Kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneille turvapaikanhakijoille ei toistaiseksi perusteta erityisiä palautuskeskuksia. Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg sanoo, että niille ei vielä ole tarvetta. Asiaa jouduttaneen kuitenkin harkitsemaan uudelleen loppukesällä.
Talvella arvioitiin, että Suomen tarvittaisiin turvapaikanhakijoille kaksi palautuskeskusta. Niihin oli tarkoitus koota turvapaikanhakijoita, jotka eivät saa jäädä maahan, mutta eivät suostu poistumaan vapaaehtoisesti. Keskusten perustaminen on toistaiseksi jäissä.
– Vapaaehtoisia lähtijöitä on paljon, ja myös kielteisen päätöksen saaneista on suurin osa sellaisia, jotka tahtovat lähteä vapaaehtoisen tien kautta. Meille ei ole syntynyt vielä tilannetta, jossa tarvittaisiin erillistä palautuskeskusta, johon kielteisen päätöksen saaneet laitetaan, sanoo Nerg.
Palautuskeskusten perustamista jarruttaa myös se, että turvapaikanhakijoiden tiukempaa valvontaa varten ulkomaalaislakia on kiristettävä. Muutos saataneen voimaan kesällä.
Asumisvelvoite voi tulla muillekin
Lakimuutoksen jälkeen turvapaikanhakija voidaan määrätä asumaan tietyssä vastaanottokeskuksessa ja ilmoittautumaan kerran tai jopa neljä kertaa päivässä. Mikäli velvollisuudesta laistaa, siitä rangaistaan sakolla. Tarpeen vaatiessa maasta poistettava voidaan sijoittaa säilöönottoyksikköön.
Vaikka menettelyllä pyryitään ensisijaisesti turvaamaan tehokas maasta poistaminen, voidaan asumisvelvoite määrätä myös muillekin kuin kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille
Nergin mukaan tämä voisi tulisi kyseeseen, jos maahan tulisi odottamatta satoja tuhansia turvapaikanhakijoita. Päätökset pitäisi silloinkin tehdä yksilöllisesti.
Nerg arvioi, että palautuskeskusten perustamista jouduttaneen harkitsemaan todennäköisesti loppukesällä, kun Maahanmuuttovirasto on tehnyt päätökset kaikille viime vuonna Suomeen saapuneille turvapaikanhakijoille.
Maahanmuuttoviraston ratkaisua turvapaikkahakemukseen odottaa Nergin mukaan nyt 22 000 henkilöä.