Opettaja Julia Mäkelä sai tiistaina kaksikymmentä uutta oppilasta. Hän opettaa turvapaikanhakijalasten ja nuorten ryhmää. Ennen Kärkölään muuttoa kyseiset oppilaat aloittivat lokakuussa valmistavan opetuksen Lahdessa Kärpäsen koulussa, joten he ovat jo tutustuneet suomalaiseen koulumaailmaan.
– Meillä on mennyt hyvin ja he ovat todella motivoituneita opiskelemaan. Matikkaa opiskellaan kynät sauhuten ja eilen kävimme luistelemassa. Se oli kaikille hauska kokemus, kertoo opettaja Julia Mäkelä.
Kahdenkymmenen oppilaan ryhmästä viisitoista on 7–11-vuotiaita ja viisi on 13–15-vuotiaita. Tyttöjen ja poikien lukumäärä on lähes yhtä suuri.
Kärköläläinen Minna Lähteenmäki on huolissaan turvapaikanhakijoiden opetusryhmän koosta. Kaksikymmentä on hänen mielestään aika suuri ryhmä valmistavassa opetuksessa, lisäksi joukossa on eri-ikäisiä. Eikö ryhmää olisi voinut jakaa kahtia?
– Ei, kustannussyistä tämä on päätetty näin. Ryhmäjakoa mietitään uudestaan syksyllä, vastaa kunnanjohtaja Seppo Huldén.
Opettaja Julia Mäkelä kertoo, että oppilaiden suomen kielen taito on tällä hetkellä niin samalla tasolla, että eri-ikäisiä on helppo opettaa samassa ryhmässä. Suurin osa on 7–11-vuotiaita.
– Nuoremmat osaavat suomea jo kohtalaisesti ja haluavat koulussakin puhua suomea. Yläasteikäiset turvautuvat yhä melko helposti englantiin, kertoo opettaja Mäkelä.
Muutoksia välitunneille ja kouluruokaan
Kouluruuassa on lisätty kasvisruuan määrää ja sianlihaa sisältävät ruuat on merkitty punaisella ympyrällä.
Kärkölän Yhtenäiskoulun apulaisrehtori Timo Kosonen kertoo, että yli yhdeksänvuotiaat turvapaikanhakijat ulkoilevat alapihalla, jossa myös koulun 3.–4.-luokkalaiset suomalaiset ulkoilevat. Nuoremmat turvapaikanhakijalapset puolestaan viettävät välituntia yläpihalla 1.–2.-luokkalaisten kanssa.
Ulkovalvontaa välitunneilla on lisätty jonkin verran.
– Opettaja on antanut joskus joillekin vanhemmille oppilaille luvan olla sisällä luokassa ja käyttää omaa puhelinta välitunnilla. On kuitenkin tärkeää sopeutumisen kannalta, että välitunnit vietetään yhdessä muiden oppilaiden kanssa, toteaa apulaisrehtori Timo Kosonen.
Kysymyksissä nostettiin esille myös raha. Kunnanjohtaja Seppo Huldén totesi, että valtionosuus kattaa reippaasti kulut, mitkä kunnille syntyvät valmistavasta opetuksesta.
– Veronmaksajien rahoja ei jouduta käyttämään, kuittasi kunnanjohtaja Huldén.
Kuntalaisia askarrutti, onko Kärkölän kouluissa tilaa siinä vaiheessa, jos ainakin osa turvapaikanhakijaoppilaista siirtyy perusopetuksen piiriin. Sekä kunnanjohtaja Seppo Huldén että Kärkölän Yhtenäiskoulun rehtori Petri Käkönen toteavat, että se tuo kustannuspaineita mikäli silloin täytyy lisätä eri-ikäisten lasten opetusryhmiä.
Turvapaikanhakijoista tuskin uusia kuntalaisia
Joku paikalle saapuneista kysyi saavatko turvapaikanhakijaoppilaat koulussa erityiskohtelua. Eivät saa. Kaikille pätevät samat säännöt.
Toistaiseksi maahanmuuttajat käyvät koulua omassa ryhmässään, mutta pääsiäisen jälkeen uusia oppilaita aletaan vähitellen tutustuttaa paremmin suomalaisiin ikätovereihinsa.
– Liikunta hyvä oppiaine aloittaa integroituminen muuhun kouluyhteisöön. Se on kansainvälinen kouluaine. Samoin kuvataide, musiikki ja kaikenlaiset käden taidot, pohtii apulaisrehtori Kosonen.
Rehtori Petri Käkönen ei yllättynyt tilaisuudessa esitetyistä kysymyksistä. Yhteydenottoja on etukäteen tullut paljon, eli kuntalaisia askarruttavat asiat olivat jo hyvin tiedossa. Huolet eivät hänen mukaansa ole aiheellisia.
– Kärkölässä on kahdenkymmenen vuoden kokemus maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opettamisesta ja heidän tukemisestaan sekä valmistamisesta perusopetukseen. Uskon, että meillä on asia vahvasti hallussa, sanoo rehtori Käkönen.
Kunnajohtaja Seppo Huldénin mukaan on kunnan kannalta parasta, jos nyt Kärkölään saapuneet maahanmuuttajaperheet kotiutuvat kuntaan, mikäli turvapaikka heille myönnetään.
– On parempi, että talon tavoille tottuneet jäävät tänne. Se ei ole hyvä, jos porukka vaihtuu kokoajan.
Asuntoja Kärkölässä olisi perheille kunnanjohtajan arvion mukaan noin 40–50.
– Käytännön syistä en usko, että kunnan väkiluku kasvaa maahanmuuttajien myötä kovinkaan paljon, sanoo Huldén.
10.3.2016 kello 10.15 juttua täsmennetty. Tarkennettu, ketkä ulkoilevat samoilla alueilla välitunnilla.