Esimerkiksi kuntalaisille järjestetyt keskustelutilaisuudet vastaanottokeskusten perustamisesta ja verkkokeskustelut ovat osoittaneet, että vastaanottokeskuksiin liittyy paljon huolia. Kokosimme kymmenen yleistä huolta ja väitettä vastauksineen:
1. Vastaanottokeskuksen perustaminen lisää rikollisuutta.
Väärin. Esimerkiksi Helsingin Kalliossa ja Punavuoressa sijaitsevat 200 turvapaikanhakijan vastaanottokeskukset eivät ole poliisin mukaan lisänneet hälytystehtävien määrää, eikä yleinen turvattomuus ole asukasyhdistysten arvion mukaan kasvanut. SPR:n Hämeen piirin vastaanottokeskusten johtaja Minna Jussila sanoo niin ikään, ettei heillä ole ollut yhtään raiskausta tai vakavaa väkivaltatilannetta koko sinä aikana, kun hän on työssä ollut (6,5 vuotta). Hämeen piirissä on 300 paikan vastaanottokeskus Mänttä-Vilppulassa ja 250 paikan keskus Lammilla.
Satakunnan piirin vs. toiminnanjohtaja Kari Petäjä onkin todennut, etteivät vastaanottokeskukset ole aiheuttaneet rikostilastoihin piikkiä missäänpäin Suomea.
Myöskään hiljattain avatut vastaanottokeskukset eivät Poliisihallituksesta mukaan näy rikostilastoissa.
2. Turvapaikanhakijat saavat enemmän tukia kuin suomalaiset.
Väärin (pääsääntöisesti). Turvapaikanhakijalle myönnettävä vastaanottoraha on pienempi kuin toimeentulotuki ja monet muut etuudet. Yksin asuvalla ja yksinhuoltajalla vastaanottoraha on 316,07 euroa ja ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa 92,64 euroa. Muilla täysi-ikäisillä se on 267,02 euroa kuukaudessa ja 76,29 ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa. Myös turvapaikanhakijan käytössä olevat tulot ja varat vaikuttavat tuen määrään.
Vastaanottoraha on pienempi kuin toimeentulotuen perusosa (485,50 euroa kuukaudessa yksin asuvalla), korkeakouluopiskelijan opintoraha (täysi-ikäisellä korkeakouluopiskelijalla 303,19 tai 336,76 euroa kuukaudessa opintojen aloitusajasta riippuen) tai työmarkkinatuki (32,80 euroa päivässä viideltä päivältä viikossa). Sen sijaan täysi-ikäisen, yksin asuvan toisen asteen opiskelijan saama opintoraha on pienempi kuin vastaanottoraha (250,28 euroa kuukaudessa). Opiskelijat ovat toisaalta oikeutettuja myös opintolainaan.
3. Vastaanottokeskukset tulevat kunnille kalliiksi.
Väärin. Valtio maksaa kaikki vastaanottokeskuksen kulut. Lisäksi kunnille maksetaan korvausta koulupalvelujen järjestämisestä turvapaikkaa hakeville lapsille. Vastaanottokeskus voi myös tuoda kuntaan työpaikkoja ja lisätä palveluiden kysyntää.
4. Suomeen tulvii laittomia turvapaikanhakijoita.
Väärin. Laitonta turvapaikanhakijaa ei ole olemassa, koska turvapaikkaa hakeva henkilö oleskelee maassa laillisesti, vaikka hänellä ei olisi matkustusasiakirjoja tai vaikka hän myöhemmin saisi kielteisen turvapaikkapäätöksen. Turvapaikanhakijoiden määrä on sen sijaan kasvanut voimakkaasti, ja joukossa on myös hakemuksia, jotka todetaan ilmeisen perusteettomiksi (ks. kohta 5).
5. Turvapaikan saaneet ovat elintasosurffareita.
Väärin. Köyhyys ei ole peruste turvapaikan myöntämiselle, ja ilmeisen perusteettomat hakemukset pyritään käsittelemään pikavauhtia. Pakolaisneuvonnan mukaan suurin osa Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista tulee köyhistä maista siksi, että vakavat aseelliset konfliktit ja ihmisoikeusloukkaukset tapahtuvat usein köyhissä maissa.
Suomeen on tullut myös esimerkiksi Albaniasta turvapaikanhakijoita, jotka ovat vedonneet kotimaansa huonoon talous- ja työllisyystilanteeseen, mutta heidän hakemuksiinsa on Maahanmuuttoviraston mukaan tehty kielteisiä päätöksiä ilmeisen perusteettomina jopa päivässä. Tämän jälkeen poliisi palauttaa kielteisen päätöksen saaneet takaisin kotimaahansa.
Sisäministeri Petteri Orpo on myös ilmoittanut, että hakemusten käsittelyä tehostetaan niin, että aiheettomat hakemukset saadaan käsiteltyä nopeammin ja kielteisen päätöksen saaneet palautettua nopeasti kotimaahansa.
6. Turvapaikanhakijat ovat pääasiassa nuoria miehiä.
Oikein. Elokuun puoliväliin mennessä Suomessa turvapaikkaa hakeneista 78 prosenttia oli miehiä ja 22 prosenttia naisia. Iso osa epäsuhdasta selittyy Irakista tulevilla turvapaikanhakijoilla, jotka edustavat isointa ryhmää turvapaikkaa hakeneista. Irakilaisista hakijoista miehiä oli 1 785 (88 prosenttia) ja naisia 237 (12 prosenttia). Sukupuolijakauman on arveltu selittyvän muun muassa sillä, että nuorilla ihmisillä on olla paremmat edellytykset selvitä matkasta ja että joissakin valtioissa vaino tai pakkorekrytoinnit sotatoimiin voivat kohdistua enemmän juuri nuoriin miehiin.
Turvapaikanhakijan sukupuoli ja terveys eivät kuitenkaan määrää sitä, voiko turvapaikan saada, vaan se, onko hakijalla perusteltu pelko joutua vainotuksi palatessaan kotimaahansa ja mikä maan turvallisuustilanne on.
7. Näiden nuorten miesten pitäisi olla taistelemassa maansa puolesta eikä hakemassa turvapaikkaa täältä.
Pakolaisneuvonta ry muistuttaa, että nykyään pakolaisuutta aiheuttavat sodat ovat maiden sisäisiä taisteluja ja monimutkaisia konflikteja, joissa väkivaltaisuudet kohdistuvat usein siviileihin. Syynä pakolaisuuteen voi olla myös esimerkiksi poliittiseen mielipiteeseen, uskontoon, alkuperään tai seksuaaliseen suuntautumisen liittyvä vaino tai ympäristökatastrofi.
8. Turvapaikanhakijoissa on paljon täysi-ikäisiä, jotka väittävät olevansa lapsia.
Väärin. Yksin maahantulevien lasten osuus turvapaikanhakijoiden määrästä on pieni. Heidän joukossaan väärän iän on kertonut noin neljännes hakijoista. Esimerkiksi vuonna 2013 turvapaikanhakijoita oli 3 238 ja heistä yksin maahan tulleita alaikäisiä hakijoita oli 156. Heistä täysi-ikäisiksi todettiin 42. Vuonna 2012 Suomeen tulleista 3 129:sta turvapaikanhakijasta 167 oli yksin tulleita alaikäisiä, ja heistä 37 todettiin täysi-ikäisiksi. Tänä vuonna yksin tulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita on ollut 305. Tilastoa heille tehdyistä ikätesteistä ei vielä ole saatavilla.
9. Turvapaikanhakijat vain lomailevat täällä siihen asti, että päätös turvapaikasta tulee.
Väärin. Turvapaikanhakijat ovat velvollisia osallistumaan opinto- tai työtoimintaan. Jos velvollisuutta laiminlyödään, vastaanottorahaa pienennetään. Esimerkiksi Lammin ja Mänttä-Vilppulan vastaanottokeskuksissa turvapaikanhakija opintotoiminnan valinnut opiskelee suomen kieltä ja kulttuuria kolme päivää viikossa. Jos kuukauden aikana on perusteetta pois tai myöhästyy yli kymmenen minuuttia kolme kertaa, niin vastaanottorahaa pienennetään.
Turvapaikanhakijat voivat myös työskennellä normaalisti kolmen kuukauden jälkeen, jos heillä on vaaditut matkustusasiakirjat, tai kuuden kuukauden kuluttua saapumisesta, jos niitä ei ole. Tällöin he maksavat verot normaalisti ja tulot huomioidaan vastaanottotuessa.
10. Hakijoiden ei tarvitse opiskella kieltä tai perehtyä suomalaiseen kulttuuriin.
Väärin/oikein. Ks. edellinen kohta.
Jutussa käytetyt lähteet: Maahanmuuttovirasto, SPR, Kela, Poliisihallitus, Pakolaisneuvonta ry ja Ylen arkisto.
Korjaus kello 18.52 kohdassa 8: Aiempi ilmaus "Heisä on noin prosentti hakijoista" on muutettu muotoon "Yksin maahantulevien lasten osuus turvapaikanhakijoiden määrästä on pieni. Heidän joukossaan väärän iän on kertonut noin neljännes hakijoista."