Euroopan avaruusjärjestön ESAn avaruusluotaimen on määrä tömähtää Marsin pinnalle tänään keskiviikkona, Suomen aikaa alkuillasta.
Schiaparelliksi nimetyn luotaimen laskeutuminen on suomalaisittainkin kiinnostavaa, sillä se kuljettaa mukanaan suomalaisen Ilmatieteen laitoksen tutkimuslaitteita.
Luotain havainnoi Marsin kaasukehää muutaman päivän ajan ennen kuin sen akku loppuu.
– Kyllä se on aina suuri päivä meille, kun saamme laitteitamme Marsin pinnalle, tutkija Timo Nikkanen Ilmatieteen laitokselta kuvailee päivän merkitystä. Ilmatieteen laitos on saanut laitteitaan perille Marsiin kahdesti: Mars Phoenix -laskeutujan mukana vuonna 2008 ja Curiosity-mönkijän kyydissä vuonna 2012.
Neljä vuotta sitten kuljetetut laitteet toimivat edelleen.
– Nyt saamme paine- ja kosteusmittarit toiseen kohtaan Marsia. Ensimmäistä kertaa voimme samanaikaisesti vertailla mittaustuloksia kahdesta eri paikasta ja päätellä planeetanlaajuisella tasolla karkeasti, mitä säässä tapahtuu, Nikkanen selittää.
Laskeutuminen on lennon haastavin osuus
ESAn Schiaparelli-luotain irtautui emoaluksestaan viime viikon lopulla. Se laukaistiin matkaan Venäjän avaruusjärjestön kantoraketilla maaliskuussa Kazakstanista, eli se on matkannut avaruudessa nyt noin seitsemän kuukautta.
Järjestön tavoitteena on tutkia muun muassa metaanin esiintymistä Marsissa. Sen "kiistaton löytyminen" olisi merkki joko alkeellisesta orgaanisesta toiminnasta tai geologisesta aktiivisuudesta, Ilmatieteen laitos on todennut.
Itse lennon haastavin vaihe on laskeutuminen, Timo Nikkanen sanoo. Jos Schiaparellin laskeutuminen onnistuu, kyseessä on ensimmäinen kerta eurooppalaisittain: tähän mennessä vain Yhdysvallat on onnistunut saamaan laskeutujia toimintakunnossa Marsiin.
Marsin kaasukehä on varsin ohut, ja siksi sinne laskeutuminenkin on haastavaa, Nikkanen kertoo.
– Kaasukehässä on hyvin lyhyt matka, jossa pystytään hidastamaan erittäin korkeasta nopeudesta, jolla planeettainvälinen matka on matkustettu.
Kaiken pitää tapahtua täysin automaattisesti, hän jatkaa.
– Laskeutujan täytyy automaattisesti osata irrottaa lämpökilpensä, avata laskuvarjonsa, mitata korkeutta ja lopulta käyttää rakettimoottoria, jolla hidastetaan nopeutta. Rakettimoottori sammutetaan parin metrin korkeudessa, ja laskeutuja tömähtää Marsin pintaan.
Laskeutumisvaiheen on määrä alkaa noin varttia vaille kuusi tänä iltana. Se kestää noin kuusi minuuttia.
Pian tämän jälkeen saadaan tieto siitä, onnistuiko laskeutuminen vai ei. Tämän tarkempia tietoja joudutaan odottamaan muutaman tunnin ajan, ehkä jopa torstain puolelle asti, Nikkanen ennakoi.
"Jännittää"
Schiaparellilla kokeillaan pääasiassa laskeutumisteknologiaa, jolla Marsin pinnalle voidaan päästä hallitusti, Nikkanen sanoo. Myös Ilmatieteen laitos kokeilee uutta: uudenlaisia paineantureita ja uudenlaista mittaustietokonetta.
Millaisissa tunnelmissa tutkija itse odottaa alkuiltaa?
– Tietysti jännittää, Nikkanen vastaa.
– Tämä on ensimmäinen Mars-laskeutuja, jonka laitteiden valmistamisessa olen henkilökohtaisesti ollut mukana. Ensimmäisen kerran saan toivottavasti nähdä, kun Marsiin laskeudutaan onnistuneesti.