Helsingin vastaanottokeskuksissa on tällä hetkellä noin 3000 turvapaikanhakijaa, joista noin sata on peruskouluikäisiä lapsia. Heistä parisenkymmentä aloittaa pian valmistavan opetuksen ja lopuillekin taataan paikka koulussa heti, kun he siihen ovat valmiita.
– Meillä on tällä hetkellä hyvä tilanne ottaa peruskoulun valmentavaan opetukseen turvapaikanhakijalapsia. Nyt paikka voidaan tarjota noin 180-190 lapselle, kertoo opetustoimen johtaja Liisa Pohjolainen.
Lasten ja nuorten määrä arvioidaan lähivuosina nousevan jopa sadoilla ellei tuhansilla, kun perheenyhdistämiset alkavat.
Vielä ensi vuonna kotouttamiseen ei kuitenkaan varata rahaa, päinvastoin kaupunginjohtajan budjettiesitys jättää peruskoulujen käyttöön entistä vähemmän. Pohjolainen on tästä huolimatta luottavainen.
– Tällä hetkellä meillä tietysti leikataan perusopetuksesta mutta uskoisin, että kun oppilaiden määrä kasvaa, saamme lisäresursseja siihen.
Suomen koulutusjärjestelmä kädetön nuorten kanssa
Opetuksen järjestäminen kasvavalla maahanmuuttajamäärälle ei kuitenkaan ole pelkästään rahasta kiinni. Moni asia joudutaan miettimään koulutoimessa kokonaan uusiksi.
– Nyt jo nähdään se, että meidän koululaitoksesta puuttuu paikka sellaiselle nuorelle, joka tulee Suomeen peruskouluiän päättövaiheessa tai jo sen ylittäneenä. Se on selkeä puute, sillä tämä on suurin nuorten ryhmä, joka meille itse asiassa tulee, toteaa sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen.
– 14–17-vuotiaat nuoret ovat haastava ryhmä. Suomalainen koulujärjestelmä ei oikein tunnista heitä. He ovat joko liian vanhoja perusopetukseen tai perusopetuksen valmistava vuosi ei riitä heidän kielitaitonsa kehittymiseen riittävästi. Ja toisen asteen koulutus perustuu vahvasti periopetuksen päättötodistukseen ja hyvään suomen kielen taitoon, jatkaa Pohjolainen.
Helsingissä järjestetään ikäryhmälle omaa avointa koulutusta, mutta tästä huolimatta polku lukio- tai ammattiopintoihin uhkaa monen kohdalla katketa. Pohjolainen olisikin valmis tinkimään nykyisistä pääsyvaatimuksista maahanmuuttajanuorten hyväksi.
– Meillä on varmasti liian tiukat kielitaitovaatimukset, koska eri ammattialoilla pärjätään eritasoisella suomen kielen taidolla. Tätä pitäisi mielestäni ottaa enemmän huomioon ammatillisessa koulutuksessa. Tutkinnon perusteita joudutaan niitäkin pohtimaan uudella tavalla, hän huomauttaa.