Hassan Rezaeifar kertoi maanantaina, etteivät iranilaiset enää luovuta tutkinta-asiakirjoja ukrainalaisviranomaisille.
Ukraina ja Iran ovat olleet eri mieltä muun muassa siitä, missä matkustajakoneen lennontallennuslaitteet, eli mustat laatikot tulisi tutkia. Iran haluaa tutkia itse mustat laatikot, ukrainalaiset puolestaan olisivat halunneet tutkia laatikot Ukrainassa
Myös Kanada, jolla oli 57 kansalaistaan pudotetussa koneessa, on vaatinut, että mustat laatikot tutkitaan Iranin ulkopuolella.
Suomen luonnonsuojeluliitto on pettynyt siihen, että hallituksen toimet fossiilisten polttoaineiden ja turpeen tuista luopumiseksi lykkääntyivät.
– Nyt olisi tarvittu selkeitä uusia toimia, kuten päätös turpeen verotuen poistosta, kertoi Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttätiedotteessa.
Ympäristöjärjestö WWF:n ilmastoasiantuntijan Mia Rahusen mukaan hallituksen tavoitteiden ja toimien välillä on edelleen liian suuri kuilu.
– Riittävät päätökset esimerkiksi fossiilituista ja turpeen energiakäytöstä luopumisesta ja hiilinielujen kasvattamisesta puuttuvat edelleen. On vastuutonta lykätä päätöksiä jälleen eteenpäin, Rahunen kommentoi.
– Hallituksen ilmastopolitiikka ei ole uskottavaa niin kauan kuin turpeen käyttöä ei lopeteta, Rahunen jatkoi.
Kokoomuksen ympäristövaliokunnan jäsenet Saara-Sofia Sirén, Sari Multala ja Mari-Leena Talvitie puolestaan pitivät hallituksen ilmastokokouksen tuloksia odotuksiin nähden laihoina.
– Lupaus hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 on karkaamassa käsistämme, kun hallitus työntää päätöksiä yhä kauemmas ja kauemmas. Ympäristölle haitalliset tuet ovat kasvaneet tällä hallituskaudella sadalla miljoonalla eurolla, kun hallitus on keskittynyt mainospuheisiin, kolmikko aloittaa tiedotteessaan.
– Montako kuukautta hallitus tarvitsee vielä tilannekuvan päivittämiseen ennen kuin turpeen veroetuun uskalletaan tarttua, Sirén, Multala ja Talvitie kysyvät.
Energia-ala tyytyväinen
Energia-alaa edustava Energiateollisuus (ET) pitää hallituksen ilmastopoliittisia linjauksia toivottuina.
– Toimivan, huoltovarman ja ilmastoystävällisen energiajärjestelmän kannalta on tärkeää, että hallitus haluaa selkeyttää alan investointeihin keskeisesti vaikuttavaa veropolitiikkaa, ET:n tiedotteessa kirjoitetaan.
Energiateollisuus on sitoutunut puolittamaan energiantuotannon päästöt vuoteen 2030 mennessä.
Järjestön arvion mukaan turpeen käyttö tulee vähintään puolittumaan samassa ajassa.
– Turpeen päästöjen vähentämiseksi ei tarvita uutta taloudellista ohjausta, kunhan EU toimeenpanee yhteistä ilmastopolitiikkaa ja päästökaupan toimivuudesta huolehditaan, sanoo ET:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä tiedotteessa.
Yhdysvaltain terveysviranomaiset ovat keskeyttäneet kokeellisen hiv-rokotteen testaamisen Etelä-Afrikassa. Rokote osoittautui toimimattomaksi virustartunnan estämisessä.
Kokeessa oli mukana noin 5 400 hiv-negatiivista vapaaehtoista eri puolilta Etelä-Afrikkaa. Vapaaehtoiset olivat 18-35-vuotiaita ja seksuaalisesti aktiivisia, ja he saivat puolentoista vuoden aikana kuusi annosta joko rokotetta tai lumelääkettä.
Vapaaehtoisten turvallisuuden takaamiseksi heille tarjottiin myös mahdollisuus estolääkitykseen, joka on päivittäin otettuna estänyt hiv-tartuntojen leviämistä tehokkaasti.
Tutkijat vertailivat vapaaehtoisryhmien tietoja sen jälkeen kun osallistujat olivat olleet mukana tutkimuksessa vähintään puolitoista vuotta, mikä on minimiaika rokotteen toimivuudelle.
Rokotetta saaneista 129 sai tartunnan, kun lumelääkettä saaneista tartunnan sai 123. Näin ollen tutkimus päätettiin keskeyttää.
– Hiv-rokote on välttämätön maailmanlaajuisen pandemian lopettamiseksi, ja toivoimme tämän rokotteen toimivan. Valitettavasti se ei toimi, sanoi työtä tukeneen National Institute of Allergy and Infectious Diseases -viraston johtaja Anthony Fauci.
HVTN 702 -nimellä tunnettu tutkimus alkoi vuonna 2016. Testattava rokote oli ainoa, joka oli aiemmin osoittanut antavansa jonkinlaista suojaa hi-virustartuntaa vastaan. Aiempi koe tehtiin Thaimaassa vuonna 2009.
Hiv-rokotteen löytämiseksi on meneillään muitakin tutkimuksia. Yhtä tehdään Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Afrikassa, ja toisessa on mukana useita tutkimuspaikkoja Pohjois- ja Etelä-Amerikassa sekä Euroopassa.
Etelä-Afrikassa hiv-lukemat ovat maailman suurimmat. YK:n aids-ohjelman mukaan useammalla kuin joka viidennellä 15-49-vuotiaalla eteläafrikkalaisella on hiv, ja vuonna 2018 tartuntoja tapahtui lähes neljännesmiljoona.
Kauhukirjoistaan tunnettu Stephen King on jättänyt Facebookin, koska kirjailija on huolissaan vääristä tiedoista ja disinformaatiosta, joita yhteisöpalvelun kautta levitetään.
Lisäksi kirjailijalta ei löydy luottamusta sille, että Facebook kykenee suojaamaan käyttäjiensä yksityisyyttä, kertoo CNN.
King ilmoitti Facebook-profiilinsa poistamisesta Twitterissä.
Facebook on joutunut viime aikoina rajun arvostelun kohteeksi, koska se sallii alustallaan esimerkiksi maksetut poliittiset mainokset, vaikka ne sisältäisivät valheita.
Facebookin perustaja ja toimitusjohtaja Mark Zuckerberg on perustellut linjausta sillä, ettei yritysten tehtävänä ei ole poliitikkojen sensurointi. Zuckerbergin mukaan on tärkeää, että kaikilla on mahdollista saada äänensä kuuluviin. Hänen mielestään poliittisen sisällön kieltäminen hyödyttäisi etenkin asemansa vakiinnuttaneita toimijoita.
Yhteisö- ja mikroblogipalvelu Twitter ilmoitti lokakuun lopussa kieltävänsä maailmanlaajuisesti kaiken ostetun poliittisen mainonnan alustallaan. Twitterin pääjohtaja Jack Dorsey perusteli päätöstä tuolloin sillä, että hänen mukaansa poliittisen viestin läpisaaminen pitää ansaita, ei ostaa.
Myös musiikin suoratoistopalvelu Spotify kertoi vuodenvaiheessa, ettei se enää myy mainosaikaa poliittisille mainoksille. Spotify perusteli päätöstään sillä, ettei sillä ole mahdollisuuksia tunnistaa ja poistaa valheellista sisältöä.
– Se on konkreettisin, että meillä alkaa hieman ruokahuolto kärsiä. Kaupat ovat pääasiassa kiinni. Olemme joutuneet etsimään uusia kauppoja, kun niitä on suljettu, se on vielä sellainen konkreettinen asia tähän.
Koronaviruksen alkulähde on tiettävästi Wuhanin kaupunki Hubein maakunnassa Kiinassa. Zibo, missä suomalaiset työskentelevät sijaitsee tuhannen kilometrin päässä.
– Kaikkien työntekijöiden kuumeet mitataan edelleen, se tapahtuu hotellilta lähtiessä ja työpaikalle tullessa.
Reino Valkonen on jo pakannut kotimatkaa varten laukun, josta löytyy esimerkiksi nippu kasvomaskeja.Reino Valkonen
Hotellissa on ollut ainakin yksi karanteenissa
Suomalaisille kerrottiin viikonloppuna, että hotellissa on yksi kiinalaishenkilö, joka on saapunut Wuhanin alueelta. Hän oli karanteenissa hotellissa ja eristettynä oli kokonainen kerros hotellista.
– Ilmoitus saatiin vasta viikonloppuna, että Wuhanista saapunut kiinalainen on hotellissa. Vähän myöhemmin ilmoitettiin, että hänet on määrätty kuumeen vuoksi terveysviranomaisten toimesta karanteeniin. En tiedä onko hän päässyt pois, mutta hänelle oli varattu karanteenin takia koko kerros, kertoo Jääskö työpaikaltaan Zibosta.
Koronaviruksen ja karanteenin yhteys selvisi suomalaisille nopeasti, mutta siitä ei tiedotettu, oliko hänellä koronavirustartunta.
Olo on hämmentynyt
Koko tilanne on tuntunut kuuden hengen suomalaisporukasta epätodelliselta.
– Vähän on hämmentynyt olo, kun uutisissa sanotaan, että kansalaisia ympäri maailmaa kotiutetaan ja evakuoidaan. Me pojat vaan ollaan täällä, toteaa Jääskö ensin vakavana, mutta naurahtaa sen jälkeen ja rauhoittelee, että mitään erikoisempaa hätää heillä ei ole.
Kiinalaisviranomaisten tiedotus on tehokasta
Suomalaistyöntekijöiden kiinalaisiin matkapuhelinliittymiin ponnahtaa useita kertoja päivässä viestejä koronaviruksesta, suojautumisesta ja muista viranomaistiedotteista. Kiinalaisilla ja ulkomaisilla TV-kanavilla koronavirus on ollut koko ajan yksi ykkösuutisista. Perustiedotus Kiinassa on hyvällä tolalla, vakuuttaa Pekka Jääskö.
– Olemme kääntäneet Kiinan kielellä saapuneita tekstiviestejä, joissa kehotetaan käyttämään maskisuojia ja välttämään yleisiä paikkoja. Näitä ja muita virukseen liittyvä turvatoimenpiteitä koskevia viestejä saadaan koko ajan.
Zibon miljoonakaupungin kadut ovat aavemaisen tyhjiä.Reino Valkonen
Matka kotiin pitäisi olla järjestyksessä
Zibon kaupungissa työskenteleville suomalaisille on järjestynyt paluulennot kotimaahan ja ensimmäiset lähtevät jo keskiviikkona. Pekka Jääsköllä ja hänen työkaverillaan pitäisi olla lento viikon päästä, mutta yllätyksiä voi olla odotettavissa.
– Kovin ollaan skeptisiä, että onko 10. päivä lähtö. Meillä on kiinalaisen lentoyhtiön lennot Shanghaista, saa nähdä kuinka käy, mutta sen näkee sitten ja niillä mennään, mitä tässä on nyt. Muutamalla kaverilla on lennot Finnairilla ja toiminta on ollut erittäin hyvää.
Huhut viruksen alkuperästä pyörivät villinä
Koronaviruksen alkulähteestä on liikkunut useita teorioita, ja huhumylly on jauhanut tiiviisti myös kiinalaisten keskuudessa. Ilmassa on toinen toistaan erikoisempia käsityksiä, kuinka ja miten koronavirus on saanut alkunsa.
– Olemme keskustelleet paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa ja kyllä hekin ovat hieman ihmeissään. Paljon salaliittoteorioita on ilmassa, että virus olisikin lähtöisin laboratoriosta eikä eläintorilta, miettii Jääskö.
Suomalaisilla on tarkoitus palata jatkamaan töitään Ziboon. Ajankohta on kuitenkin riippuvainen siitä, koska koronavirus ja sen eteneminen saadaan kuriin. Paluu töiden pariin voi viedä aikaa.
– Mielellään tullaan tänne takaisinkin, mutta se on sitten korkeimman kädessä. Nyt pidetään ”fabriikkia” yllä muutamia päiviä ja tullaan sitten pois, koti-Suomeen, päättää Pekka Jääskö.
Kello on Kiinassa 17. Se tietää Jääskölle töiden alkua ja päivävuorolaisten vapautumista lepäämään.
Alvar Aallon suunnittelemalle Tehtaanmäen koulurakennukselle etsitään uutta käyttöä Kouvolan Inkeroisissa.
Tehtaanmäen koulu on ainut Alvar Aallon suunnittelema koulurakennus, joka palvelee yhä alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan. Kouvolan kaupunginvaltuusto on päättänyt lakkauttaa koulun, kun Inkeroisten uusi yhtenäiskoulu on valmis.
Alvar Aalto -säätiön kanta on, että koulu tulisi säilyttää edelleen koulukäytössä, mutta myös muita vaihtoehtoja voidaan miettiä.
– Kyllä se surettaa, jos ei kouluksi suunniteltu rakennus voi jatkaa kouluna, Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh sanoo.
Koulu on suunniteltu lapsia ajatellen. Se näkyy niin, että esimerkiksi kalusteet ja lavuaarit on sijoitettu tavanomaista matalammalle tasolle.
– Lapsikäyttöä ennen kaikkea toivoisin, että lapsille suunniteltu mittakaava olisi jatkossakin rakennuksen keskeisiä ominaisuuksia, Lindh jatkaa.
Lindh vieraili koululla valtakunnallisena Arkkitehtuurin päivänä 3. helmikuuta, kun koulun neljäsluokkalaisen Joafiina Teiskosen teos palkittiin Alvar Aalto -kouluille järjestetyn ovenkahvan suunnittelukilpailun voittajana.
Tehtaanmäen koulu on suunniteltu pieniä koululaisia ajatellen, ja esimerkiksi kalusteet ja lavuaarit ovat tavallista matalampia.Antro Valo / Yle
Leirikoulupaikka tai tutkijoiden residenssi?
Tommi Lindhinmukaan rakennuksella on Aallon tuotannossa ainutlaatuinen rooli.
– Ei voi sanoa, että tämä olisi harjoituskappale, vaikka tämä on Aallon ainoa 1930-luvun koulu. Vähän kuin Paimion parantolan kohdalla: vaikka se oli Aallon ensimmäinen sairaala, heti tuli napakymppi, hän sanoo.
Jos rakennus ei voi jatkossa toimia kouluna, Lindh nostaa esiin myös muita käyttömahdollisuuksia.
– Koulukäyttö olisi erinomainen, mutta on myös koulutuskäyttö ja leirikoulut. Se voisi olla tutkijaresidenssi, erilaisten työpajojen järjestämispaikka tai jopa kansainvälinen keskus, koska jo pelkästään se, että rakennus on Aallon suunnittelema, varmasti kiinnostaa monia, Lindh pohtii.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk tekee parhaillaan Kouvolan kaupungille selvitystä siitä, mitä käyttöä koululle voisi tulevaisuudessa olla.
Esiselvityksessä käydään läpi uusia toimintamahdollisuuksia, niiden edellytyksiä sekä tilojen mahdollisia uusia käyttäjiä. Selvityksen on tarkoitus pohjustaa laajempaa hanketta, jolle haetaan myöhemmin erillistä rahoitusta.
Synnyttämisestä elämys. Näin Hus mainosti Ylen jutussa, kun Naistenklinikalle siirrettiin tuhansia synnytyksiä Kätilöopiston sulkeuduttua loppusyksystä vuonna 2017.
Jutun palautteen ja Ylen saamien yhteydenottojen perusteella näyttää siltä, että monet äidit ovat joutuneet kokemaan synnytyssairaalassa henkilökunnan kiireen ja muutokset myös monilla muilla tavoin.
He kertovat kiireestä ja hoitajien stressistä. He eivät ole saaneet apua vauvan hoidon opettelussa. Osa kertoo saaneensa huonoa kohtelua.
Haastateltujen kokemuksista kerrotaan jutun loppupuolella enemmän.
Hus: Korjaukset ja muuttorumba piinavat kätilöitä ja synnyttäjiä vielä vuosia
Kätilöopiston sairaalan alasajo on ollut iso tekijä, sanoo Naistenklinikan ylihoitaja Katja Koskinen.
– Alunperin Naistenklinikka on suunniteltu noin 7 000 synnytykselle, ja nyt meillä on noin 9 000 synnytystä vuodessa, joten meidän on täytynyt miettiä tämä tilankäyttö ja työtavat uudelleen.
Naistenklinikalta myönnetään, että henkilökunnalla on ollut viime aikoina kiire ja paljon kuormitusta. Niitä ovat aiheuttaneet peruskorjausremontit ja muuttamiset sairaalan sisällä paikasta toiseen.
Henkilökunnan ja synnyttäjien piina jatkuu kuitenkin vielä vuosia.
– Toivon, että ensi vuoden syksy olisi rauhallisempi, mutta toki nämä peruskorjaukset jatkuvat meillä. Muuttoja paikasta toiseen tulee olemaan jatkossakin peruskorjauksen valmistumiseen asti. Kokonaisuuden valmistumiseen menee vielä vuosia.
Toisaalta tilan puute on johtanut positiivisiin asioihin, kuten perhepesähotellin avaamiseen ja kotikäyntien lisäämiseen, sanoo ylihoitaja Koskinen.
– Ne ovat sellaisia palveluita, joista meidän asiakkaat paljon tykkäävät.
Antti Kolppo / Yle
Apottiin valmistautuminen on lisännyt kokemattomien kätilöiden määrää
Uuden potilastietojärjestelmään, Apottiin, valmistautuminen on myös vienyt kätilöiden aikaa.
Kaikki kätilöt on koulutettu käyttämään Apottia. Kätilöt on siis kukin vuorollaan jouduttu korvaamaan sijaisilla. Sijaisten sijaisia äkillisiin poissaoloihin, kuten sairauspoissaoloihin on ylihoitaja Katja Koskisen mukaan ollut vaikea saada.
– Meillä on ollut enemmän kokemattomia sijaisia kuin meillä normaalisti on. Näissä tilanteissa kiire ja kuormitus tulee esiin, ylihoitaja myöntää.
– Kokonaisuudessaan irtisanoutumiset eivät ole lisääntyneet millään lailla, Koskinen sanoo.
– Meillä ei ole liian paljon synnytyksiä suhteutettuna henkilökunnan määrään.
Viime vuosien aikana kätilöiden työtä on lisännyt myös maahanmuuttajataustaisten synnyttäjien määrän nopea kasvu.
– Onneksi meillä on puhelintulkkaus käytössä. Se on nopeastikin saatavissa käyttöön, maahanmuuttajataustaisten perheiden hoitaminen vie paljon enemmän aikaa, kun ei ole yhteistä kieltä, hän sanoo.
Antti Kolppo / Yle
"Joka kerta kun painoin soittokelloa kutsuakseni kätilön huoneeseen, tunsin olevani vaivaksi"
Moni Ylen haastattelema äiti kertoo, että kiire näkyi ja tuntui synnytyssairaalassa erityisesti synnyttäneiden osastoilla. Vaikka kätilöt ovat olleet heidän mielestään pääosin mukavia, kiire ja stressi on välittynyt heistä.
Osa haastatelluista haluaa esiintyä nimettömänä asian arkaluontoisuuden vuoksi.
Synnyttäjä
"Kiirettä todella oli. Aika usein asiat siirtyi aina hoitajalta seuraavalle, kun ei esimerkiksi päivävuorolainen ehtinyt hoitaa.
Välillä neuvoja sai hyvin, välillä kukaan ei käynyt pitkiin aikoihin ja vaikka soitti kelloa, joutui odottelemaan että kuka ehtisi hoitaa.
Synnyttäjä
"Ekana yönä minut vietiin osastolle ja kätilö sanoi, että hän tulee kohta takaisin luokseni, auttaa päälle alusvaatteet ja siteen. Olin itse siinä kunnossa, että juuri ja juuri noustua istuma-asentoon. Olin myös katetroituna. Aamulla heräsin verisissä lakanoissa. Hoitaja tuli antamaan aamulla kipulääkkeet ja totesi: "Sori, en ehtinyt yöllä tulla auttamaan sua vessaan, oli niin kiire”.
Joka kerta kun painoin soittokelloa kutsuakseni kätilön huoneeseen, tunsin olevani vaivaksi ja kätilöillä kesti sikakauan tulla apuun.
Antti Kolppo / Yle
Marianne Niskanen
Kätilöt olivat ystävällisiä ja osa pahoittelikin, kun eivät kerinneet olla kunnolla paikalla.
Monesti kätilön ollessa huoneessa heidän puhelimensa tai kutsulaitteensa piippasivat ja heidän pitikin joutua aika nopeasti jonnekin muualle.
Synnyttäjä
"En tuntenut että olisin saanut tarpeeksi huomiota, ystävällistä hoitoa, empaatista katsetta sun muuta. Minusta tuntui, että vaivaan kätilöitä, enkä usein uskaltanut pyytää apua tai esittää kysymystäni. Samaa koski miestäni."
Pirita Kähkönen
Naistenklinikalla oli ihan erilainen meininki kuin kaksi vuotta sitten. Silloin hoitajilla oli aikaa ja he kävivät rauhallisesti keskusteluja. Mustan, että jos joku itkeskeli siellä käytävillä hormoneissaan, niin aina he istuivat vieressä ja jutteli. Nyt oli tosi kiireen tuntu.
Miehenikin ihmetteli, mitä siellä on oikein tapahtunut, kun esikoisen aikaan ollut rauhallinen tunnelma puuttui sieltä kokonaan.
Tosi pitkään joutui odottamaan hoitajia. Kerran hoitaja kysyi, että onko minulle tuotu lääkettä, koska edellinen oli merkinnyt, että lääkettä pitäisi tuoda. Sitä ei ollutkaan kukaan joutanut tuomaan. Onneksi oli kysymys vain buranasta, ei sen vakavammasta.
Yksi huonetoveri alkoi yöllä huutaa hoitajalle, että pitää soittaa lääkärille että hän tarvitsee kipulääkettä heti. Hoitajat sanoivat, että lääkärille voi soittaa vasta aamulla. Hän oli sitten hermostunut ja lopulta lääkärille oli soitettu ja hän oli saanut lääkkeet. Tuntuu, että monet joutuivat vaatimaan asioita.
Minulle tukisukkia tuoneella hoitajalla soi piippari, ja hän joutui lähtemään juosten pois sieltä, kun sanoin hänelle, että hän voi mennä. Hän oli hyvin tuskissaan siinä. Hoitajista näki, että he olivat tosi ahdistuneita siellä.
Antti Kolppo / Yle
"Meidän olisi pitänyt katsoa huoneen televisiosta vauvanhoito-ohjeet, mutta huoneessa ei ollut televisiota"
Ylen haastattelemat äidit olisivat kaivanneet imetysopastusta, mutta heistä tuntui, että sitä ei ehditty antaa. Myös muita vauvan hoitoon liittyviä asioita, kuten kylvettämistä ei ehditty opettaa.
Synnyttäjä
"Jouduin sektion jälkeen heräämöön ja isä vauvan kanssa osastolle. Kukaan ei useaan tuntiin neuvonut uutta isää, että mitä vauvan kanssa pitäisi tehdä. Hän oli useita tunteja itsekseen vauvan kanssa, eikä hän tiennyt maidoista ennen kuin sitten useiden tuntien päästä joku viimein tuli kysymään, että milloin vauva on syönyt viimeksi.
Kukaan ei kertonut hänelle myöskään kuinka minä voin. Minäkään en saanut mitään tietoa heistä heräämöön, jossa jouduin olemaan noin seitsemän tuntia eli tosi pitkään.
Yksi kätilö sanoi suoraan, että homma ei ollut sellaista kuin pitäisi ja pahoitteli meidän kokemusta ja sanoi, että niin ei olisi pitänyt käydä".
Synnyttäjä
Saimme perheosastolta viimeisen ”ylimääräisen” huoneen. Saimme kansion käteen, josta meidän piti itsenäisesti lukea vauvan hoitoon liittyvät ohjeet.
Kansiossa luki lisäksi, että katso tv:stä ohjevideot vauvan hoitoon liittyen. Meidän huoneessa ei ollut tv:tä, joten videot jäivät katsomatta.
Meidän piti katsoa televisiosta ohjeet, mutta meidän huoneessamme ei ollut televisiota. Jäi ohjeet katsomatta.
Olisin kaivannut apua imetykseen ja vauvan hoitamiseen, mutta koimme ettei hoitajilla ollut aikaa sellaiseen.
Osastolla oli turvaton olo. Henkilökunta ei vaikuttanut empaattiselta tai mukavalta.
Olen peloissani Naistenklinikan tilanteesta. Miten on mahdollista, että työntekijät ovat jaksamisensa äärirajoilla paikassa, jonne äidit tulevat synnyttämään?
Synnytyksen jälkeen nainen on herkimmillään ja silloin toivoisi saavan osakseen kiireetöntä kohtaamista ja tarvittavaa tukea, jotta ensimmäiset hetket pienen vauvan kanssa sujuisivat mahdollisimman hyvin ja perheellä olisi turvallinen olo myös kotiin lähtiessä.
Päättäjien ja sairaalan johdon olisi korkea aika herätä tilanteeseen. Synnytyssairaala on vihoviimeinen kohde, jossa haluaa kokea kiirettä potilaana ja saada puutteellista hoitoa.
Antti Kolppo / Yle
Marianne Niskanen
Fiilikset Naistenklinikalla olosta aika laidasta laitaan. Itse synnytyksestä jäi uskomattoman positiivinen olo ja vauvan tehohoidosta myös todella hyvä kuva.
Perhehuoneessa olemisesta ja itse osastosta taas jäi huono maku suuhun. Siellä kiire ja resurssipula heijastui auttamatta läpi. Moni suunniteltu homma jäi tekemättä. Kuulotesti ja maitopunnitus jäi tekemättä. Minun kanssani katsottiin pesutoimet, mutta isä ei ollut paikalla niin pyysin, että hänen kanssaan katsoisivat vielä läpi, mutta jäi katsomatta.
Imetykseen ei keretty myöskään perehtyä.
Synnyttäjä
Onneksi synnytys oli jo neljäs, muuten olisin ollut ihan hukassa. Synnytys itse meni loistavasti, mutta hoito lapsivuodeosastolla oli kamala.
Luulin, että hoitajat tulisivat yöllä kolmen tunnin välein antamaan minulle vauvan, koska en leikkauksen jälkeen pystynyt laskemaan laitaa ja nousemaan sängystä hakemaan vauvaa hänen sängystään.
Ensimmäisenä yönä vauva alkoi puklata. En säikähdä helposti, mutta tilanne näytti vaaralliselta, koska vauva oli kapalossa, ja tuntui ettei hän pysty kääntämään päätään.
Soitin kelloa, mutta koska se kesti liian pitkään, sain itseni ihmeellisesti sängynlaidan yli vauvan lähelle ja nostin häntä.
Noin viiden minuutin päästä joku kätilö vastasi ensimmäisestä kerroksesta, että meidän kätilömme on heräämössä, eikä siksi päässyt. Ihmettelin, että eikö meidän kerroksessamme ole yhtään kätilöä.
Kysyin mitä teen seuraavalla kerralla, kun olen yksin huoneessa, eikä kukaan reagoi soittoon. Kätilö vastasi, että hätänappula on seinässä. Nappula oli sellaisessa paikassa, että minun pitäisi ensin päästä sängystä pois ja vasta sen jälkeen olisin pystynyt painamaan sitä.
Näin kuului Huuhkaja-kapteeni Tim Sparvin videotervehdys hallitukselle tänä aamuna Helsingin Vuosaaressa. Alkamassa oli hallituksen laaja ilmastokokous.
Avajaisissa ympäristöjärjestö Greenpeace luovutti pääministeri Sanna Marinille (sd.) Sparvin signeeraaman pelipaidan.
Olemme siinä pisteessä, että jalkapalloilijat joutuvat potkimaan pallon sijasta hallituksen takalistoa, jotta päätöksiä syntyisi.
Sparvin tervehdyksen tavoite oli tietenkin kohottaa joukkuehenkeä. Se tuli tarpeeseen.
Pääministeri Antti Rinteen (sd.) eroon johtanut hallituskriisi jätti haavoja SDP:n ja keskustan välille. Vihreiden ja keskustan väliset näkemyserot ilmastotoimissa ovat edelleen niin isot, että ne tuntuvat usein puhuvan eri planeetan pelastamisesta.
Näistä syistä johtuen hallituksen ilmastokokous Vuosaaressa oli pikemminkin rivien suoristamiseen tähtäävä luokkaretki kuin todellinen yritys runtata kasaan hankalia päätöksiä.
Kokouksen odotukset olivat niin alhaalla, että lopputulos oli pienimuotoinen yllätys. (Jos tämä oli tietoisesti rakennettu juoni, onnittelut hallituksen viestintävelhoille.)
Hallituksen ilmastokokouksen annin voi tiivistää kolmeen pointtiin:
hallitus perustaa ilmastorahaston, joka ohjaa lähivuosina satoja miljoonia euroja teollisuuden päästövähennyksien vauhdittamiseen
teollisuuden sähkövero laskee enemmän kuin hallitusohjelmassa kaavailtiin, vastineeksi teollisuus joutuu luopumaan fossiilisten polttoaineiden veronpalautuksista
hallitus laati sektorikohtaisen tiekartan, josta pöljempikin pelikaveri näkee, että päästöjä on leikattava paljon ja kaikilta aloilta
Teollisuutta koskevat uudistukset ovat suomalaisen elinkeinoelämän kannalta myönteisiä. Yritykset voivat jatkossa hakea Valtion kehitysyhtiöltä Vakelta tukea päästöjä vähentäviin investointeihin.
Suunnitelmia on vireillä hyvä liuta. SSAB aikoo muuttaa terästuotantonsa päästöttömäksi. Lappeenrannassa suunnitellaan liikenteen polttoaineiden valmistamista sementtitehtaan co2-päästöistä.
Jos esimerkiksi SSAB onnistuu muuttamaan Raahen terästehtaan päästöttömäksi, Suomen päästöt romahtavat kertaheitolla seitsemän prosenttia. Ei mitään pipertelyä.
Toisaalta on silmiinpistävää, että hallitus julkisti kokouksessa vain mukavia ilmastouutisia. Hallitus ei kajoa kansalaisen lautaselle tai kukkaroon eikä kurki autotalliin. Saastuttavia tehtaita ei kurmoteta, vaan niitä vikitellään eteenpäin porkkanoilla.
Ilmastotoimet ovat nyt hallituksen puheissa samalla työllisyyden parantamista.
Hyvä niin, mutta muistetaan, mitä on edessä:
Liikenteen päästöt pitää puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Kykeneekö hallitus päättämään purevista toimista, kuten liikenteen päästökaupasta?
Turpeen poltto pitää puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Kykeneekö hallitus sopimaan turpeen verotuen poistamisesta?
Metsien hiilinielujen on oltava kovassa iskussa. Miten hallitus aikoo vaikuttaa metsähakkuisiin valtion mailla?
Pellonraivaus runsaspäästöisille turvemailla olisi saatava loppumaan. Saako hallitus sorvattua sopua karjatilallisia kuohuttavasta ajatuksesta?
Kysymykset jäivät Vuosaaressa auki.
Hallitus vetoaa siihen, että selvitykset ovat vielä kesken. Kaikki merkit viittaavat siihen, että hallitus lykkää kiusallisia, poliittisesti vaikeita ja kansalaisia suututtavia linjauksia eteenpäin myös jatkossa.
Hallitus löytää ne kuitenkin edestään viimeistään niin sanotussa puoliväliriihessä keväällä 2021. Siitä rytäkästä ei selvitä jalkapallokapteenin videotervehdyksellä.
Air Canadan matkustajakone on laskeutunut turvallisesti Madridin lentokentälle Espanjassa.
Viranomaisten mukaan Air Canadan Boeing 767 -tyypin matkustajakone joutui tekemään hätälaskeutumisen kentälle teknisten ongelmien vuoksi. Espanjan lentoliikennettä hallinnoivan Enairen mukaan yksi koneen renkaista oli puhjennut ja toisessa koneen moottoreista oli mahdollisesti ongelmia.
F18-hävittäjä saattoi konetta Madridin ilmatilassa ennen sen laskeumista.
Espanjalainen lentäjiä edustava SEPLA-liitto kertoo Twitterissä, että koneen laskuteline olisi rikkoutunut nousussa, ja että osia telineestä olisi päätynyt koneen yhteen moottoriin. Viranomaiset eivät ole vahvistaneet liiton tietoja.
F18-hävittäjä saattoi Air Canadan konetta Madridin yllä.Espanjan puolustuministeriö/ EPA
Espanjalaisen El País -lehden mukaan kone oli matkalla kohti Torontoa. Koneessa oli 128 matkustajaa.
El Paísin julkaisemassa nauhoitteessa koneen kapteeni rauhoitteli matkustajia ja kertoi, että kaikki on hallinnassa. Kapteeni selitti, että kone pystyy laskeutumaan, vaikka yksi sen laskupyöristä ei toimisi. Näin siksi, että koneessa on kaikkiaan kahdeksan pyörää molemmilla puolilla sekä nokassa kaksi, joten yhden pyörän rikkoutuminen ei aiheuta ongelmia laskeutumistilanteessa.
Matkustajakoneen lentäjä otti yhteyttä puoli tuntia nousunsa jälkeen lennonjohtoon ja pyysi lupaa hätälaskeutumiselle.
Kone nousi ilmaan noin kello 16 Suomen aikaa. Sen jälkeen se kierteli Madridin kaakkoispuolella keventääkseen polttoainekuormaa ennen laskeutumisyritystä.
Boeingin mukaan 767-300-tyyppinen matkustajakone ei pysty niin sanotusti dumppaamaan polttoainetta vaan sen on kulutettava tankeissa oleva polttoaine lentämällä.
Useita pelastusyksiköitä ja paloautoja odotti lentokentällä koneen laskeutumista.
Aiemmin iltapäivällä Madridin ilmatila suljettiin reiluksi tunniksi, kun lentokentän alueella havaittiin drooneja.
Neljävuotisneuvolassa terveydenhoitaja huomasi, että lapsessa on jotain erityistä. Terveydenhoitaja tunnisti lapsen nykimisen: kyse oli tic-oireista. Perhe sai lähetteen perheneuvolaan. Jonotus kesti yli vuoden.
Perheneuvolan mukaan viisivuotias lapsi oli tutkimuksiin liian nuori. Psykologi neuvoi vanhemmille muun muassa kiinnipidon tapoja.
– Aistiherkälle, autismikirjon lapselle kiinnipito ei tietenkään toiminut, äiti Anu Laurila kertoo nyt.
Edes autismikirjon diagnoosi ei ole taannut tukea. Anu Laurila
Koska tutkimuksia ei tehty, diagnoosia ei tullut. Päiväkodissa vanhempia ohjattiin perheneuvolaan. Erityisopettaja tapasi lapsen muutamia kertoja päiväkotiaikana.
Tapaamiset eivät johtaneet mihinkään.
– Ajattelin vielä silloin, että me olemme onnekkaita, kun saamme lapsellemme parasta mahdollista tukea ja apua. Kuinka naiivi ja väärässä olinkaan, Laurila huokaa.
Kun lapsi ei esimerkiksi jaksanut istua päiväpiirissä, hänet laitettiin eteiseen lukemaan kirjaa nojatuoliin. Lapsi oli oppinut lukemaan viisivuotiaana.
– Kukaan henkilökunnasta ei kertonut, että vaihtoehtoja tai tukea olisi ollut tarjolla. Me emme tienneet, että meillä olisi oikeus vaatia enemmän. Miten olisimme voineet tietää?
Laurila ja hänen miehensä joutuivat käyttämään kaikkia työelämän mahdollisuuksia joustaa työajoista vähentääkseen päivähoitoaikaa ja näin lapsen kuormitusta.
– Edes autismikirjon diagnoosi ei ole taannut tukea. Ongelmat tuen kanssa jatkuvat nyt alakoulussa, Laurila kertoo.
Kunnat saavat päättää tuen määrästä
Tampereen seudulla asuva Anu Laurila ei ole tukitaistelunsa kanssa yksin. Se, miten paljon ja millaista tukea lapset päiväkodeissaan saavat, riippuu omasta asuinkunnasta.
Yksi syy tähän on varhaiskasvatuslain tulkinnanvaraisuus.
Varhaiskasvatuslaissa sanotaan, että jokaisella lapsella on oikeus tarvitsemaansa tukeen. Sitä, miten tuki pitäisi järjestää, ei erikseen määritellä.
On kunnasta kiinni, miten tukea järjestetään ja kenelle sitä annetaan.
– Kyse on kuntataloudesta eli rahasta, Erja Sandberg sanoo.
Erja Sandberg pitää varhaiskasvatuksen tuen tilannetta erittäin huolestuttavana.Yle
ADHD-tutkija, erityispedagogi ja kasvatustieteen tohtori Erja Sandberg kysyy, miten lapsen tuen tarve voidaan tunnistaa, jos arki päiväkodissa on yhtä selviytymistä päivästä, sijaisten etsimistä ja kiirettä.
– Vaikka tuen tarpeet olisivat selvästi nähtävissä, niitä ei aina huomata. Henkilökunta vaihtuu, sijaisia tulee ja menee ja riittävää koulutusta ei kaikilla ole. Ja tukea tarvitsevat lapset kaipaisivat juuri toistoja ja rutiineja, Sandberg sanoo.
Suomessa on kuntia, joissa tukea tarvitseva lapsi saa omassa päiväkodissaan esimerkiksi pienryhmän ja erityisopettajan erityisopetusta säännöllisesti.
Sitten on kuntia, joissa tuki tarkoittaa erityisopettajan henkilökunnalle antamaa konsultaatiota. Joku kunta laskee, että erityisopettajan tapaaminen kerran kuussa riittää tukea tarvitsevalle lapselle.
Samaan aikaan OAJ on linjannut, että varhaiskasvatuksessa pitäisi olla yksi erityisopettaja jokaista sataa lasta kohti.
– Joissain kunnissa on yksi erityisopettaja käytössä. Tästä voi laskea, mihin hänen aikansa riittää, Sandberg sanoo.
Pienemmissä kunnissa esimerkiksi kolmella kunnalla voi olla yksi erityisopettaja käytössä. Tämä täyttää lain kriteerit.
Anu Laurilalle on kertynyt viimeisen vuoden ajalta mapillinen todistuksia, lausuntoja, kielteisiä päätöksiä ja valituksia paperisodassa tuen puolesta.Marko Melto / Yle
Vuonna 2016 kunnallisessa varhaiskasvatuksessa tehostettua tai erityistä tukea saavia lapsia oli 14 000. Samana vuonna varhaiskasvatuksen piirissä oli yli 209 000 lasta.
On mahdotonta arvioida, kuinka moni lapsi tukea tarvitsee, mutta jää sitä ilman. Kaikilla tukea tarvitsevilla lapsilla ei ole tarvetta diagnoosille.
Muun muassa erityisopettajia kouluttava lehtori Marita Neitola korostaa, että kielellisten vaikeuksien lisäksi yksi suurimmista tuen tarvitsijaryhmistä ovat lapset, joilla on tunne-elämän ja käyttäytymisen vaikeuksia.
– Nämä lapset voivat joutua odottamaan apua vuosia. Usein tunne-elämän vaikeuksissa ja käyttäytymisongelmissa lapsessa ja hänen perheessään nähdään syitä ongelmiin, vaikka ne oikeat syyt ovat usein ihan muualla, Neitola toteaa.
Inkluusio, mutta ei lisärahaa tai tukea
Suomessa inkluusion ajatus on varhaiskasvatuksen puolella johtanut siihen, että erityispäiväkoteja ja -ryhmiä on lakkautettu, mutta tukea tai lisää ammattilaisia ei ole annettu tilalle.
Inkluusion tarkoitus on estää erottelua ja poissulkemista eli käytännössä sijoittaa tukea tarvitsevat lapset tavallisiin ryhmiin.
Myös integroitujen erityisryhmien määriä on vähennetty.
– Ei lasta voi vain heittää tavalliseen ryhmään ilman lisätukea ja ammattilaisia. Inkluusio ei ole säästökeino, mutta sillä kyllä yritetään säästää, Sandberg sanoo.
Inkluusion tarkoituksena on myös se, että lapsi saa tarvitsemansa tuen omassa lähipäiväkodissaan. Tämä ei käytännössä toteudu kaikkialla.
Myös erityisopettajia on liian vähän. Koska varhaiskasvatusta pidetään kriisiytyneenä, osa erityisopettajista suuntaa suoraan muualle töihin. Peruskoulun puolella erityisopettaja voi saada tuhat euroa enemmän palkkaa.
Anu Laurilasta on väärin, että vanhemmat joutuvat opiskelemaan eri lait ja tukimuodot ulkoa osatakseen vaatia lapselle sitä, mitä laki lapselle oikeuttaa.Marko Melto / Yle
Osa kunnista vaatii diagnoosin tukea varten
Lain mukaan diagnoosi ei saa olla tuen ehto. Silti osa kunnista vaatii diagnoosin tai vähintään lausunnon eri tukimuotoja varten.
Dosentti Päivi Pihlajan ja Turun yliopiston lehtorin Marita Neitolan tekemässä Varhaiserityiskasvatuksen tila -tutkimuksessa selvisi, että useissa kunnissa tukea varten vaaditaan edelleen diagnoosi.
– Useissa kunnissa ja niiden päiväkodeissa on käytössä eri käytäntöjä, joista ei välttämättä paperilla puhuta, Neitola kertoo.
Joissain päiväkodeissa on esimerkiksi sääntönä, että tukea tarvitsevia lapsia pitää olla useita, muuten avustajia ei saada.
– Avustajat voivat olla keitä tahansa, kun varsinaisen opetus- ja hoitohenkilöstön määräaikaisuuksia ei saada täytettyä ammattitaitoisella henkilökunnalla. Ilman mitään koulutusta toimivat avustajat tekevät töitä kaikkein vaativimpien lasten kanssa, Neitola sanoo.
Tällä hetkellä useissa kunnissa on käytössä perusopetuslaissa määritelty kolmiportainen tuki myös varhaiskasvatuksen puolella.
Perusperiaatteena on, että mitä korkeammalle tukiportaalle lapsi on nostettu, sitä enemmän hän tukea saa.
Käytännössä tuen kolmiportaisuus ei kaikkialla toimi, OAJ:n erityisasiantuntija Kirsi Sutton kertoo.
– Vaikka lapsella olisi tarve vahvempaan tukeen, tuen määrä tai muoto ei välttämättä muutu juuri lainkaan, jos kunnassa ei ole tarjolla lapsen tarvitsemaa rakenteellista tukea, Sutton sanoo.
"Tuen määrä voi laskea, jos perhe muuttaa kunnasta toiseen. Lain tarkennus auttaisi epätasa-arvoisuuteen", varhaiskasvatuksen erityisopettajien puheenjohtaja Martta Pyökkimies sanoo.Marko Melto / Yle
Niin OAJ:n kuin muiden Ylen haastattelemien asiantuntijoidenkin mukaan lakimuutos takaisi tasa-arvon ja tuelle minimitason varhaiskasvatuksessa.
– Laissa pitäisi määritellä, millaista ja kuinka paljon tukea kuntien pitää tarjota lapsille ja turvata lapsen oikeus varhaiskasvatuksen erityisopettajan antamaan erityisopetukseen, Sutton toteaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriössä käynnistyi tänä vuonna Oikeus oppia -ohjelma, jonka kokonaisbudjetti on 125 miljoonaa euroa kolmelle vuodelle.
Hankkeen tarkoituksena on myös selvittää, miten oppimisen tuki nykyisin toteutuu ja kuinka tuen järjestämistä voitaisiin vahvistaa varhaiskasvatuksessa. Tähän on varattu 15 miljoonaa euroa. Tarkoituksena on myös selvittää, mitä lainsäädännön muutoksia tuen kehitys voisi vaatia.
Suomen varhaiskasvatuksen erityisopettajien yhdistyksen puheenjohtaja Martta Pyökkimies korostaa, että monet lapset saavat tarvitsemaansa tukea päiväkodeissa.
– Mutta se ei riitä. Jokaisen tukea tarvitsevan lapsen pitäisi sitä saada, kuten lakikin sanoo.
Väliinputoajina kiltit ja hiljaiset sekä nepsylapset
Suomalainen kehitysvammalaki on vahva ja voi oikeuttaa useisiin eri tukimuotoihin avustajista alkaen. Tämäkään laki ei kuitenkaan aukottomasti tukeen oikeuta.
Esimerkiksi neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavat nepsylapset eivät kuulu kehitysvammalain piiriin.
Tästä syystä autismikirjon ja ADHD-oireiset lapset ovat varhaiskasvatuksen tuessa usein väliinputoajina.
– Kun tuen tarvetta ei tunnisteta, lapsi voi leimautua vaikeaksi ja hankalaksi. Kysytään, miksi sinä et osaa ja olet erilainen. Se voi lisätä uhmaa ja vaikeuksia arjessa entisestään. Pahimmillaan lapsen itsetunto murennetaan jo varhaiskasvatuksessa, Erja Sandberg toteaa.
Myöhemmin voidaan tarvita jo psykoterapiaa, tukihenkilöitä tai lopulta varhaiseläke. Erja Sandberg
Toisaalta tuen tarvetta voi olla vaikea tunnistaa ilman koulutusta ja kokemusta.
Jos lapsella on tarkkaavaisuushäiriö, mutta häneltä puuttuvat ADHD:n vilkkauden piirteet, kuka ehtisi huomata hiljaisen ja rauhallisen lapsen? Silti myös tällainen lapsi kaipaisi tukea.
– Ilman tukea tilanne vain hankaloituu, kun siirrytään kouluun. On paljon tilanteita, joissa puuttumista tarvittaisiin heti. Esimerkiksi kielenkehitys on voimakkaampaa päiväkoti-iässä kuin koulussa. Kun lapsi sitten siirtyy kouluun, on hukattu jo vuosia, Sandberg sanoo.
Suomalaisen hyvinvointivaltion perusajatuksena on ollut, että jokainen lapsi lähtökohdistaan riippumatta pääsee varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa samalle viivalle.
Sandbergin väitöstutkimuksessa selvisi, että jopa kolmasosa ADHD-oireisista ihmisistä syrjäytyy. Yksi syrjäytymisen syistä on tukitoimien puute.
– Myöhemmin voidaan tarvita jo psykoterapiaa, tukihenkilöitä tai lopulta varhaiseläke. Tällaista hintaa yhteiskunta maksaa, kun säästämme pikkulapsista.
Anu Laurila tietää, että häntä pidetään jo hankalana vanhempana. "Minulla ei siksi ole enää mitään menetettävää ja voin jopa puhua asiasta julkisesti. Kaikki vanhemmat eivät voi, koska pelkäävät sen vaikutuksia".Marko Melto / Yle
Tukisäästöt maksavat
Pirkanmaalainen erityislapsen äiti Anu Laurila tuntee monia perheitä, jotka ovat joutuneet viemään tukitaistelunsa eri kunnissa hallinto-oikeuteen saakka.
– On täysin tuurista kiinni, miten tukea omassa kunnassa saa. Ja on tuurista kiinni, sattuuko päiväkodissa olemaan osaavaa henkilökuntaa tai ammattilaisia ylipäätään riittävästi paikalla. Kyllä sitä vanhempana miettii, miten tämä on mahdollista.
Laurila miettii edelleen, olisiko hän voinut tehdä jotakin toisin taistelussaan lapsensa tuesta. Toisaalta järki sanoo, että varhaiskasvatuksen ja opetuksen ammattilaisiin pitäisi voida luottaa.
Laurila pohtii, onko heidän kohdallaan puhetta tuesta vältelty päiväkodissa, koska resurssien eli rahan puute on tiedetty henkilökunnan puolella.
Nyt alakoululaisen lapsen sosiaalisten tilanteiden vaikeuksista johtuva ahdistus on pahentunut. Oikeanlaista tukea ei silti ole vieläkään.
– Nyt lapseni on kouluahdistuksen vuoksi sairaalassa hoitojaksolla. Jos lapsi olisi saanut ajoissa tukea, tilanne ei olisi nyt tämä. Usein mietin, millaista hänen elämänsä olisi ollut, jos tukea olisi tarjottu jo päiväkodissa, Laurila sanoo.
Pappi Maika Vuori seisoo alttarilla hetken hiljaa. Katse kulkee läpi kappelin tyhjien penkkirivien ja pysähtyy edessä lepäävään arkkuun. Sen päälle on aseteltu valkea lilja. Alkamassa on helsinkiläisen Harri Juhanin hautajaiset.
Harri Juhanilla ei ole omaisia, eikä Vuori tiedä arkkuun kätketystä ihmisestä juuri mitään. Se on papille haastava tilanne.
Tavallisesti Vuori kuulee ennen hautajaisia omaisilta vainajan elämäntarinan, jonka pohjalta hän pitää henkilöhistorialla höystetyn muistopuheen.
Nyt sanat ovat vähissä. Onneksi kädessä on painava kirja, josta eivät lauseet lopu.
– Meille on annettu tehtävä. Meidän tehtävämme tänään on saattaa Harri Juhani haudan lepoon, Vuori aloittaa tilaisuuden.
"Toivoisin, että ihmisellä olisi ainakin arkunkantajien verran läheisiä ihmisiä viimeisellä matkalla." Pappi Maika Vuori
Vuori on saanut selville kirkon rekisteristä ainoastaan vainajan asuinpaikan. Harri Juhani on syntynyt 1950-luvun alussa Helsingissä ja elänyt elämänsä eri puolilla pääkaupunkia.
Pappi ei tiedä, millaista Harri Juhanin elämä on ollut, ja minkälaisen jäljen hän on jättänyt kanssaihmisiin. Toisaalta se ei ole tänään oleellistakaan, sillä omaisia varten pidettävä muistopuhe jää pitämättä kun kukaan ei ole sitä kuulemassa.
“Jos edes neljä ihmistä tulisi”
Maika Vuori on ollut aiemminkin siunaamassa hautaan yksinäisiä ihmisiä Honkanummen hautausmaan kappelissa Vantaalla. Hänen mukaansa hautajaistilaisuus on hyvin samanlainen, oli penkissä omaisia tai ei.
Tunnetasolla hautajaiset kuitenkin eroavat toisistaan. Kun omaiset ovat mukana, hautajaiset ovat yhteinen prosessi, jonka pappi kulkee surevien kanssa. Kun muistelijoita ei ole, pappi on yksin.
– Silloin ajattelen, että hautaansiunaaminen kohdistuu sille vainajalle. Hän ei tietysti ole enää kuulemassa sanojani, joten silloin erityistä merkitystä on Raamatun jakeilla, rukouksilla ja hiekkaristillä, Pitäjänmäen seurakunnassa pappina työskentelevä Vuori sanoo.
Maika Vuori on pappina yksinäisissä hautajaisissa pari kertaa vuodessa.Janne Langen / Yle
Yksinäisiin siunauksiin liittyy Vuoren mukaan tietynlaista alakuloa ja tietoisuutta siitä, että kukaan ei ole saapunut jakamaan tätä hetkeä.
– Kun meitä kannetaan elämän alkumetreillä, niin toivoisin, että ihmisellä olisi ainakin arkunkantajien verran läheisiä ihmisiä myös siellä viimeisellä matkalla. Jos edes neljä ihmistä tulisi, sekin olisi jo tosi paljon.
Vain seurakunnan jäsenet siunataan
Yksinäisiä siunaustilaisuuksia pidetään Honkanummen kappelissa torstaisin vuoden ympäri. Joinakin viikkoina vainajia on useampi kerralla, mutta tänään siunataan ainoastaan Harri Juhani.
Honkanummella siunataan Helsingin seurakuntiin kuuluneet vainajat, joilla ei ole omaisia järjestämässä muunlaisia hautajaisia. Yhteissiunaukseen voidaan ottaa myös vantaalaisia vainajia, jos mukana on vähintään yksi helsinkiläinen, sillä papin palkan maksaa Helsingin seurakuntayhtymä.
Jos yksinäinen vainaja ei ole seurakunnan jäsen, siunausta ei yleensä järjestetä, vaan vainaja menee suoraan tuhkattavaksi. Pappi Maika Vuori kertoo, että näin toimitaan, jottei tulisi epäselvyyttä siitä, että toimitaan vainajan tahtoa vastaan.
Joinakin viikkoina Honkanummella siunataan kolmekin yksinäistä samalla kerralla.Janne Langen / Yle
Tavallisesti torstain siunauksissa ei ole vieraita, mutta joskus paikalle saapuu vainajan tunteneita ihmisiä, esimerkiksi naapureita, harrastuskavereita tai hoitajia. Silloin pappi käy heidän kanssaan pienen keskustelun ennen tilaisuuden alkua.
– Joskus joku lähiomainenkin saattaa tulla paikalle. Ja joskus huomaan, että hänen on ollut hyvin vaikeaa tulla siihen tilanteeseen, Vuori sanoo.
Yksinäisissä siunauksissa Honkanummella on toisinaan mukana myös vapaaehtoisten kuoro, jonka tarkoitus on tuoda tilaisuuteen läheisyyttä ja lämpöä.
“Enemmän suurten kaupunkien juttu”
Viimeisen 14 vuoden aikana Honkanummella on toimitettu keskimäärin 58 yksinäistä siunausta vuodessa. Vuonna 2019 siunattavia oli yhteensä 75, mikä on suurin lukema yli vuosikymmenen käsittävässä tilastossa.
Espoossa järjestettiin puolestaan vuonna 2019 kuusi yksinäistä siunaustilaisuutta. Pitkällä aikavälillä yksinäisten siunauksia on ollut Espoossa alle kymmenen vuodessa.
Myöskään Tampereella yksinäisiä hautajaisia ei pidetä joka viikko kuten Helsingissä, mutta yksinään siunattavien määrä on sielläkin noussut. Tarja Järventausta Tampereen seurakuntien hautauspalveluista kutsuu yksinäisiä siunaustilaisuuksia hiljaisiksi siunauksiksi.
– On sellainen tuntuma, että hiljaisten siunauksien määrä on kasvanut. Ennen se oli harvinaisempaa, niitä oli ehkä muutama vuodessa. Nykyään tällaisia hautajaisia on selkeästi useammin, ainakin kerran kuukaudessa, Järventausta kertoo.
Tilastosta näkee, että viime vuosien aikana yksinäisten siunattavien määrä Helsingissä on noussut.Janne Langen / Yle
Ei ole välttämättä sattumaa, että yksinäisiä siunaustilaisuuksia pidetään juuri suurissa kaupungeissa. Kaupungeissa ihmissuhteiden ylläpito on haastavaa, ja se voi altistaa yksinäisyydelle.
Honkanummella suntiona työskentelevä Heli Hyystinmäki sanookin, että hänestä on vaikea kuvitella, että maaseudulla arkku olisi yksinään hautajaisissa.
– Kyllä siellä on aina joku kyläläinen paikalla. Nämä yksinäiset hautajaiset ovat enemmän suurten kaupunkien juttu.
Monta pientä syytä voi johtaa yksinäisyyteen
Kun parikymmentä minuuttia kestävä hautajaistilaisuus on ohi, suntio Heli Hyystinmäki puhaltaa alttarilta kynttilät sammuksiin ja kuljettaa Harri Juhanin arkun takaisin alakerran kylmiöön odottamaan seuraavan päivän tuhkausta.
Hyystinmäki on ollut suntiona useissa yksinäisissä hautajaisissa. Hänen tehtävänsä on koristella kappeli ennen siunausta ja huolehtia hautajaisten järjestelyistä.
Normaalisti suntiota ei siunauksen aikana näy, mutta kerran Hyystinmäki istahti papin pyynnöstä eturiviin seuraamaan hautajaisia.
– Pappi sanoi, että hänellä on parempi olo, kun hän voi kohdistaa puheensa jollekin.
Suntion mukaan torstaiaamun hautajaisissa Honkanummella on tavallista rauhallisempi tunnelma, kun paikalla on yleensä hänen lisäkseen vain pappi ja kanttori.Janne Langen / Yle
Hyystinmäki ei koskaan mieti, että miksi joku ihminen on päätynyt tilanteeseen, jossa hautajaisiin ei ole saapunut yhtään vierasta. Hänen mukaansa taustalla ei välttämättä ole mitään sen dramaattisempaa, vaan monta pientä syytä voi johtaa siihen, että kukaan ei pääse paikalle.
– Ihmisillä on niin erilaisia pelikortteja, että se ei välttämättä ole ihmisen oma syy että hän on yksin. Hän on voinut olla aivan yhtä hyvä ihminen kuin hänkin, jolla on sata vierasta hautajaisissa.
“Tieto kuolemasta ja hautajaisista ei tavoita”
Yksittäisten vainajien elämäntarinoita on vaikea tietää, mutta pappi Maika Vuori arvelee, että moni yksinäisenä haudattava on vakavasti syrjäytynyt.
– Joillekin tulee tarve vetäytyä ja eristäytyä. Toisilla voi olla esimerkiksi mielenterveysongelmia, joiden takia yhteydenpito heidän kanssaan on haastavaa.
Yksinäisyyteen päätyminen voi olla Vuoren mukaan täysin sattuman kauppaa. Jokainen kohtaa elämässään menetyksiä, joihin ei ole voinut itse vaikuttaa. Vuosien varrella kohdatut vaikeudet saattavat aiheuttaa yksinäisyyteen vievän kierteen. Niin voi tapahtua kenelle tahansa.
– Ajattelen, että me herkästi ajaudumme tilanteesta toiseen. Ihmisiä tulee ja menee. Yksi asia johtaa toiseen, ja sitten joku lipuu pois.
Yksinäisenä haudattavat vainajat ovat yleensä keski-iän ylittäneitä.Janne Langen
Joskus omaisia ei vain yksinkertaisesti ole, jos ihminen on esimerkiksi naimaton eikä hänellä ole perillisiä. Sukulaisetkin saattavat olla jo kuolleet.
Kun yksinäinen ihminen kuolee, sosiaalitoimi maksaa hautajaisten järjestämisen.
– Sukua saattaa asua kauempana, mutta tieto kuolemasta ja hautajaisista ei välttämättä tavoita heitä, kun sosiaalitoimi ei vain löydä vainajan tiedoista enempää.
Samalla kun Vuori suree sitä, että vainaja on yksin, hän tiedostaa, että kaikki yksinään haudatut eivät välttämättä ole kärsineet yksinäisyydestä. Yksinään oleminen voi olla joidenkin kohdalla itse valittua ja haluttua.
– Yksin oleminen on ja voi olla eri asia kuin yksinäisyys, Vuori sanoo.
Jäähyväiset Harri Juhanille
Taivas on pilvessä Honkanummen hautausmaalla, ja helsinkiläisen Arvi Kaljun käsi on kiertynyt jämäkästi valkoisen uurnan ympärille. Rauhalliset askeleet vievät häntä kohti muistolehtoa.
Kalju on pettynyt, että ei päässyt ystävänsä Harri Juhanin hautajaisiin. Hän sai tiedon niiden ajankohdasta viikon myöhässä.
Onneksi hän ennätti mukaan tuhkien laskuun. Kalju kertoo asuneensa kävelymatkan päässä Harri Juhanista. Naapurukset ennättivät olla ystäviä useamman vuoden ajan.
Suntio Heli Hyystinmäki seisoo vieressä, Kun Kalju kallistaa uurnaa ja kaataa tuhkat kuoppaan. He sytyttävät kynttilän hiljaisuudessa.
– Ikävä, että kaveria ei ole enää. Ikävä, tosi ikävä. Vähän yksinäinen olo on nyt, Kalju sanoo ja katsoo hautaa.
Arvi Kalju hiljentyy ystävänsä haudalla. Suntio Heli Hyystinmäen mukaan on harvinaista, että hautajaisissa ei ole ketään, mutta uurnanlaskuun saapuukin joku.Janne Langen / Yle
Hanna Hyytiäinen, 26, silittää vatsakumpuaan hellästi. Raskaus tuntuu pieneltä ihmeeltä. Ihanalta sellaiselta. Sisällä kasvava elämä on hänen kiintopisteensä – ja samalla oppitunti itsensä rakastamisesta.
Hyytiäinen on päihderiippuvainen. Juominen hallitsi elämää nelisen vuotta. Litra kirkasta viinaa päivässä oli pahimpina aikoina tavallinen päiväannos. Se riitti pitämään krapulan poissa ja huuhtoi vaikeat tunteet sekä muistot alas.
– Yritin lääkitä itse omia ahdistuksiani, Hyytiäinen aloittaa.
Taustansa vuoksi Hyytiäinen on yksi niistä äideistä, jotka ohjataan äitiysneuvolasta suoraan HAL-poliklinikalle ja päihdepalvelujen piiriin. Hänen odotukseensa kuuluvat muun muassa päihdetyöntekijöiden tapaamiset, tiheämmät ultrausvälit ja satunnaiset alkometripuhallutukset sekä huumeseulat.
Osa päihdeäideistä jää yhä tunnistamatta. Yksi syistä on se, että pelko tai häpeä estää raskaana olevaa kertomaan rehellisesti ongelmastaan ja sen laajuudesta neuvolasta. Hyytiäinen on poikkeus.
Hän sai alkoholin käyttöä mittaavassa AUDIT-testissä (Päihdelinkki) tulokseksi hälyttävät 11 pistettä. Riskikäytön rajat ylittyivät reilusti.
– Tiedän, että minulla on päihdehistoria, enkä enää häpeä sitä. En suostu enää häpeämään oikein mitään muutakaan. Olen hävennyt ihan tarpeeksi elämäni aikana, hän sanoo.
Vauvan ruumiinosat ja piirteet hahmottuvat jo aikaisessa vaiheessa. Monesti pikkuruinen vauvanukke konkretisoi raskaana olevalle, että hänestä on tulossa äiti, ja kohdussa kasvaa pieni ihmisen alku.Jarkko Riikonen / Yle
Jokaisessa maakunnassa on HAL-poliklinikka. Ne ovat erikoistuneet seuraamaan ja neuvomaan huume-, alkoholi- ja lääkeongelmien kanssa painivia odottajia päihteettömyydessä. Tarvittaessa tuki jatkuu vielä synnytyksen jälkeenkin.
Äitien päihdepalveluille tarvetta, sillä HAL-poliklinikoiden asiakasmäärä on kolminkertaistunut (THL) viimeisen vuosikymmenen aikana.
Esimerkiksi Keski-Suomen poliklinikan käyntimäärät kasvoivat viime vuonna noin 17 prosenttia, ja käyntejä oli 162. Osa käynneistä oli kertakäyntejä, puolet äideistä tavattiin uudelleen ja pieni osa vaati laajempaa seurantaa.
Keski-Suomen keskussairaalassa syntyi viime vuonna kolme vaativista vieroitusoireista kärsivää vauvaa. Määrä kuulostaa pieneltä, mutta on silmiinpistävä.
– Aiempina vuosina vauvoja on ollut yksi, tai maksimissaan kaksi, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri ja osastonylilääkäri Kirsi Väyrynen kertoo.
"Oltiin kuin pahoja asioita ei olisi ikinä tapahtunutkaan"
Hyytisen lapsuuskodissa virtasi viina. Arjessa oli parempi katsoa ympärilleen, varoa sanojaan ja oppia miellyttämään kaikkia.
– Kaikki ongelmat lakaistiin maton alle. Oltiin kuin pahoja asioita ei olisi ikinä tapahtunutkaan.
Pitkään jatkuneesta tilanteesta ei enää näkynyt ulospääsyä.
– Koin, että vika oli aina itsessäni, ja olin vääränlainen. Se kaikki kasvoi ja jumittui möykyksi sisälleni, hän kertoo.
Hyytiäinen alkoi toteuttaa kotona opittua mallia. Hän alkoi ryypätä itse. Ensimmäisen kerran Hyytiäinen maistoi alkoholia 17-vuotiaana. Pari vuotta myöhemmin käyttö riistäytyi käsistä ja hiljalleen ajatukset muuttuivat itsetuhoisiksi. Aika oli niin sekavaa, että Hyytiäisen itsensäkin on vaikea pistää tapahtumia aikajärjestykseen.
– Vasta uusi parisuhde rauhoitti, Hyytiäinen kertoo.
Sen myötä hän alkoi opetella elämää ilman alkoholia.
Itsetuhoiset ajatukset palasivat kuitenkin viime keväänä, ja Hyytiäinen hankkiutui päivystykseen. Hän oli viimein valmis ottamaan kaiken tarjolla olevan avun vastaan. Psykiatriselta osastolta hän sai juomisenkin takana kummitelleille oireilleen nimet: ahdistuneisuushäiriö, keskivaikea masennus ja tarkkaavuushäiriö (Duodecim).
– Opiskeleminenkin on ollut hankalaa, mutten olekaan surkea tai tyhmä. Pystyn miettimään asioita armollisemmin.
Sitten raskaustestiin ilmestyi yhden sijaan kaksi selkeää viivaa.
– Olen superempaattinen. En pystyisi ajattelemaan, että käyttäisin mitään päihteitä – tai edes tupakkaa. Tiedän, että se vaikuttaa suoraan vauvaan. Kun itselläni on ollut päihdehistoria lapsuudesta alkaen, haluan tarjota ihan erilaisen lapsuuden omalle lapselle.
Alkoholin kulutuksen testaamiseksi verikoe?
Viime vuonna Keski-Suomen HAL-poliklinikalla vierailleet potilaat olivat usein haasteellisia. Päihdeongelman lisäksi taustalla on ollut monesti myös mielenterveysongelmia.
– Aikaisemmin alkoholi oli ongelmien aiheuttajista ykkönen. Nyt nuoret, alle 20-vuotiaat, käyttävät vähemmän alkoholia, mutta enemmän lääkkeitä ja huumeita. Sekakäyttöä on jokaisessa ikäryhmässä, sanoo Keski-Suomen keskussairaalan osastonylilääkäri Kirsi Väyrynen.
Joidenkin kohdalla ongelmat ovat toistuvia.
– Vaikka lapsia on jo aikaisemmin huostaanotettu alkoholin, lääkkeiden ja huumeiden vuoksi, he ovat silti yhä uudelleen samassa tilanteessa, Väyrynen sanoo.
Keski-Suomen keskussairaalan osastonylilääkärin Kirsi Väyrysen mukaan HAL-poliklinikan työssä palkitsevinta on, kun äiti pääsee päihteettömäksi ja jatkaa päihteettömänä myös raskauden jälkeen. Ne ovat joka kerta menestystarinoita.Jarkko Riikonen / Yle
Niinä hetkinä Väyrynen tuntee ammatilliset kätensä sidotuiksi.
– Pakkohoitomahdollisuuttahan Suomessa ei ole. Voimme tarjota apua, muttei ketään voida pakottaa. Joissakin tapauksissa lastensuojeluilmoitus tehdään jo ennen lapsen syntymää, Väyrynen kertoo.
Suomessa tehdään vuosittain parituhatta ennakollista lastensuojeluilmoitusta.
THL:n erikoissuunnittelijan Anne Arposen mukaan äitiysneuvolat ovat keskeisessä asemassa raskaudenaikaisen päihteidenkäytön havaitsemisessa. Perinteinen alkoholiongelma on neuvolassa hankala havaittava.
Tällä hetkellä vanhemmat arvioivat neuvolassa alkoholinkäyttönsä itse, ja todellinen kulutus saattaa olla arviota suurempaa.
Raskaudenaikainen huumeiden käyttö havaitaan lähetteiden perusteella useammin kuin alkoholin käyttö, vaikka huumeiden rinnalla käytetään usein myös alkoholia.
Jyväskylässä äitiys- ja sikiötutkimuspoliklinikka Gravidassa hoidetaan raskauden erityisseurantaa tarvitsevia potilaita. Gravidaan tullaan joko lääkärin tai terveydenhoitajan lähetteellä. Siellä sijaitsee myös HAL-poliklinikka. Jarkko Riikonen / Yle
Arponen ja Väyrynen nostavat esiin saman huomion: harva tulee neuvolaan silmin nähden humaltuneena.
Arponen ja THL:n tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen sekä HUS:n naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Hanna Kahila kirjoittavat THL-blogissa, että neuvoloiden seulonnoissa voitaisiin tunnistaa alkoholin suurkulutus verikokeella. Kokeen hinta on nykyisellään 40 euroa.
Työnsarkaa riittäisi muutenkin.
Viralliset rekisteritiedot kertovat Arposen ja tutkimusprofessori Mika Gisslerin mukaan huonosti raskaudenaikaisesta päihteiden käytöstä, eivätkä kohtaa todellisuutta (THL:n blogi). Syntymärekisterissä olevien päihdediagnoosien määrä on Arposen ja Gisslerin mukaan alakanttiin. Myöskään äitien ja lasten saamien päihdediagnoosien määrät eivät aina täsmää.
– Raskaudenaikaisen päihteiden käytön yleisyyden arviointia voisi parantaa myös liittämällä HAL-poliklinikkakäynnit ja asiakasmäärät syntymärekisteriin, Arponen ja Gissler ehdottavat.
"Kyllä minä selviän"
Hyytiäinen kaivaa laukustaan ultraäänikuvia, pienet vaaleansiniset villasukat ja kuvakirjan. Jäljellä on vielä raskauden toinen puolikas.
Sosiaalityöntekijä Anne Pitkänen ihastelee ultrakuvista selkeästi erottuvia pienen ihmisen piirteitä.
Pitkänen ja Hyytiäinen ovat tavanneet toisensa jo useamman kerran raskauden aikana, yleensä kotiympyröissä tai kahvikupin ääressä.
Hanna Hyytiäinen kannustaa hakemaan apua ajoissa.Jarkko Riikonen / Yle
Sovatek-säätiön Äitinä yhdessä -toiminta tekee Jyväskylässä tiivistä yhteistyötä HAL-poliklinikan kanssa. Samaan palvelukokonaisuuteen kuuluu myös Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n avopalveluyksikkö Aino. Päihdeäideille tarkoitettujen palvelujen saatavuudessa ja niihin pääsemisessä on valtakunnallisesti suuria eroja.
Keski-Suomessa palveluja saa verraten hyvin. Työtä tehdään moniammatillisissa tiimeissä, joihin kuuluu niin lääkäreitä, kätilöitä päihdealan osaajia kuin kokemusasiantuntijoitakin. Jyväskylässä äideillä on ollut mahdollisuus päästä ilman jonottamista päihdelääketieteen osastojaksolle vieroittautumaan.
Tarvittaessa myös puolisolle järjestetään apua päihteistä vieroittautumiseen.
– Herkistyn, kun äiti pystyy myöntämään itselleen päihderiippuvuutensa. Se ei ole maailmanloppu tai polttomerkki, vaan sairaus, joka vaatii hoitoa. Koemme, että jokaisella äidillä tulee olla oikeus päihdelääkärin arvioon riippuvuussairauden diagnosoimiseksi, Pitkänen sanoo.
Anne Pitkänen työskentelee Sovatek-säätiön päihdelääketieteen poliklinikan Äitinä yhdessä -toiminnan sosiaalityöntekijänä. Hanna Hyytiäinen on tavannut häntä raskautensa aikana. Yleensä tapaamiset järjestetään asiakkaan kotona.Jarkko Riikonen / Yle
Hyytiäinen kokee, että tiivis seuranta on ollut lopulta hänen ja poikavauvan etu. Puhuminen on saanut Hyytiäisen uskomaan, että tulevaisuus kantaa.
– Kannustan puhumaan, vaikka se hävettäisi ja tuntuisi pahalta, hän sanoo.
– Itselleni on noussut luotto, että kyllä minä selviän. Tiedän, että saan tukea, jos sitä tarvitsen. Uskon, että pystyn koko ajan kehittymään ja olemaan paras mahdollinen äiti lapselleni.
Vaikeat tunteet eivät enää hallitse Hyytiäistä, vaan hän hallitsee niitä.
– Sisäinen turvattomuus helpotti ymmärrettyäni, ettei turvaa tarvitse hakea päihteistä tai muista ihmisistä. Se löytyy jo itsestäni, hän pohtii.
Silti häpeä ja ahdistus ovat juurtuneet syvälle.
– En osaa sanoa, katoavatko ne täysin koskaan. Kun niiden kanssa oppii elämään, olokin helpottaa.
Hyytiäinen haaveilee tulevaisuudessa tasaisesta perhe-elämästä.
– En tarvitse mitään hirveän hienoa ja suurta. Hyvä arki riittää, Hanna Hyytiäinen sanoo.
Lappeenrantalainen Markus Koskela on tehnyt tatuointeja jo yli 20 vuotta. Vuodet ovat opettaneet näkemään ja kokemaan, miten ihmisen mieli omaa tatuointia kohtaan muuttuu.
Koskelan asiakkaista huomattava osa ei enää tulekaan ottamaan elämänsä ensimmäistä tatuointia, vaan ennemminkin uudistamaan vanhaa tatuointiaan.
– Jopa puolet asiakkaista haluaa korjauksen tai peittokuvion, kertoo Koskela.
Saman on havainnut myös pitkän linjan helsinkiläinen tatuoija Kimmo Rosti.
– Ovat ne selvästi lisääntymään päin, sanoo Rosti, joka on myös aktiivisesti mukana Suomen tatuointiartistiyhdistyksessä ja järjestämässä kansainvälistä tatauointitapahtumaa Helsinkiin.
Tatuointi voi kaivata virkistystä, koska se haalistuu ajan myötä. Ihminen voi myös kyllästyä vanhaan tatuointiinsa ja haluta sen tilalle uuden.
Markus Koskela on tehnyt tatuointeja päätyökseen jo yli 13 vuotta. Ville Toijonen / Yle
Korjaus, peitto tai poisto
Tatuoijilla on useampia tapoja parantaa vanhaa tatuointia. Korjaustatuoinnista on kyse silloin, kun entistä tatuointia parannellaan tai kun entisestä tatuoinnista tehdään osa uutta suurempaa tatuointia.
Peittokuviossa puolestaan vanhan tatuoinnin päälle tehdään uusi tatuointi, jolloin entinen peittyy.
Kummassakaan tavassa vanhaa tatuointia ei siis poisteta, vaan se jää joko uusien tatuointien alle tai osaksi uutta tatuointia. Tarkoitus on, että kukaan ei huomaisi uuden tatuoinnin alle jäänyttä tai taustalla olevaa vanhaa kuvaa.
Vanha tatuointi voidaan myös poistaa joko kirurgisesti leikkaamalla tai laserhoidolla. Sen jälkeen on mahdollista tehdä samaan kohtaan kokonaan uusi erilainen tatuointi.
Tribaalit peittoon
Tatuoija Markus Koskelan mukaan hänen tyypillinen korjaus- tai peittotatuointia haluava asiakkaansa on vanhempi ihminen, joka on ottanut tatuoinnin jo vuosikymmeniä sitten ja haluaa vanhaan tatuointiinsa ehostusta.
1990-luvulla olivat muodissa niin sanotut tribaalikuviot. Ne olivat yleensä mustia ja harvoin esittivät mitään.
– Nyt monet haluavat päästä tribaaleista eroon, koska ne eivät enää ole ajankohtaisia tai eivät miellytä omaa silmää.
Lappeenrantalaisen Anssi Kipon kädessä oleva tatuointi esittää Terminator-elokuvista tutun kyborgin mekaanista kättä. (kuvituskuva)Tommi Parkkinen / Yle
Tribaalin Markus Koskela peittää tekemällä uuden kuvan. Siinä pitää Koskelan mukaan olla tummaa tai mustaa, jotta entinen musta tribaali häviää uuden kuvan alle.
Uusi kuva voi olla esimerkiksi tummahiuksinen nainen, jonka tukka peittää vanhan tribaalin. Myös varjojen avulla saa tribaalia peitettyä.
– 1990-luvulla tehty tribaali on saattanut vaalentua tai on suttuinen. Nykyään tekniikka, laitteet ja koulutus ovat niin paljon kehittyneet, ettei suttuisia kuvia enää pitäisi tulla, kertoo Koskela.
Mieli muuttuu
Markus Koskela on huomannut, että nykyään erityisesti 25-vuotiaat ja sitä vanhemmat ovat hyvin laatutietoisia ja tietävät tarkasti mitä haluavat. He ottavat tatuoinnin, joka on osa heidän identiteettiään, perhettään tai arvojaan. Kuvana voi olla esimerkiksi lapsen tai aviopuolison nimi.
Silloin suhde tatuointikuvaan on niin vankka, ettei se suurella todennäköisyydellä vuosienkaan kuluttua muutu.
Joskus mieli voi kuitenkin muuttua. Erityisesti nuoret ovat saattaneet ottaa hetken mielijohteesta tatuoinnin, joka myöhemmin ei enää vastaakaan omaa ajattelumaailmaa.
Helsinkiläinen tatuoija Kimmo Rosti puhuu tatuoinnin päivittämisestä.
– Kaksikymppisenä on saattanut ottaa jonkun reteän tatuoinnin, vaikkapa sotaisan tekstin. Myöhemmin huomaa, ettei se ei enää sovikaan omaan persoonaan. Tatuointia voi silloin vaalentaa ja tehdä siihen tilalle vaikka jonkun rauhallisemman kuvion, sanoo Rosti.
Ihoonsa on voinut ottaa vaikka idolinsa nimikirjoituksen. (kuvituskuva)Jani Aarnio / Yle
Tatuointi kokonaan pois
Tatuointitaiteilija Markus Koskela kertoo, että häntä pyydetään silloin tällöin poistamaan tatuointi kokonaan. Sitä hän ei kuitenkaan voi tehdä, vaan hänen pitää ohjata asiakas terveydenhuollon ammattilaisten luokse.
Tatuointi- tai kauneudenhoitoyritykset eivät nimittäin enää nykyään saa poistaa tatuointeja ilman terveydenhoitoalan ammattilaista.
Vuonna 2010 Säteilyturvakeskus STUK tehosti laserlaitteiden valvontaa Suomesssa, kun oli käynyt ilmi, että kauneushoitola oli hankkimassa laserlaitetta tatuointien poistamista varten. Tuolloin laitteita alkoi helposti saada ostettua esimerkiksi ulkomailta.
Paria vuotta myöhemmin eduskunnan oikeusasiamies halusi STUKilta selvityksen, miten laserlaitteiden valvonta toimii. Ihotautien erikoislääkäri oli esittänyt eduskunnan oikeusasiamiehelle huolensa siitä, miten ihotautilääkäreiden vastaanotoille oli alkanut tulla potilaita, joilla oli erilaisia tatuointien poistamisen yhteydessä syntyneitä ihon komplikaatioita ja palovammoja.
Leikkaus tai laser
Lappeenrantalaisen ihotautien erikoislääkärin Sampsa Kaupin mukaan tatuoinnin poistoon on kaksi mahdollisuutta: tatuointi joko leikataan kirurgisesti tai poistetaan laserin avulla.
Leikkaus soveltuu vain pienten, alle kymmenen senttimetriä halkaisijaltaan olevien tatuointien poistoon. Leikkauksesta jää aina arpi.
– Leikkaaminen on edullisin tapa poistaa pieni tatuointi. Sellaisia pieniä ovat yleensä esimerkiksi entisen miehen tai vaimon nimet, kertoo Kauppi.
Leikkausta käytetään myös, jos ihminen on tullut allergiseksi tatuointipigmentille. Tällaiset tapaukset ovat Kaupin mukaan kuitenkin erittäin harvinaisia.
– Mutta kyllä niitä minullekin tulee vastaan joka vuosi ainakin yksi.
Pienenkin kuvan poistaminen vaatii laserhoidolla useita käsittelykertoja. Olga Pihlman/ Yle
Isoja tatuointeja on ihotautilääkäri Sampsa Kaupin mukaan käytännössä lähes mahdoton leikata pois. Siksi yleisin ja tavallisin tapa on poistaa tatuointi laserhoidolla. Hoitokertoja on yleensä useita.
– Laserhoito toimii erittäin hyvin eikä siitä jää arpea. Vähintään kolmeen kertaan pitää varautua, jos haluaa tatuoinnin kokonaan pois.
Jos haluaa itselleen uuden tatuoinnin vanhan päälle, Kauppi neuvoo ensin poistattamaan vanhaa tatuointia laserilla. Silloin päälle on helpompi tehdä uusi.
– Kun vanhaa tatuointia ensin vaalentaa, on sen päälle mahdollista tehdä millainen tatuointikuva tahansa.
Tatuoija haluaisi poisto-oikeuden
Myös helsinkiläinen tatuoija Kimmo Rosti kannattaa laserhoitoa. Hänen kokemuksensa mukaan vanha tatuointi saadaan sillä hyvin vaalentumaan. Sen jälkeen uusi tatuointi on helppo tehdä entisen päälle.
Rostin mielestä laserhoito on niin helppoa, että myös tatuointiyrityksillä pitäisi olla oikeus tehdä laserhoitoja.
– Nyt se tehdään usein lääkäriasemilla, jotka vain rahastavat laserhoidosta, sanoo Rosti.
Kustannuksia nostaa se, että kyseessä ei ole sairauden hoito. Siksi tatuoinnin poistosta pitää maksaa arvonlisävero, eikä siitä saa Kela-korvausta.
Tatuoinnin poistoja tekevä sairaanhoitaja Kaija-Leena Karppinen Epilaser oy:stä kertoo, että noin postimerkin kokoisen tatuoinnin poistossa yksi hoitokerta maksaa sairaanhoitajan tekemänä noin 155 euroa.
Jos tatuointi on hyvin tumma ja se halutaan kokonaan pois, voi varautua noin seitsemään hoitokertaan. Vähempi riittää, jos tatuointi on alun perin vaaleampi. Yleensä hoitokertoja tarvitaan 4–7.
Ison, esimerkiksi miehen kyynärvarressa olevan tekstin poisto laserilla maksaa kolmella hoitokerralla noin 2 000 euroa.
– On kuitenkin tapauskohtaista, miten monella hoitokerralla tatuoinnin saa pois. Jotkut tyytyvät siihen, että tatuoinnin saa vain vaaleammaksi, jolloin sitä ei tarvitse niin monta kertaa laserilla hoitaa, kertoo Karppinen.
Laserhoito vaalentaa
Myös helsinkiläinen tatuoija Kimmo Rosti kannattaa laserhoitoa. Hänen kokemuksensa mukaan vanha tatuointi saadaan sillä hyvin vaalentumaan. Sen jälkeen uusi tatuointi on helppo tehdä entisen päälle.
Kimmo Rostin mukaan tatuointien korjauttaminen kuuluu ikään kuin tatuoinnin elinkaareen. Vuosien aikana tatuointi esimerkiksi luonnostaan haalistuu.
– Toisilla tatuointi haalistuu nopeammin ja toisilla hitaammin. Se riippuu ihotyypistä ja myös siitä, millaisia materiaaleja tatuoija on tatuointiin aikoinaan käyttänyt.
Kiinassa leviävään uuteen koronavirukseen on kuollut jo ainakin 490 ihmistä. Myös todettujen tartuntojen määrä nousee yhä, ja virus on vahvistettu tarttuneen Kiinassa yli 24 300:aan ihmiseen.
Paikalliset viranomaiset kertoivat tuoreet luvut päivittäisessä tilannepäivityksessään varhain keskiviikkona Suomen aikaa.
Kuolleiden määrä on noussut 65:llä eilisestä, ja uusia todettuja tartuntoja kerrotaan olevan lähes 3 900. Kaikki 65 kuolonuhria on viruksen levinneisyyden ydinalueelta Hubein maakunnasta.
Tiistaina kerrottiin, että Manner-Kiinassa virukseen oli kuollut 425 ihmistä, ja tartuntatapaukset ylittivät 20 000 lukumäärän. Myös Hongkongista raportoitiin ensimmäinen kuolonuhri tiistaina.
Tartuntoja on tavattu myös Kiinan ulkopuolella yli 20 maassa. Muissa maissa on todettu yhteensä noin 200 tartuntaa.
WHO ilmoitti tiistaina, ettei viruksen leviäminen yli 20 maahan vielä merkitse pandemiaa. WHO:n mukaan tähän mennessä henkilöstä toiseen levinneitä tartuntatapauksia Kiinan ulkopuolella on vahvistettu 27 kappaletta kaikkiaan yhdeksässä eri maassa.
WHO on kuitenkin julistanut koronaviruksen kansainväliseksi terveysuhaksi.
Ensimmäiset tiedot ennestään tuntemattomasta koronaviruksesta saatiin Hubeissa sijaitsevasta Wuhanin miljoonakaupungista joulukuun lopulla. Viruksen uskotaan lähteneen leviämään Wuhanin torilta, jolla oli myynnissä villieläimiä.
Risteilyaluksella testattiin noin 200 ihmistä
Japani vahvisti varhain keskiviikkona Suomen aikaa, että eristettynä olevalla risteilyaluksella on ainakin kymmenen tartunnan saanutta ihmistä. Asiasta kertoi maan terveysministeri.
Terveysministeri Katsunobu Katon mukaan näytteitä kerättiin yli 200 ihmiseltä.
– Olemme siirtäneet heidät (tartunnan saaneet) pois alukselta ja lähetämme heidät jatkohoitoon yhteistyössä rannikkovartioston kanssa, ministeri sanoi.
