Suomi pohtii uusien veronkevennysten myöntämistä yrityksille.
Yritysverotusta uudistettiin viimeksi kolme vuotta sitten, jolloin tuloksena oli kädenojennus yrityksille: niiden maksamaa yhteisöveroa kevennettiin kerralla 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Nyt valtiovarainministeriön työryhmä perkaa yritysverotuksen keinovalikoimaa hallitusohjelman päätöksen mukaisesti. Sen odotetaan tulevan ulos ehdotustensa kanssa tammikuun lopulla.
Työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Terhi Järvikare valtiovarainministeriöstä ei kommentoi suuntaviivoja, koska työ on vasta alussa. Kärjen on kuitenkin ennakoitu kohdistuvan tällä kertaa osaamisen sekä tutkimus- ja kehitysinvestointien verotukseen.
Mitä yritysverotuksessa on luvassa?
Yle kysyi tätä kahdelta tutkijalta, Aalto-yliopiston apulaisprofessori Tomi Viitalalta ja tutkimusjohtaja Niku Määttäsen Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlasta.
1. Yhteisövero ei laske, ainakaan roimasti
Kumpikaan tutkija ei usko kovin suureen muutokseen.
– En näe mitään yksittäistä hopealuotia, jolla tästä nykyisestä taloustilanteesta noustaisiin. Mutta ei tässä yritysveromielessä olla mitenkään kovin huonossa tilanteessa, Aalto-yliopiston apulaisprofessori Viitala sanoo.
Hänen mukaansa yritysten verokanta on jo sen verran kevyt, että pienillä toimilla ei olisi suurta merkitystä.Nykymalli kelpaa Viitalan mukaan ainakin pariksi vuodeksi eteenpäin.
– Yhteisöveron alentaminenkin oli pitkäkestoinen päätös, jolla ei haettu nopeita tuloksia vaan sitä että yritysten ja investoijien luottamus Suomeen toimintamarkkinana säilyy, Viitala jatkaa.
Etlan tutkimusjohtaja Määttäsen mukaan yritysverotusta ei tulisi ainakaan kiristää. Lisäyksiä verovähennysviidakkoonkaan hän ei silti toivo, jotta suhteellisen yksinkertainen malli ei mutkistu.
– En usko kovin dramaattiseen muutokseen, enkä näe sille tarvettakaan, Määttänen sanoo.
Kaikille kohdistuvan yhteisöveron alentamisen ja yksittäisille yrityksille menevien yritystukien väliltä Määttänen valitsisi yhteisöveron alentamisen edelleen.
2. EU iskee verokikkailuun, mikä sopii Suomelle
Yksi iso moottori muutoksessa on Euroopan unioni. Takavuosina EU keskittyi yritysten veroetujen luomiseen, mutta nyt se pyrkii julkisen paineen alla verotuksen läpinäkyvyyden ja "reilun pelin verotuksen" lisäämiseen.
– Tämä on ihan ehdottomasti 2010-luvun trendi, todellinen täyskäännös EU:n toiminnassa. Joissain EU-maissa on tarjottu sellaisia veroetuja, joita Suomessa ei koskaan voisi saada. Mutta tällainen verokilpailu on nyt loppumassa EU:ssa, Aalto-yliopiston apulaisprofessori Viitala sanoo.
EU on rajoittamassa suorien verotujen tarjoamista monikansallisille yrityksille. Tällä se haluaa kuriin räätälöidyt ratkaisut, jollaisen esimerkiksi Irlanti teki yhdysvaltalaiselle Applelle.
– Epäterve verokilpailu on sitä, että tehdään yksittäisten suuryritysten kanssa heille räätälöityjä ja hyvin edullisia verosopimuksia. Tämä asettaa yritykset eriarvoiseen asemaan, Etlan tutkimusjohtaja Määttänen sanoo.
Sekä Määttänen että Viitala pitävät Suomea voittajana, jos verotuksen läpinäkyvyys lisääntyy.
3. Yrityksillä ja verottajalla on yhteinen etu
Tutkijat näkevät Suomen nykymallin vaatimat justeeraukset pieninä. He keskittyisivät järjestelmän selkiyttämiseen pienin askelin lisääntyvien veroriitojen maailmassa.
– Suomen verojärjestelmän tulisi pysyä ennakoitavana ja turvallisena, jotta vältetään turhia riitoja, Etlan Määttänen sanoo.
– Terve verokilpailu ei tietysti katoa mihinkään. Suomen pitää koko ajan tarkkailla kilpailukykyään suhteessa esimerkiksi muihin Pohjoismaihin, Viitala sanoo.
Hän haluaisi lisää luottamusta kotimaisten yritysten ja verottajan välille ja muistuttaa, että globaalitalous on murtanut kansallisia verotusjärjestelmiä, kun raha on karannut helpommin ulkomaille.
– Verohallinnolla ja suomalaisilla yrityksillä pitäisi olla yhteinen intressi pitää verotuotot Suomessa.
Bonus: Painaako tuoreen nobelistin sana?
Tuore Nobel-voittaja Bengt Holmström otti aiemmin tällä viikolla Ylen haastattelussa jyrkän kannan yritysten saamiin tukiin.
– Mielestäni elämme myös vanhoissa rakenteissa, joita Suomi on ollut hyvin hidas muuttamaan. Se koskee mielestäni ennen kaikkea työmarkkinoita, ehkä jonkin verran yritystukiakin, jotka nähdään kai positiivisena asiana, mutta minusta ne ovat kaikkiaan huonoja asioita, Holmström sanoi.
Holmströmin kritiikki kohdistuu erityisesti hänen vanhanaikaisina pitämiinsä tukiin, joissa valtio antaa rahaa tietyille yrityksille.
VM:n yritysveroryhmän pohdittavana on muun muassa kaksi päälinjaa: kaikille kohdistuvat verohelpotukset tai tuet, jotka kohdistuvat vain joihinkin yrityksiin.
Aika näyttää, vaikuttaako Holmströmin viesti myös yritysverokeskusteluun.