Yle keräsi kaikista poliisilaitoksista tiedot seksuaalirikoksista, joissa tekijäksi epäillään turvapaikanhakijaa. Tilastot kattavat kaikki seksuaalirikokset lievistä ahdisteluista törkeisiin raiskauksiin ja ajanjakson viime syksystä lähes tähän päivään.
Tapauksia kertyi yhteensä 76–79.
Ne ovat epäiltyjä tekoja eli poliisille tulleita ilmoituksia. Yksi teko voi sisältää useita rikosnimikkeitä (esim. raiskaus ja hyväksikäyttö) tai useita epäiltyjä tekijöitä.
Joukossa on 12–13 turvapaikanhakijoiden välistä tapausta, eli valtaväestöön kohdistuneita tapauksia on 63–67.
Vähiten tapauksia on ollut Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla, eniten pääkaupunkiseudulla. Alueiden eroista voit lukea tarkemmin tästä.
Kaksi joukkoraiskausta pääkaupunkiseudulla
Kaksi ilmoitettua joukkoraiskausta ovat molemmat pääkaupunkiseudulta.
Muita joukkotekoja tai sen yrityksiä on tullut ilmi kahdeksan (esim. ahdistelu, hyväksikäyttö, seksipalvelujen ostoyritys). Yhdessä yrityksessä turvapaikanhakijoiden mukana oli kaksi kantasuomalaista.
Hämeessä joukkoahdisteluepäilyjä on ollut peräti neljä. Hämeen poliisilaitos myöntää, että luku on verrattain korkea, mutta sen mukaan ilmoituksia on kirjattu "alhaisella kynnyksellä".
Ylen tilastoon eivät sisälly uudenvuoden tapauksista ne, joiden epäillyistä tekijöistä ei ole saatu varmuutta. Helsingin poliisi luovutti Ylelle vain rikosepäilyt, joissa turvapaikanhakijan status on varmistettu.
Tässä vertailussa Helsingistä ei siis ole yhtään joukkoahdistelua, yksi joukkoraiskaus kylläkin.
Epäiltyjä 70 vai 100?
Turvapaikanhakijoita on kirjattu epäillyiksi yli 100. Heistä kuitenkin joka neljäs on jäänyt tuntemattomaksi, eli henkilön turvapaikanhakijuudesta ei ole varmaa tietoa.
Poliisi perustelee kirjauksiaan sillä, että on ollut jokin syy epäillä, että mahdolliset tekijät ovat juuri turvapaikanhakijoita.
Esimerkiksi Hämeessä syy on ollut, jos tapaus on sattunut vastaanottokeskuksen lähistöllä. Osassa epäily perustuu puhtaasti ilmoituksen tekijän omaan käsitykseen.
Varmuudella turvapaikanhakijoita on epäiltyinä koko maassa yhteensä 73–75.
Jokusen heistä tiedetään peruneen turvapaikkahakemuksensa, mutta poliisin tietoon ei ole tullut henkilöitä, jotka olisivat saanut myönteisen päätöksen tutkinnan aikana.
Joukko epäiltyjä jää aina seksuaalirikoksissa pimentoon, mutta poliisin mukaan turvapaikanhakijoiden piilorikollisuus tuntuu olevan vähäistä: heidän rikoksistaan ilmoitetaan herkemmin kuin muiden.
Joensuun mysteeritutkinnat jäissä
Tapauksista noin 40 prosenttia on edennyt jo syyttäjälle. Muutamasta on tuomiokin.
Käynnissä on edelleen puolet tutkinnoista. 7–8 tutkintaa on keskeytetty eli pantu jäihin, koska mahdollinen tekijä on jäänyt mysteeriksi. Teko on kerrottu ulkomaalaisen tekemäksi, mutta näyttöä ei ole löytynyt suuntaan eikä toiseen.
Näin on käynyt esimerkiksi Joensuussa parille kolmelle rikosilmoitukselle mittavan tutkinnan jälkeen. Yksi kirjattiin pahoinpitelynä, jossa oli seksuaalisia viitteitä. On epäselvää, lasketaanko se seksuaalirikokseksi.
Kuudessa tapauksessa tutkinta on lopetettu. Niissä ei joko todettu rikosta tai asianomistaja ei vaatinut rangaistusta.
Esimerkiksi Imatran uimahallin raportoidusta ahdistelusta asianomistaja ei halunnut tutkintaa.
Pääkaupunkiseudulla poliisi on puolestaan saanut joitakin ilmoituksia esimerkiksi puheista, jotka eivät ole täyttäneet rikoksen tunnusmerkkejä.
Joka 13. rikoksessa epäiltynä turvapaikanhakija?
Mikä on sitten turvapaikanhakijoiden osuus kaikista seksuaalirikoksista?
Tässä jutussa listattujen turvapaikanhakijoiden tapausten määrää ei voi suoraan verrata kaikkien rikosten määrään, koska luvut ovat peräisin eri järjestelmistä: ensimmäiset rikosilmoitusjärjestelmästä, toiset poliisin kokonaistilastoista.
Poliisin normaalit tilastot sisältävät aina kaikki heille ilmoitetut rikosepäilyt, mukaan lukien ne, joissa rikosta ei todettu.
Turvapaikanhakijoiden luvut myös ulottuvat pari viikkoa pidemmälle kuin normaaleja tilastoja oli saatavilla. Valtaosa tapauksista, 58–62, on kuitenkin viime vuoden puolelta.
Mutta jos verrataan kaikkia Ylen kokoaman tilaston rikosnimikkeitä ja lopetettuja tutkintoja kaikkiin saman ajanjakson seksuaalirikoslukuihin, turvapaikanhakijoiden osuus niistä on noin 7–8 prosenttia.
Vertailun tueksi: samaan aikaan kaikkien ulkomaalaisten osuus seksuaalirikoksista on ollut 24 prosenttia. Melkein joka kolmannessa rikoksessa epäilty ei ole ollut selvillä.
Jokainen voi vertailla lukuja itse tästä taulukosta.
On hyvä huomata, että seksuaalirikosten määrä vaihtelee vuosittain paljonkin, joten numeroiden vertailu kertoo vain osatotuuden. Esimerkiksi Sisä-Suomen tilastoja paisutti viime vuonna paljastunut rikossarja, jossa samaa henkilöä epäillään pitkään jatkuneista raiskauksista.
Kaikissa rikosepäilyissä on myös kyse epäilyistä niin kauan, kunnes tuomioistuin on käsitellyt asian.
Lue lisää: Turvapaikanhakijoiden seksuaalirikostilanne (taulukko)
Lisää aiheesta A-studiossa TV1:ssä tänään maanantaina klo 21.00.
Ylen MOT-ohjelma puolestaan käsittelee raiskaustuomioita TV1:ssä klo 20.00. MOT tutki yli 500 raiskaustapausta. Hovioikeuksissa tuomioita usein lievennetään ja harvoin kovennetaan.