Riihimäellä asuvan Hunerin perheen tilanne on koskettanut monia suomalaisia. Maahanmuuttovirasto on antanut irakilaisperheen äidille ja kolmivuotiaalle lapselle käännyttämispäätöksen. Perheen isä saa jäädä Suomeen. Kolmen kuukauden ikäisen vauvan oleskelulupaa ei ole vielä ratkaistu.
Riihimäen seurakunnan kirkkoherra Sirpa Viherä kertoo, että seurakunta pyrkii tukemaan perhettä kaikin mahdollisin tavoin. Esille on noussut myös kirkkoturva eli kirkon mahdollisuus auttaa käännytyspäätöksen saanutta voittamaan aikaa oikeudenmukaisen kohtelun takaamiseksi.
– Se on äärimmäinen keino siinä vaiheessa, jos käännytystä ollaan toimeenpanemassa. Perheen äiti voisi anoa kirkkoturvaa.
Seurakunta olisi yhteydessä poliisiviranomaisiin, jolloin viranomaisilla olisi tieto perheen olinpaikasta.
– Viranomaisilla olisi tieto myös siitä, että seurakunta on perheen elämistä ja olemista turvaamassa ja käymässä neuvotteluja heidän puolestaan siitä, miten tilannetta lähdettäisiin ratkomaan, kuvailee Viherä.
Seurakunnassa on jo pohdittu, missä seurakunnan tiloissa äiti voisi majoittua, mutta tästä Viherä ei halua kertoa julkisuuteen. Hänellekin tilanne on uusi ja yllättävä – mahdollinen kirkkoturvan soveltaminen tulee nyt ensi kertaa eteen.
– Käytännössä se tapahtuisi viikon loppupuolella. Päätöksen voi lyhytaikaisesti tehdä viranhaltijapäätöksenä, jolloin päätöksentekijänä on kirkkoherra eli minä, mutta sitten se täytyy viedä kirkkoneuvoston vahvistettavaksi. Meillä on Riihimäellä kirkkoneuvoston kokous 16. kesäkuuta joka tapauksessa, eli sinne se sitten tulisi päätettäväksi.
Kirkkoturvaa ei voi tarjota
Suomessa kirkkoturva on ollut pienimuotoista, vuosittain muutamia tapauksia. Kirkko korostaa, että kyse ei ole henkilön piilottamisesta, lainvastaisuudesta tai valtion vastustamisesta, vaan sosiaalieettisestä kannanotosta, avuntarpeessa olevien auttamisesta heidän statuksestaan riippumatta.
Riihimäen seurakunta ei voi tarjota tai mainostaa kirkkoturvaa, vaan avun tarvitsijan pitää pyytää apua.
– Me ei saada olla aloitteentekijä siinä asiassa. Mahdollisuudesta tiedottaminen on toki eri asia kuin tarjota sitä, tämä on hiuksenhieno ero, jossa taiteillaan määräysten kanssa kieli keskellä suuta, myöntää Sirpa Viherä.
Hunerin perheen kanssa asiasta ei ole ainakaan vielä keskusteltu.
– Ei suoranaisesti olla keskusteltu tästä, eli en osaa ottaa kantaa, mitä he ajattelevat. He ovat äärimmäisen hädissään, koska aika tikittää ja karkotuspäätöksen toimeenpano lähestyy, ellei tähän jotakin tule.
– Nyt on odotteluvaihe, eli katsotaan, josko julkisuus vaikuttaisi jotain ja asia otettaisiin uudelleen käsittelyyn. Perheellähän on korkeimpaan hallinto-oikeuteen anomus valitusoikeudesta. Jos se anomus tuottaisi positiivisen tuloksen eli he saavat oikeuden valittaa, niin saadaan prosessi käyntiin ja on toivoa, että siinä jotain liikahtaisi.
Maahanmuuttoviraston mukaan asiasta ei ole esitetty kaikkia asiaan vaikuttaneita faktoja julkisuudessa. Virasto tekee maanantain aikana selvityksen sisäministerille perheen tapauksesta. Viraston tiedotteen mukaan mediassa esiintyneet tapaukset eivät saa erityiskohtelua vaan käsitellään samoin periaattein kuin kaikki muutkin tapaukset.
"Ei mitään logiikkaa"
Sirpa Viherän omat ajatukset perheen tilanteesta ovat hämmentyneet.
– Ajatus, että perheen lapsia, jotka ovat molemmat Suomessa syntyneitä, kohdeltaisiin tällä tavalla eri tavoin, toinen karkotettaisiin ja toinen saisi jäädä, niin siinä ei ole mitään logiikkaa.
– On pakko uskoa siihen, että tässä tapauksessa ihan kaikkia turvapaikkapäätökseen vaikuttavia tekijöitä ei ole vielä otettu huomioon tai niitä ei ole käsitelty, tai tässä käsittelyssä on tapahtunut jokin väärinymmärrys tai sellainen virhearviointi, joka olisi syytä ottaa vielä tarkastelun alle, Viherä pohtii.
Seurakunta on saanut palautetta
Hunerin perheen puolesta avattu nettiadressi on kerännyt maanantai-iltapäivään mennessä jo lähes 26 000 nimeä. Riihimäen seurakuntaankin on tullut kosolti yhteydenottoja.
– Pyydetään, että seurakunta tekisi kaiken voitavansa. On erityisen ilahduttavaa, että ihmiset eivät ainoastaan pyydä "tehkää voitavanne", vaan tarjoutuvat "jos on jotain, mitä voisin tehdä perheen hyväksi niin kertokaa". Valitettavasti en kovin paljon pysty antamaan vinkkejä, mitä vapaaehtoinen voisi tehdä, mutta yleinen auttamisen halu on selvästi virinnyt, sanoo kirkkoherra Sirpa Viherä.
Kirkolla ei ole rikosoikeudellista erityisasemaa, vaan poliisi voi halutessaan tulla seurakunnan tiloihin hakemaan turvapaikanhakijan pois. Kirkkoturva on joka tapauksessa vain väliaikaista.
– Eihän se voi loputtomiin jatkua, tietenkään. Turva on siksi ajaksi, että saadaan viimeinenkin käsittely käytyä viranomaistaholla, mutta joskushan ne voivat kestää kauan, puhutaan vuosista.
Sirpa Viherän työpöydällä on valmiiksi kirjoitettuna työsopimus perheen äidille. Tarjolla on osapäiväinen apuohjaajan paikka Mannerheimin Lastensuojeluliiton Riihimäen yhdistyksen järjestämässä lasten kesätoiminnassa.
– Hän voisi minun puolestani aloittaa siellä vaikka huomenna.