Rakennustyöt kapeassa solassa ovat jo täydessä vauhdissa, sillä Itävalta haluaa estää turvapaikanhakijoiden tulon suurissa määrin.
Itävalta pitää mahdollisena, että Libyan ja Italian kautta Keski-Eurooppaan pyrkivät ihmiset tulisivat juuri Brennersolan kautta, sillä sola on tärkeä reitti Etelä-Euroopasta Keski-Eurooppaan.
Kirjeenvaihtaja Dan Ekholm matkasi Brennersolalle ja listasi kuusi seurausta, jos rajatarkastukset aloitetaan.
1. Tavarankuljetukset vaikeutuisivat
Brennersolan läpi kulkee vuosittain 2,1 miljoonaa rekkaa. Ne vievät muun muassa maitoa Itävallasta Italiaan ja parmesaanijuustoa toiseen suuntaan. Samoin solasta kuljetetaan autoja Fiatin tehtaalta Italiasta Saksaan ja Volkswageneja Saksasta Italiaan.
Pienille yrittäjille rajatarkastukset voivat olla kuolinisku.
Näin uskoo itävaltalainen luomumaidon tuottaja Josef Riedl, jonka maitoauto joutuisi seisomaan rajatarkastusjonossa pitkiä aikoja joka päivä. Kuljetuskustannukset nousisivat roimasti.
– Koko olemassaolomme olisi uhattuna, jos emme pääsisi ajoissa Italiaan. Se merkitsisi maatalouden loppua, luomutuottaja Riedl sanoo.
Riedl myy luomumaitoa Italiaan Etelä-Tiroliin, missä meijerit maksavat huomattavasti paremman hinnan luomumaidosta kuin Itävallassa. Riedl on kotoisin Matrein kylästä, missä on hänen mukaansa useita hiljattain luomutuotantoon siirtyneitä maataloustuottajia.
Jos rajat laitetaan kiinni, investoinnit valuvat hukkaan, Riedl uskoo.
2. Matkailu kärsisi
Brennersola on Pohjois-Italiaan suuntaavien eurooppalaisten turistien paljon käyttämä väylä. Italian pohjoisin maakunta Etelä-Tiroli on suosittu matkailukohde, ja alueen talous on pitkälti riippuvainen turisteista.
Suurin osa turisteista tulee Saksasta. Vuosittain Etelä-Tirolissa lomailee viisi miljoonaa turistia. Matkailijat tuovat maakuntaan kolme miljardia euroa.
− Olemme riippuvaisia tästä talouden moottorista, Etelä-Tirolin maakuntajohtaja Arno Kompatscher sanoo Ylen haastattelussa.
Turistien virta tuskin loppuu kokonaan, jos Itävallan ja Italian rajaa alettaisiin valvoa tehostetusti. Tuntikausien jonotus autossa Brennersolassa vähentäisi kuitenkin alueen houkuttelevuutta.
Jo nyt solassa saattaa olla lomakuukausien aikana pahoja ruuhkia.
3. Turvapaikanhakijat eivät pääsisi eteenpäin
Itävallan tavoitteena on suurten turvapaikanhakijoiden määrän pysäyttäminen. Koska Balkanin maiden kautta kulkeva reitti Eurooppaan on suljettu, Itävalta pelkää turvapaikanhakijoiden tulevan juuri Italian kautta Itävaltaan.
Viime vuonna Itävalta otti vastaan noin 90 000 turvapaikanhakijaa. Hallitus on asettanut 37 500 tämän vuoden enimmäismääräksi.
− Kukaan ei halua sulkea Brennersolaa, mutta kun turvapaikanhakijoita ohjataan eteenpäin muista maista, meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin pystyttää rajatarkastuksia, Itävallan ulkoministeri Sebastian Kurz sanoi huhtikuussa.
Myös Itävallan sisäministeri on perustellut maan suunnitelmia sanomalla, että Itävallan on puolustettava oikeusvaltiota niin kauan, että syntyy yhteiseurooppalainen ratkaisu turvapaikanhakijoista.
Muun muassa Italia on arvostellut Itävallan suunnitelmia, mutta ainakin joiltakin Etelä-Tirolissa asuvilta italialaisilta löytyy ymmärrystä Itävallalle.
− Mielestäni Italian täytyy noudattaa eurooppalaisia sääntöjä. Niiden mukaan meidän täytyy tarkastaa kaikki maahantulijat, mutta täällä Italiassa se ei vaan toimi niin, nuori mies Andrea Pfeifhofer sanoo Etelä-Tirolin pääkaupungissa Bolzanossa.
Hänen mukaansa Italian pitäisi rekisteröidä turvapaikanhakijat kunnolla.
Italia on viime aikoina lisännyt poliisitarkastuksia Bolzanosta (saksan kielellä Bozenista) Brennersolan kautta Innsbruckiin lähtevillä junilla. Sen sijaan maanteitse turvapaikanhakijat pääsevät vielä helposti solan läpi Itävaltaan.
4. Etelä-Tirolin kulttuurisiteet kärsisivät
Etelätirolilaisilla on vahvat siteet Itävaltaan, ja moni lähtee esimerkiksi Innsbruckiin opiskelemaan.
Etelä-Tiroli liitettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen Italiaan. Maakunnan enemmistökieli on saksa, jota puhuu 62 prosenttia väestöstä. Italiankielisiä on 23 prosenttia väestöstä.
− Olemme ensisijaisesti tirolilaisia ja eurooppalaisia. Olemme vuosikymmeniä tehneet töitä historiallisen Tirolin jälleenyhdistämisen eteen, mutta ei rajoja siirtämällä vaan niitä poistamalla. Rajan sulkeminen olisi takaisku, Etelä-Tirolin maakuntajohtaja Arno Kompatscher sanoo.
Brennersola oli ennen vanhaan eron symboli. Eurooppalaisen yhteistyön myötä solasta tuli jälleenyhdistämisen ja rajojen kaatumisen symboli.
Myös monet paikalliset ovat samaa mieltä kuin maakuntajohtaja. Brigitte Foppa pohtii mahdollisen sulkemisen merkitystä paikallisväestölle.
− Historian haavat olivat alkaneet parantua ja vääryydet unohtua, mutta tämä on poliittinen askel taaksepäin, Brigitte Foppa sanoo Bolzanon kauniilla aukiolla Piazza Waltherilla (saksan kielellä Waltherplatzilla).
5. Poliittinen tappio EU-yhteistyölle
Ihmisten vapaa liikkuvuus on yksi EU-yhteistyön saavutuksista. Sen merkitys hälvenee, jos Eurooppa alkaa sulkea rajojaan, kuten Brennersolassa on mahdollisesti käymässä.
Mutta poliittinen paine pysäyttää turvapaikanhakijoiden virta on suuri, ja EU on tietoinen asiasta. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk on jo varoittanut mahdollisesti Libyasta Eurooppaan suuntaavista suurista määristä turvapaikanhakijoita.
Jos EU ei kykene ratkomaan turvapaikanhakijoista koituvia ongelmia, voivat kansalaiset tuntea olonsa turvattomaksi tai uhatuksi. Myös tämä voi heikentää EU-kansalaisten luottamusta unioniin.
Matrein kylässä Brennerin pohjoispuolella Itävallassa Rosmarie Maier on pettynyt.
− Rajojen sulkeminen ei ole hyvä ratkaisu. Löytyy varmaan parempia keinoja. Valitettavasti poliitikot näkevät liian vähän vaivaa ymmärtääkseen toisiaan. Yhteiskuntakin on jakautunut. Inhimillisyys puuttuu kerta kaikkiaan, eläkeläisrouva Rosmarie Maier sanoo.
6. Rajoista koituisi kallis lasku
EU-maiden sisärajatarkastuksien palauttaminen maksaisi 470 miljardia euroa vuoteen 2025 mennessä. Talous kasvaisi hitaammin kuin ilman sisärajoja, saksalainen Bertelsmannin säätiö on laskenut.
EU-komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin mukaan sisärajatarkastuksien aloittaminen uudelleen maksaisi kolme miljardia euroa vuodessa pelkästään tavarankuljetusten hidastumisen takia.